Ympäristökustannusten hallinta osana tuotekehitystä

Kasvava määrä yrityksiä on siirtynyt kohti vastuullisempaa tai kestävämpää liiketoimintamallia ottaessaan käyttöönsä ympäristöstrategioita ja kehittäessään ympäristöystävällisempiä tuotteita. Tällaisten tuotteiden kehittäminen on saanut osakseen yhä enemmän huomiota keinona parantaa organisaation suorituskykyä. On kuitenkin vain vähän tietoa siitä, miksi ja miten yritykset yhdistävät ympäristöystävällisyyden uusien tuotteiden kehittämiseen. On vain vähän akateemista empiiristä ympäristölaskentatoimeen liittyvää tutkimusta. Erityisesti ympäristölaskentatoimen vaikutuksia yrityksen sisäisiin prosesseihin, kuten esimerkiksi tuotekehitykseen, on tutkittu niukasti. Tutkielmassa vastataan kysymyksiin: miten ympäristöasiat huomioidaan tuotteen elinkaarikustannusten selvittämisessä sekä miten johdon ympäristölaskentatoimea ja sen tuottamaa informaatiota hyödynnetään tuotekehityksessä most likely -yrityksessä? Tutkimuskysymyksiin pyritään löytämään vastaus tutkimalla aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja tieteellisiä artikkeleja sekä tutustumalla aiheesta aikaisemmin tehtyyn tutkimukseen. Lisäksi kysymyksiin etsitään vastausta empiirisen toiminta-analyyttisen tutkimuksen avulla. Tutkielman empiirinen osa suoritettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastatteluja käyttäen. Tutkimustulokset ovat pitkälti samansuuntaisia aiheesta aikaisemmin tehdyn tutkimuksen kanssa. Most/least likely -mallia soveltaen niitä voidaan yleistää myös muihin yrityksiin sopiviksi. Tutkielmassa havaittiin, että ympäristökustannuslaskennan soveltamisen voidaan ajatella olevan yleisesti vielä hyvin harvinaista tai vasta kehittymässä eikä se ole erityisen kokonaisvaltaista. Sen voidaan edelleen ajatella olevan kaukana siitä, että se tuottaisi erityisen järjestelmällisiä vaikutuksia organisaatioiden ja valtioiden sääntöihin ja toimintoihin ja siten määrittelisi laskentatoimen käytäntöjä. Haasteena ympäristölaskentatoimen kehittämiselle tuntuu edelleen olevan se, että ympäristökustannuksia ei pidetä merkittävinä suhteessa muihin kustannuksiin. Kustannuksiin kohdistuva huomio näyttäisi myös kiinnittyvän liiaksi valmistukseen koko tuotteen arvoketjun sijaan. Tämä johtuu ilmeisesti siitä, että yhä monet ympäristökustannukset ovat niin sanotusti yhteiskunnan kannettavana yrityksen sijaan. Muun muassa tuotteiden käytöstä aiheutuvien ympäristökustannuksien seurantaan ei välttämättä ole motivaatiota yrityksen sisällä, sillä niiden seurauksena aiheutuvien negatiivisten ulkoisvaikutusten kustannukset menevät yhteiskunnan kannettavaksi. Koska hinta on tuotteiden myyntiin ensisijaisesti vaikuttava tekijä, huolellinen ympäristöön ja kustannuksiin liittyvä arviointi olisi paikallaan jo tuotekehitysvaiheessa.