Vertaileva mainonta lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä

Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella vertailevaa mainontaa, siihen liittyvää lainsäädäntöä ja sen esiintymistä markkinaoikeuden ratkaisukäytännössä. Tavoitteena on selvittää, johtuuko suomalaisten yritysten haluttomuus käyttää vertailevaa mainontaa sääntelyn tiukkuudesta. Tutkielma on metodiltaan oikeusdogmaattinen eli lainopillinen, sillä tarkoituksena on selvittää voimassa olevan oikeuden sisältöä käyttäen siinä apuna lainsäädäntöä, lain esitöitä, oikeuskirjallisuutta ja oikeuskäytäntöä. Vertailevassa mainonnassa yrityksen tuotetta verrataan nimeltä mainittujen kilpailijoiden tuotteisiin. Hieman lievemmässä muodossa tuotteita vertaillaan ilman nimenomaista mainintaa kilpailijan nimestä tai tuotemerkistä. Vertaileva mainonta voidaan jakaa hinta- ja edullisemmuusvertailuun, laatuvertailuun, tutkimustuloksia käyttävään vertailuun sekä superlatiiveja käyttävään vertailuun. Vertailevaa mainontaa säädellään Suomessa sekä kuluttajansuojalaissa että laissa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (SopMenL). Vertailevan mainonnan sääntely laissa on yksityiskohtaista. Kuluttajansuojalain markkinointia koskevat säännökset pitävät sisällään yleislausekkeen lisäksi kiellon sekaannuksen vaaran aiheuttamisesta. Käytännössä merkityksellisemmäksi on kuitenkin noussut elinkeinonharjoittajien keskinäisiä suhteita sääntelevä SopMenL, sillä epäasialliseksi katsottuun vertailevaan mainontaan reagoivat yleensä mainostajan kilpailijat. SopMenL:ssa esitetään 7-kohtainen luettelo vertailevalle mainonnalle asetetuista edellytyksistä. Tutkielmassa tarkasteltiin lainsäädännön lisäksi vertailevaa mainontaa markkina-oikeuden ratkaisukäytännössä. Tähän tarkoitukseen valittiin 16 markkinaoikeuden ratkaisua vuosilta 2003–2015. Työssä tarkastelluissa markkinaoikeuden ratkaisemissa tapauksissa markkinaoikeus suhtautui vertailevan mainonnan käyttöön pidättäytyväisesti. Vertailevan mainonnan kriteerejä tulkittiin laveasti, ja mainontaa päädyttiin pitämään vertailevana paitsi mainonnassa käytettyjen ilmaisujen sanamuodon niin myös yritysten välisen kilpailuasetelman pohjalta. Mainonnassa esitetyltä vertailulta edellytettiin puolueettomuutta ja erityisesti hintavertailulta tarkkuutta ja totuudenmukaisuutta. Mainonnassa käytetyiltä superlatiivi-ilmaisuilta edellytettiin toteennäyttöä, joka yrityksiltä onnistui pääsääntöisesti huonosti. Tutkielman perusteella muodostui kuva varsin tiukasta ja yksityiskohtaisesta lainsäädännöstä, mutta vielä sitäkin tiukemmasta oikeuskäytännöstä.

Sähkönmyyntiyhtiöiden riskienhallinnan haasteet ja kehittäminen

Diplomityön tavoitteena on esitellä sähkökaupan ja erityisesti sähköyhtiöiden kokemia sähkönmyynnin riskejä sekä kuvata sähkönmyyntiin liittyvää riskienhallinnan problematiikkaa. Tarkastelun näkökulmana on tietojärjestelmien ja saatavissa olevan tiedon hyödyntäminen energiayhtiöiden riskienhallinnassa. Toinen päätavoitteista on tutkia, kuinka saatavilla olevaa tiedon hyödyntämistä voidaan kehittää sähkönmyynnin hinnoittelussa sekä suojausten suunnittelussa. Työ toteutettiin työskentelemällä asiantuntijana energia-alaan keskittyneessä ohjelmistoyrityksessä sekä haastattelemalla yhdeksän suomalaisen sähkönmyyntiyhtiön henkilöitä riskienhallinnan haasteiden sekä tietojärjestelmien näkökulmasta. Saatavilla olevien tietojen nykyistä parempi hyödyntäminen ja automatisointi voivat auttaa pienentämään yhtiöiden riskitasoa ja parantaa menestymisen edellytyksiä sähkönmyynnin vähittäismarkkinoilla. Lisäksi kulloiseenkin markkinatilanteeseen sopivat sähkön hankintahinnan suojausstrategiat sekä monipuoliset dynaamiset hinnoittelumallit auttavat pienentämään yhtiön kokemia riskejä tai niiden vaikutuksia. Näiden hyödyntäminen vaatii laajaa ymmärrystä sähkö- ja johdannaismarkkinoiden toiminnasta sekä usein myös nykyisten tietojärjestelmien kehittämistä. Tulevaisuudessa yhä yleistyvä hajautettu tuotanto sekä kysynnän jousto asettavat tietojärjestelmille uusia vaatimuksia, jotka toteutuessaan mahdollistavat uudenlaisten palveluiden käyttöönoton sekä voivat tuoda tilaa myös alan uusille toimijoille. Työssä käsitellään energiayhtiöiden kokemia riskejä sähkönmyynnin näkökulmasta, esitellään alan yleisimmät riskit sekä keinot ja työkalut niiltä suojautumiseen. Työn lopuksi tarkastellaan sähkönmyynnin ja –hankinnan oleellisimpia prosesseja riskienhallinnan kehittämisen näkökulmasta.

Protopiirilevyjen halpavalmistus - tilannekatsaus 2014

Työssä selvitetään protopiirilevyjen halpavalmistuksen teknisiä rajoitteita ja kustannuksia. Tutkimuksessa kerätään tietoja piirilevyvalmistajien verkkosivuilta ja vertaillaan eri valmistajien hintoja ja piirilevyjen valmistukseen liittyviä teknisiä rajoitteita. Selvitetään myös piirilevyjen valmistuksen markkinatilannetta.

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttökelpoisuuteen vaikuttavat tekijät pienillä polttolaitoksilla

Energiantuotannossa syntyvä tuhka voi olla laadultaan hyvin vaihtelevaa ja laadunvaihtelulle on haastavaa löytää yksiselitteistä syy-seuraussuhdetta. Ympäristönsuojelulainsäädäntö ja taloudelliset intressit ohjaavat tuhkantuottajia etsimään tuhkalle sopivia hyötykäyttökohteita, ja sen vuoksi tuhkan laatuun ja hyötykäyttökelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä on tarpeen selvittää. Tässä diplomityössä on tutkittu pienissä, alle 50 MW:n polttolaitoksissa syntyvää tuhkaa. Tavoitteena oli selvittää, kuinka tuhkan hyötykäyttökelpoisuuteen voidaan vaikuttaa. Tutkimuksen kohteena oli polttoainekoostumuksen, poltto-olosuhteiden ja tuhkan jälkikäsittelyn vaikutus tuhkassa olevien haitta-aineiden pitoisuuksiin ja liukoisuuksin. Työhön sisältyi myös aiemmin tehtyjen tuhka-analyysien tarkastelu sekä tuhkakokeet kahdella kohderyhmään kuuluvalla laitoksella. Työssä todettiin lentotuhkan haitta-ainepitoisuuksien ja -liukoisuuksien olevan keskimäärin korkeampia kuin pohjatuhkan vastaavien, ja että tyypillisesti arinakattilan tuhkien haitta-aineet ylittävät useammin hyötykäyttökelpoisuuden raja-arvoja kuin kuplaleijupetikattilan tuhkien. Lisäksi havaittiin metsätähdehaketuhkan kelpaavan useammin hyötykäyttöön kuin rankahaketuhkan.

Uudenmaan ilmanlaadun bioindikaattori seuranta vuonna 2014

Ilmanlaatua on seurattu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueen kunnissa käyttäen ilmentäjinä havupuita ja niiden rungoilla kasvavia jäkäliä 1980-luvulta lähtien. Seuranta on toteutettu uusitun, yhteisen seurantaohjelman mukaisesti vuodesta 2000 lähtien. Ensimmäisellä kierroksella 2000–2001 osa Itä-Uudenmaan kunnista jäi yhteisen hankkeen ulkopuolelle, mutta seuraavilla seurantakierroksilla 2004–2005 sekä 2009 osanotto on ollut kattavaa. Vuonna 2014 neljä kuntaa kaikkiaan 26 kunnasta jättäytyi tutkimuksesta pois. Ilmanlaatua arvioitiin männyn epifyyttijäkälien esiintymisen ja kunnon perusteella. Jäkälälajisto oli taantunut ja jäkälien kunto huonontunut lähes koko tutkimusalueella edellisiin tutkimusvuosiin 2000 ja 2009 verrattuna. Vuonna 2004 useat lajistoa ja jäkälien kuntoa kuvaavat tunnusluvut olivat samalla tasolla kuin vuonna 2014. Kuitenkin sormipaisukarpeen vauriot olivat vuonna 2014 suuremmat tausta-alueilla, vaikka kaikkein pahimpien vaurioiden alueet olivatkin pienentyneet. Suurimmat jäkälämuutokset vuonna 2014 sijaitsivat pääkaupunkiseudulla. Muita lajiston ja jäkälien kunnon osalta selvästi muuttuneita alueita olivat Hyvinkään keskusta, Lohjan taajamat ja Pohjois-Inkoo, Tammisaari, Porvoo (alueella keskusta–Kilpilahti) ja Nelostien ympäristö. Lajistoltaan luonnontilaisimmat alueet olivat melko pieniä ja sijaitsivat hajallaan tausta-alueilla Lohjalla, Inkoon saaristossa, Nurmijärvellä, Hyvinkäällä, Mäntsälässä, Vihdin rajaseuduilla, Porvoossa ja Loviisassa. Tausta-alojen jäkälälajisto oli vähemmän muuttunutta ja lajirikkaampaa kuin taajama-alueiden. Ilman epäpuhtauksista kärsivien jäkälälajien lukumäärä oli kasvanut jonkin verran reuna-alueilla vuoteen 2009 verrattuna, erityisesti Porvoon seudulla ja Raaseporin länsiosassa, mutta pienentynyt muuttuneilla alueilla. Lajiston köyhtyminen vuosien 2009 ja 2014 välillä johtuu mahdollisesti siitä, että Uudenmaan alueen rikkidioksidipäästöt ovat eivät ole vähentyneet vuoden 2008 jälkeen. Runkojäkälillä ei ole ollut mahdollisuutta toipua aikaisemmasta runsaasta kuormituksesta. Vuoden 2000 tienoilla rikkidioksidin ja typen oksidien päästöissä oli notkahdus, ja silloin jäkälät ovat voineet tervehtyä 1990-luvun korkeammasta päästötasosta.

Arvostelut / Recensioner

Mika Hallila: Puolikuvassa suomalainen romaani (Vesa Haapala & Juhani Sipilä (toim.): Kiviaholinna. Suomalainen romaani.) - Outi Oja: Uusi perusjohdatus kirjallisuuden analyysiin (Aino Mäkikalli ja Liisa Steinby (toim.): Johdatus kirjallisuusanalyysiin.) - Siru Kainulainen: Modernismin runsaudensarvi (Tuula Hökkä: Tuoksuville vuorille. Naisrunoilijoiden poetiikkaa, modernismeja.) - Åsa Arping: Spännande metaberättelse om seglivade myter inom Södergran-forskningen (Agneta Rahikainen: Poeten och hennes apostlar. En biomytografisk analys av Edith Södergranbilden.) - Elina Arminen: Maanaisen tanssi (Toni Lahtinen: Maan höyryävässä sylissä. Luonto, ihminen ja yhteiskunta Timo K. Mukan tuotannossa.) - Anne-Marie Londen: Litterär flerspråkighet i fokus (Julia Tidigs: Att skriva sig över språkgränserna. Flerspråkighet i Jac. Ahrenbergs och Elmer Diktonius prosa.) - Sanna Karkulehto: Miten olla queer? (Mikko Carlson: Paikantuneita haluja. Seksuaalisuus ja tila Christer Kihlmanin tuotannossa.)

The Dynamic Relationship between Finnish Stock Market and Commodities

Since different stock markets have become more integrated during 2000s, investors need new asset classes in order to gain diversification benefits. Commodities have become popular to invest in and thus it is important to examine whether the investors should use commodities as a part for portfolio diversification. This master’s thesis examines the dynamic relationship between Finnish stock market and commodities. The methodology is based on Vector Autoregressive models (VAR). The long-run relationship between Finnish stock market and commodities is examined with Johansen cointegration while short-run relationship is examined with VAR models and Granger causality test. In addition, impulse response test and forecast error variance decomposition are employed to strengthen the results of short-run relationship. The dynamic relationships might change under different market conditions. Thus, the sample period is divided into two sub-samples in order to reveal whether the dynamic relationship varies under different market conditions. The results show that Finnish stock market has stable long-run relationship with industrial metals, indicating that there would not be diversification benefits among the industrial metals. The long-run relationship between Finnish stock market and energy commodities is not as stable as the long-run relationship between Finnish stock market and industrial metals. Long-run relationship was found in the full sample period and first sub-sample which indicate less room for diversification. However, the long-run relationship disappeared in the second sub-sample which indicates diversification benefits. Long-run relationship between Finnish stock market and agricultural commodities was not found in the full sample period which indicates diversification benefits between the variables. However, long-run relationship was found from both sub-samples. The best diversification benefits would be achieved if investor invested in precious metals. No long-run relationship was found from either sample. In the full sample period OMX Helsinki had short-run relationship with most of the energy commodities and industrial metals and the causality was mostly running from equities to commodities. During the first sub period the number of short-run relationships and causality shrunk but during the crisis period the number of short-run relationships and causality increased. The most notable result found was unidirectional causality from gold to OMX Helsinki during the crisis period.

Ulkoisten tekijöiden vaikutukset aurinkoenergiasektorin osakkeiden hinnoitteluun

Tutkielmassa tarkastellaan ulkoisten tekijöiden kuten maakaasun, piin ja teknologiaosakkeiden vaikutusta aurinkoenergiaosakkeiden kurssimuutoksiin osakemarkkinoilla.

Alkoholin verkkokauppamarkkinat Suomessa

Opinnäytetyö alkoholin verkkokauppamarkkinoista Suomessa on katsaus markkinoihin, jotka ovat olleet esillä mediassa viime aikoina hyvinkin paljon. Opinnäytetyössä analysoidaan Michael Porterin viiden kilpailuvoiman mallin avulla toimialaa. Porterin viisi kilpailuvoimaa ovat toimialan nykyinen kilpailu, tavarantoimittajien neuvotteluvoima, kuluttajien neuvotteluvoima, uusien kilpailijoiden uhka sekä korvaavien tuotteiden tai palveuluiden uhka. Tämän lisäksi työssä tarkastellaan lainsäädäntöä kuudentena kilpailuvoimana, sillä se asettaa merkittävät kilpailulliset reunaehdot. Toimiala-analyysin jälkeen siirrytään varsinaiseen tutkimusongelmaan, jossa pohditaan, kannattaako Alkon perustaa verkkokauppa? Tähän liittyen apututkimuskysymyksissä pohditaan mitä lisäarvoa alkoholin verkkokauppa luo ylipäätään kuluttajille sekä tavarantoimittajille/maahantuojille. Opinnäytetyöhön on liitetty ajatuksia, joita on kerätty haastattelemalla kolmea eri henkilöä, joilta löytyy merkittävästi tietoa alkoholimarkkinoista. Alko Oy ei ole osallisena, vaan opinnäytetyö on kirjoitettu täysin objektiivisesti, vaikka siinä onkin paljon kirjoittan omaa empiriaa. Haastattelut ovat tarkoituksella jätetty keskustelunomaisiksi, ja ovat siten melko subjektiivisia näkemyksiä eri ihmisten silmin. Monopolit herättävät keskustelua ja Alkon asema yhteiskunnallisena monopolina onkin asetettu kriittiseen tarkasteluun tutkimuksessa. Teoriassa käsiteltiin myös Alkon palvelualttiutta 4C –mallin avulla sekä Alkoa yrityksenä analysoitiin SWOT –analyysilla. Näiden teorioiden, toimiala-analyysin, haastatteluiden, kirjoittajan oman näkemyksen sekä eri lähteistä löydetyn informaation myötä voidaan todeta, että Alkon verkkokaupalle on tarve, joka on ollut olemassa jo pitkään. Monopoliaseman oletetaan olleen syy tälle hitaalle kehitykselle. Kuluttajien lisäarvoa olisi ehdottomasti kotiinkuljetus, mutta sitä Alko ei tarjoa. Toisaalta verkkokaupan myötä laajeneva tuotevalikoima on selkeä lisäarvo. Tavarantoimittajien/maahantuojien lisäarvoa ei vielä pystytty selvittämään, koska siihen suhtauduttiin ristiriitaisesti.