Luksusbrändit internetissä : enemmän intohimoa, vähemmän järkeä

Luksustuotteiden kansainväliset markkinat ovat kasvaneet merkittävästi 1990-luvulta lähtien. Varsinkin perinteisissä luksusmuotimaissa, kuten Ranskassa ja Italiassa, luksusmuotibrändien merkitys on suuri valtion taloudelle. Luksusbrändien liiketaloudellisessa johtamisessa on usein puutteita johtuen alan luovasta luonteesta, jossa huomio on enimmäkseen kiinnitetty tuotteen suunnitteluun. Luksustuote vaatii kuitenkin rinnalleen vahvan brändin, joka vetoaa kuluttajiin. Luksusbrändin markkinointi poikkeaa perinteisestä brändimarkkinoinnista siinä, että luksuksen markkinoinnissa on olennaista ymmärtää mistä luksus muodostuu ja miksi kuluttajat haaveilevat luksuksesta. Massamediana pidetty internet on erityisen haastava markkinointiväline luksusbrändeille, jotka vaalivat eksklusiivisuuttaan. Luksusbrändien kotisivuja on kuitenkin viime vuosina luotu yhä enemmän ja enää vain harvoilla luksusbrändeillä ei ole omia kotisivuja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten luksus ilmenee luksusbrändien kotisivuilla. Ensimmäisenä osaongelmana tarkastellaan sitä, miten luksusbrändin ominaisuudet ilmenevät luksusbrändien kotisivuilla. Toisessa osaongelmassa tarkastellaan sitä, miten luksusbrändin arvot ilmenevät luksusbrändien kotisivuilla. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena sisällön analyysinä. Tutkimuksessa keskityttiin luksukselle ominaisiin piirteisiin ja niiden ilmenemiseen luksusbrändien kotisivuilla. Aineistona käytettiin olemassa olevia luksusbrändien kotisivuja, joiden sisältöä havainnoitiin ulkoisesti. Aineistoa havainnoitiin hyvin monitahoisesti ja kokonaisvaltaisesti sen mukaan, minkälaisia ominaisuuksia ja sisältöä tutkimukseen kohteena olleilla kotisivuilla oli. Tutkimustulokset on esitetty narratiivina, jotta lukija saisi mahdollisimman rikkaan kuvan tutkimuksen kohteena olleiden kotisivujen sisällöstä. Tutkimustulokset on lisäksi raportoitu osaongelmien pohjalta luotujen kategorioiden mukaisesti. Luksusbrändien ominaisuuksien ilmeneminen kotisivuilla on jaoteltu neljään luokkaan: eksklusiivisuus, autenttisuus, taiteellisuus ja brändin persoonallisuus. Luksusbrändin arvojen dimensiot on jaoteltu kolmeen luokkaan: funktionaalinen, symbolinen ja kokemuksellinen. Tutkimustulokset osoittivat, että luksusbrändien kotisivuilla luksusbrändien ominaisuudet ja arvot ilmenevät hyvin eri tavoilla. Lisäksi painotus eri ominaisuuksien ja arvojen välillä vaihtelee huomattavasti. Tosin yhtäläisyyksiäkin esiintyi mm. eksklusiivisuuden ilmenemisessä. Luksusbrändin markkinoinnissa on kyse unelmien markkinoinnista, johon internet viestintävälineenä luo aivan uusia mahdollisuuksia.

Keskusteluja vuokratyöstä. Vuokratyön diskursiivinen rakentuminen Suomessa

1990-luvun alussa lainsäädäntö ja työmarkkinajärjestöt määrittelivät Suomessa, että vuokratyötä tuli käyttää vain tilapäiseen työvoimatarpeeseen, esimerkiksi sijaisuuksiin ja ruuhkahuippuihin. Joillakin aloilla vuokratyö oli työnantajien ja työntekijöiden yhteissopimuksella kielletty. Vaikka vuokratyösuhteet saivat jo 1980-luvulla niin Suomessa kuin kansainvälisestikin maineen työsuhdekeinotteluna, alkoi vuokratyön määrä Suomessa kasvaa 1990-luvun puolivälissä ja erityisesti tultaessa 2000-luvulle. Suomalaiset akateemiset tutkijat eivät ole juuri vuokratyöstä kiinnostuneet. Aiemmat, harvalukuiset tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä työyhteisöjen ja työntekijöiden kokemuksiin sekä vuokratyön työehtoihin. Vuokratyö ymmärretäänkin edelleen lähinnä työntekijän subjektiivisena kokemuksena. Vuokratyössä on kuitenkin kysymys paitsi kokemuksista, myös yhteiskunnallisesta valtakamppailusta, jossa diskursiivisin keinoin pyritään vaikuttamaan ilmiöön nimeltä vuokratyö, laajemmin ilmiöön nimeltä työmarkkinat, sekä toisaalta kansalaisten käsityksiin työelämän ”normaalista”. Käsillä oleva tutkimus laajentaa ymmärrystä vuokratyöstä tarkastelemalla ilmiötä lainsäädännön, uutisoinnin ja markkinoinnin rakentamien julkisten käsitysten ja merkityksenantojen kautta. Teoreettisena viitekehyksenä käytän hallinnan ja työprosessin säätelyn teoriaperinteitä. Se, miten työmarkkinoiden muutosta ja uusia työsuhdemuotoja politiikassa, mediassa, lainsäädännössä, tai työpaikan kahvipöytäkeskusteluissa perustellaan ja tehdään ymmärrettäväksi, on samalla työelämään kiinnitettävien arvojen, merkitysten ja toimijuuksien luomista, rajaamista ja kuvailua. Työelämäpuheessa ei siis ole kyse vain talouden lainalaisuuksista, kansantalouden toimivuudesta, tai yritysten kilpailukyvystä, vaan myös ja erityisesti niiden toimijoiden luomisesta, määrittelemisestä ja legitimoimisesta, jotka työelämän kentällä saavat toimia ja tulevat palkituiksi. Säätelyn ja hallinnan näkökulmasta on relevanttia tarkastella millaisilla käsitteillä ja merkityksillä vuokratyötä ilmiönä rakennetaan . Tutkimuskysymyksinä esitän: 1) Miten ja millä perusteilla vuokratyöstä rakennettiin Suomessa legitiimi tapa työllistää ja työllistyä? 2) Millaisia työntekijäideaaleja vuokratyöhön liittyvissä keskusteluissa rakennetaan? Tutkimusaineistona tarkastelen lainsäädäntöön liittyviä dokumentteja, Helsingin Sanomien uutisointia, vuokratyöyritysten markkinointimateriaaleja, sekä vuokratyöyritysten edustajien haastatteluita. Analyysimenetelmänä käytän kriittistä diskurssianalyysia. Tämä menetelmä mahdollistaa puheen ja dokumenttien tarkastelun sosiaalisena toimintana, jolla eri toimijat pyrkivät osallistumaan yhteiskunnassa hyväksyttyjen ja tunnustettujen käsitysten ja toimintavaihtoehtojen rakentamis-, tulkinta- ja määrittelyprosesseihin. Tutkimukseni päätuloksena esitän, että vuokratyöstä muodostui legitiimi tapa työllistää Suomessa 1990-luvulla, koska vuokratyö käsitteellistettiin sekä lainsäädännön että median diskursseissa ennen kaikkea ratkaisuksi työttömyyteen. Toisaalta vuokratyö käsitteellistettiin vain marginaalisten työntekijäryhmien (naiset ja opiskelijat) rooliksi, jolloin se ei liittynyt miesvaltaisten työpaikkojen arkeen. Ratkaisuna työttömyyteen vuokratyö myös samalla luonnollistettiin osaksi yleisempää työmarkkinakehitystä, jolle ”kukaan ei voi mitään”. 2000-luvulla vuokratyö jatkoi voittokulkuaan ja rakentui pysyväksi ilmiöksi, koska työlainsäädännön uudistus institutionalisoi vuokratyön työehtosopimusmenettelyyn, jolloin sen ”salonkikelpoisuus” ja normaalius vahvistettiin. Vaikka työehtosopimusasia oli ratkaisuna merkittävä, nousi vuokratyön osalta itse työehtosopimus tärkeämmäksi kuin sen sisältö. Työehtosopimuksilla ei kuitenkaan pystytty vaikuttamaan esimerkiksi vuokratyöntekijän olemattomaan työsuhdeturvaan. Lisäksi työnantajapuhe käsitteellistää vuokratyön 2000-luvulla ennen kaikkea työmarkkinavaihtoehdoksi, vapautta ja monipuolisia työkokemuksia tarjoavaksi työmarkkinoiden katalysaattoriksi. Vuokratyö on tässä merkitysavaruudessa työntekijöille ”vain” yksi tapa työllistyä ja löytää oma tiensä työmarkkinoille, ei suinkaan työnantajien sanelema pakko. Työntekijöihin kohdistuva hallintapuhe niin mediassa kuin työnantajien haastatteluissakin pyrkii puolestaan rakentamaan ideaalityöntekijäkuvaksi yrittäjämäisen oman elämänsä toimitusjohtajan. Työnantajien diskursseissa kaikuvatkin työntekijään kohdistuva vaatimus itse itsensä ohjaamisesta sekä työntekijäidentiteetin muotoilemisesta joustavuutta, sopeutuvuutta, vaihtelua ja jatkuvaa muutosta vähintäänkin sietäväksi, mutta mieluiten näitä ominaisuuksia jopa aktiivisesti hakevaksi ja arvostavaksi. Työmarkkinoiden toimijana on nimenomaisesti yksilö, jonka mahdollisuudet menestyä ovat vain ja ainoastaan hänen omissa käsissään. Työntekijän roolin korostaminen aktiivisena toimijana ja vuokratyöstä ”oikeita”, norminmukaisia sisältöjä löytävänä pärjääjänä on diskursiivisesti hallittua yritystä ohjata työntekijöitä näkemään sekä itsensä tietynlaisina toimijoina että työmarkkinat tietyllä tavalla toimivina. Vuokratyössä ei ole kyse vain työntekijöiden yksilöllisistä tai yksittäisistä kokemuksista. Vuokratyö on yhteiskunnallisen merkityskamppailun tulos, jossa käyttövoimana ovat toimineet hallinnalliset ja säätelyyn pyrkivät käsitteellistykset työllisyydestä, yksilön valinnasta ja koko yhteiskunnan edusta. Hallinnan ja säätelyn näkökulmasta katsottuna vuokratyö on myös merkinnyt säätelyn liukumista tasa-arvoa, yhdenmukaista kohtelua ja työntekijän suojelua korostavasta viranomaisten ja poliittisten toimijoiden suorittamasta työmarkkinoiden kollektiivisesta säätelystä työnantajien ylläpitämään työntekijän persoonan ja käyttäytymisen hegemoniseen, yksilölliseen säätelyyn.

Venäläisen ja virolaisen kansallisuusajattelun historiallinen aspekti toisen maailmansodan muistopäivän aikaan Izvestija, Komsomolskaja Pravda, Postimees ja Eesti Päevaleht -verkkolehtien artikkeleissa vuonna 2010

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Venäjän ja Viron kansallisuusajattelun historiallista aspektia maiden toisen maailmansodan muistopäivän kuukausina julkaistuissa verkkolehtien kirjoituksissa vuonna 2010. Tutkimuksen aineistona ovat venäläisten Izvestija ja Komsomolskaja Pravda – verkkolehtien ja virolaisten Postimees ja Eesti Päevaleht -verkkolehtien artikkelit. Tutkielmani on luonteeltaan induktiivinen, aineistolähtöinen empiirinen tutkimus, jossa on käytetty tutkimusmetodina teoria- ja aineistolähtöistä kvalitatiivista sisällönanalyysia. Venäjän ja Viron toisen maailmansodan historiantulkintojen tutkimuskirjallisuutena ovat venäläiset ja virolaiset historian oppikirjat, tutkimukset ja valtioiden tutkimuslaitosten selvitykset. Kansallisuusajattelun määrittelyssä olen käyttänyt National Identity ja The Fall of an Empire, the Birth of a nation - teoksia. Verkkolehtien analyysissa vertailen venäläisiä ja virolaisia kirjoituksia. Havaitsen molempien maiden teksteissä alun perin samankaltaisuutta ilmaisevia aiheita, jotka osoittautuvat analyysini edetessä eri teemoiksi. Jatkuvan vertailun tuloksena analyysini rakentuu seuraaviin eri teemoihin, kuten voitonpäivään ja stalinismin ja natsismin uhrien muistopäivään; fasismiin ja vapautukseen: totalitarismiin ja miehitykseen; venäläisyyteen ja eurooppalaisuuteen; Staliniin johtajana ja murhaajana sekä muuttumattomaan ja uuteen historiankirjoitukseen. Verkkolehtien kirjoituksissa esiintyvien eri teemojen tarkastelun yhteydessä havaitsen venäläisen kansallisuusajattelun historiallisen aspektin maalle ominaisen toisen maailmansodan historiankertomuksen symboliikan, myyttien ja vallan symbolien yhteydessä. Venäläisissä artikkeleissa näitä ovat fasismin vastainen taistelu, suuri isänmaallinen sota, Venäjä ja isänmaa. Havaitsen virolaisen kansallisuusajattelun historiallisen aspektin maalle ominaisessa toisen maailmansodan historiankertomuksen symboliikassa, myyteissä ja kansan viattomuutta ja säilymistä ilmaisevien symbolien yhteydessä. Virolaisissa artikkeleissa näitä ovat stalinismi, Molotov-Ribbentropin sopimus, miehitys ja Eurooppa. Analyysini perusteella päättelen maiden historiantulkintojen ja verkkolehtien kirjoitusten olevan poliittisesti virittyneitä. Analyysissani kansallisuusajattelun määritelmään kuuluva alkuperäisyys korostuu Venäjällä, kun taas tilanteen mukaan muuttuvat asenteet korostuvat Virossa.

Suomalaisen tuulivoimateollisuuden asema, kilpailukyky ja tulevaisuuden näkymät kansainvälisillä markkinoilla

Executive Summary Tuulivoimateollisuus on kasvanut erittäin voimakkaasti 2000-luvulla, ja viime vuonna asennettiin maailmanlaajuisesti ennätysmäärä noin 42 GW uutta tuulivoimakapasiteettia. Kumulatiivinen asennettu kapasiteetti oli vuoden 2011 lopussa noin 241 GW, josta eniten Euroopassa, sitten Kaakkois-Aasiassa, etenkin Kiinassa ja kolmanneksi suurimpana markkina-alueena oli USA. Kiinassa oli eniten asennettua tuulivoimaa, 26 % maailman tuulivoimasta, toisena oli USA, sitten Saksa, Espanja ja Intia. Suurin osa asennetusta koko maailman kapasiteetista on maatuulivoimaa (onshore), merituulivoimaa (offshore) oli asennettu vajaat 4 GW. Teollisuus työllisti arviolta yli 560000 henkilöä maailmanlaajuisesti ja liiketoiminnan arvo oli noin 52 Mrd. euroa (73 Mrd. USD). Tuuliturbiineja oli maailmalla toiminnassa noin 200000 ja niiden keskikoko oli 1,2 MW. Turbiinien koko on tasaisesti kasvanut ja nykyisin suurimmat kaupalliset turbiinit ovat 6-7 MW kokoluokassa. Suomessa oli vuoden 2012 lopussa asennettuna 163 turbiinia yhteisteholtaan 288 MW, joten olemme huomattavasti jäljessä useimpia muita EU maita tuulivoiman hyödyntämisessä. Tuulivoimamarkkinoiden ennakoidaan kasvavan keskimäärin noin 10 % vuosittain, jolloin vuonna 2020 maailmassa olisi asennettuna kapasiteettia noin 900 GW, josta offshore tuulivoimaa 75 GW. Tällöin tuulivoimalla tuotettaisiin noin 8 % sähköntuotannosta, kun arvio vuodelle 2012 on 2,26 %. Nopeinta kasvu olisi Kaakkois-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa, merituulivoimaa sen sijaan asennettaisiin eniten Eurooppaan. Suomen ilmasto- ja energiastrategin mukainen tavoite on 2,5 GW tuulivoimaa vuonna 2020. Moderni turbiini koostuu seuraavista pääkomponenteista: tornista, kolmilapaisesta roottorista, vaihteistosta, generaattorista, ja elektroniikasta. Turbiinien hinta vaihtelee projektista ja käytetystä tekniikasta johtuen, mutta tämän hetkisenä keskiarvona voidaan käyttää noin 1 MEUR / MW hintaa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kiinassa hinta on vähintään yhden kolmasosan halvempi. Turbiinihintojen ennakoidaan halventuvan jo lähivuosien kuluessa jopa 30 % johtuen muun muassa suuruuden ekonomiasta ja kiristyvästä kilpailusta. Kun mukaan lasketaan kaikki kulut, kuten suunnittelu, luvat, turbiinin perustukset ja kaapeloinnit, tulee asennetulle turbiinille keskihinnaksi noin 1,5 MEUR. Merituulivoima voi olla kaksi kertaa kalliimpi investointi. Generaattoreina käytetään tyypillisesti nopeita tai keskinopeita induktio- (DFIG) tai kestomagneettigeneraattoreita (PMSG) ja yleisesti kolmivaihteisia vaihteistoja. Hidasnopeuksisen (PMSG) suoravetogeneraattorin (DD) käyttö on kuitenkin yleistymässä, sillä tällöin vältetään vika-alttiin vaihteiston käyttö. Korkea toimintaluotettavuus on erityisen tärkeä merituulivoimaloissa. Suurimmat 15 turbiinivalmistajaa toimittivat viime vuonna lähes 90 % maailman tuulivoimaloista. Suurin toimija on tanskalainen Vestas, jonka liikevaihto vuonna 2011 oli noin 6 Mrd euroa ja henkilöstöä yli 22000. Suurimpien valmistajien joukossa oli 7 kiinalaista toimijaa, jotka ovat kasvaneet nopeasti viime vuosina. Useimmat turbiinivalmistajat valmistavat joitakin strategisia komponentteja itse tai ostavat ne omaan konserniin kuuluvalta tytäryhtiöltä ja ostavat muut komponentit ja materiaalit sopimusvalmistajilta. Yhtiöiden valmistusstrategiat kuitenkin vaihtelevat ”tehdään kaikki itse” strategiasta pelkkään avainkomponenttien kokoonpanoon ja turbiinin kokonaistoimitukseen. Tyypillisesti turbiinivalmistajia palvelee vakiintunut joukko kansainväliseen toimintaan kyvykkäitä komponenttitoimittajia varatoimittajineen. Kaiken kaikkiaan sekä turbiini- että komponenttivalmistajien kesken on tapahtunut viime vuosikymmenen kuluessa konsolidoitumista. Valmistus on myös globalisoitunut eli avainkomponentit ja etenkin isot komponentit valmistetaan lähellä asiakasta. Toisaalta kiristynyt hintakilpailu on johtanut siihen, että yritykset ovat siirtäneet tuotantoa Kiinaan, joka nykyisin onkin suurin komponenttien valmistusmaa. Alan keskittyminen ja globalisoituminen tullee jatkumaan myös tulevaisuudessa. Suomessa on eri sektoreilta tuulivoiman huippuosaamista, mutta kokonaisvaltaista tuulivoimaklusteria meillä ei ole. Sellaisen rakentaminen tai rakentuminen vie aikaa ja edellyttäisi selkeän veturiyrityksen olemassaoloa. Tuuliturbiinien kokonaistoimituksista yleensä vastaava turbiinivalmistaja olisi luonteva veturiyritys, mutta kotimaiset valmistajat (Winwind ja Mervento) ovat kansainvälisesti pieniä, ja niiden markkina-asema on haastava. Lisäksi Winwind on ajautunut vakavaan taloudelliseen kriisiin (velkojat hakevat yhtiöltä saataviaan käräjäoikeudessa tammikuussa 2013). Kotimaisille turbiinivalmistajille, kuten muillekin tuulivoima-alan toimijoille olisi ensisijaista, että kotimaiset investoinnit käynnistyisivät täysipainoisesti. Tämä tarkoittaisi paitsi liiketoimintamahdollisuuksia, niin kumuloituvaa osaamista ja ennen kaikkea referenssejä kansainvälistä kilpailua silmälläpitäen. Suomalaisten turbiinivalmistajien kilpailukykyisin businessalue löytynee erityisosaamisesta, kuten esimerkiksi arktisesta tuulivoimasektorista. Mahdollisesti liittoutumalla tai jonkin johtavan turbiinivalmistajan tytäryrityksenä suomalainen niche markkinoille erikoistunut turbiinivalmistus voisi menestyä tulevaisuuden kovenevassa kilpailussa. Kilpailu päämarkkinoilla johtavien turbiinivalmistajien kanssa tuskin tuo menestystä, sillä näiden resurssit ja referenssit ovat ylivertaiset ja osaaminenkin osin suomalaisia edellä. Suomalaista huippuosaamista edustavat muun muassa ABB, The Switch, Vacon, Vaisala, Prysmian sekä Moventas. Yhtiöiden markkina-alue on globaali ja etenkin ABB:n ja Prysmianin resurssit mittavat. Yhtiöillä on edellytykset menestyä jatkossakin kansainvälisesti tuulivoimaliiketoiminnan komponenttien ja systeemien toimittajina. Moventaksen haasteena on yrityksen taloudellinen tilanne ja kilpailukyky markkinoilla (koko henkilöstö lomautetaan määräajaksi keväällä 2013). Muun muassa paperikonevalmistuksen ja meriteollisuuden johdolla Suomeen on syntynyt vahva konepajaosaaminen ja alihankintaverkosto. Esimerkiksi Holming, Componenta, Häkkinen Group ja Metso Foundries palvelevat jo tuulivoimateollisuutta. Osa yhtiöistä toimii kansainvälisesti ja niillä on mahdollisuus jatkossakin palvella tuulivoimateollisuutta, etenkin Suomessa ja lähialueilla. Komponenttitoimittajien ja alihankkijoiden kansainvälistymisen haasteina ovat muun muassa Suomen syrjäinen sijainti Euroopan päämarkkinoilta ja päämiesten jo osin vakiintuneet toimittajaverkostot. Tuulivoiman suunnittelu ja konsultointi sekä käyttö ja kunnossapito tarjoavat suomalaisille yhtiöille liiketoimintamahdollisuuksia Suomessa ja lähialueilla. Merkittävää uutta potentiaalia edustaa telakkateollisuus, ennen muuta STX Finland. STX konsernissa osataan erikoislaivojen tekeminen, konserni omistaa jo turbiinivalmistajan ja konsernin strategiana on tulla merkittäväksi tuulivoimatoimijaksi. Offshore perustukset ja tornit voisivat luontevasti olla omaa tuotantoa oman turbiinivalmistuksen, tuulipuistojen käytön ja kunnossapidon sekä erikoislaivojen ohella. STX Finlandilla olisi potentiaalia toimia suomalaisen tuulivoimateollisuuden veturiyrityksenä. Yhtiön rahoitustilanne ja kilpailukyky ovat kuitenkin tällä hetkellä haastavat. Rautaruukilla on potentiaalia toimittaa muun muassa ristikkorakenteisia torneja ja Parmalla hybriditorneja tuulivoimateollisuudelle. Suomalaisen tuulivoimaosaamisen ja työllisyyden kannalta keskeistä on, että Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaiset tuulivoimainvestoinnit saataisiin viipymättä käyntiin ja investointiympäristö säilyisi suotuisana ja ennustettavana. Tuulivoiman syöttötariffi tukee tuulivoiman taloudellista kannattavuutta lähitulevaisuudessa, mutta tuulivoimarakentamisen rajoituksia ja esteitä tulee myös merkittävästi purkaa tai lieventää.”Työpaikkoja syntyy niihin maihin joissa tuulivoimaa rakennetaan”. Tuulivoima työllistää paitsi suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa, niin erityisesti laitosten 20-30 vuoden käyttö- ja kunnossapitoaikana. Teknologiateollisuuden (2012) positiivisen kasvuskenaarion mukaan tuulivoimateollisuus voisi työllistää jopa 25-30000 henkilöä vuonna 2020 nykyisten noin 2000 sijasta ja alan liikevaihto voisi olla jopa 12-14 Mrd. euroa. Tällainen kasvuskenaario sisältää kyllä merkittäviä epävarmuustekijöitä ja Tarastin (2012) selvitys arvioikin kasvun ja työllisyyden kehittyvän kasvuskenaariossakin maltillisemmin. Todennäköisimmät menestysmahdollisuudet ovat alalla jo merkittävässä asemassa olevilla resursseiltaan vahvoilla ja kansainvälisillä yrityksillä. Monialayritykset kestävät pelkästään tuulivoima-alaan keskittyneitä yrityksiä paremmin alalle tyypilliset liiketoiminnan vaihtelut. Erikoistuminen ja uudet radikaalit innovaatiot voivat kuitenkin tuoda tuulivoimaliiketoimintaan täysin uusia toimijoita tai muuttaa nykyisten yritysten kilpailuasetelmia. Kaupallisesti menestyviä uusia keksintöjä harvoin kuitenkaan syntyy ilman panostuksia. Ensiarvoisen tärkeää olisi määritellä kansallinen tahtotila, millä resurssein ja mihin tuulivoimateollisuuden sektoreihin halutaan panostaa, ja kohdentaa resurssit siten, että alan yrityksillä, tutkimuslaitoksilla ja muilla toimijoilla olisi parhaat edellytykset kehittää kilpailukykyisiä tuotteita, palveluita ja systeemeitä. Potentiaalisten uusien teknologioiden ja suomalaisten toimijoiden syvällisempi tarkastelu voisikin olla mielenkiintoisen jatkotutkimuksen aihe.

Kompostipiireissä opittua : Eloperäiset jätteet kiertoon -hanke

Kompostien käyttöä on kokeiltu ja tutkittu Kainuun ELY-keskuksen Eloperäiset jätteet kiertoon -hankkeessa. Komposteja on hyödynnetty laskettelurinteen ja kaivosteollisuuden sivukiven läjitysalueen maisemoinnissa, pihanurmen ja energiakasvien kasvattamisessa, metsän lannoittamisessa ja maanviljelyssä. Pihanurmen perustamisen ja energiakasvien kasvattamisen kokeiluista on tehty myös erilliset tutkimukset. Tutkimustyöstä on vastannut MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus). Tutkimustieto on sisällytetty tähän julkaisuun. Kompostin käyttökokeissa ja tutkimuksissa on hyödynnetty Kainuun kuntien ja Kainuun jätehuollon kuntayhtymän Eko-Kympin komposteja. Kaikki kompostit ovat aumakompostoinnin tuotoksia. Eko-Kympin komposti on valmistettu biojätteistä. Muut kompostit ovat lähtöisin kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden lietteistä. Kajaanin kompostia kutsutaan myös A. & E. Juntunen Oy:n valmistamaksi biomullaksi. Saatujen kokemusten ja tutkimusten mukaan aumakompostoinnilla tuotettu komposti soveltuu näihin erilaisiin käyttömuotoihin, etenkin kun esille tulleita kehittämistoimia toteutetaan. Sivukiven läjitysalueiden maisemoinnissa, maanviljelyssä ja metsän lannoittamisessa komposti ei tarvitse kivennäismaata seosaineeksi. Sivukiven läjitysalueilla ne kompostit, joihin oli sekoitettu hiekkaa, eivät pysyneet paikoillaan. Aines valui sadeveden mukana alas rinteeltä. Pelkkää kompostia käytettäessä kompostimassa pysyi aloillaan. Maanviljelyssä ja metsän lannoittamisessa kivennäismaa on tarpeeton. Lisäksi kompostissa oleva kiviaines kuluttaa ja voi vaurioittaa levityslaitteita. Ravinteet vapautuvat kompostista hitaasti kasvien käyttöön. Kemiallisilla lannoitteilla on nopeampi vaikutus. Kompostit soveltuvat erityisen hyvin ympäristöihin, joissa täydennyslannoitusta ei tarvita tai joissa lannoite on vaikeaa levittää. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi kaivosten sivukiven tai rikastushiekan läjitysalueet tai muut vaikeakulkuiset kohteet. Myös metsien lannoittaminen ja maanviljely ovat Kainuussa kompostien hyödyntämisen osalta alihyödynnettyjä. Pöyry Finland Oy on laatinut Kajaaniin kaavaillulle biologiselle jätteiden käsittelylaitokselle teknistaloudelliset suunnitelmat. Yhtiön tekemissä suunnitelmissa tulee ilmi, että kaikkien Kainuun lietteiden aumakompostointi tuottaisi kompostia 13 000 tonnia vuodessa, kun tukiaine seulotaan erilleen. Mädätys- tai biokaasulaitosvaihtoehdoissa lopputuotteen määrä on edellistä pienempi. Pelkkien Kainuun lietteiden mädättäminen tuottaisi kompostia jälkikompostin seulonnan jälkeen 6 600 tonnia. Viherrakentaminen taajamissa on komposteille Kainuussa yleinen käyttömuoto. Sillä on kasvun edellytyksiä etenkin, kun kompostin laatuun panostetaan. Viherrakentaminen Kajaanin seudulla riittäisi kuluttamaan kaiken Kainuussa muodostuvan kompostin, kun kompostimullan kulutuksena pidetään 0,5 tonnia asukasta kohden vuodessa. Tämä vastaa Kajaanin seudulla 27 000 tonnin kompostimäärää. Kompostin muodostumismäärä ei tulevaisuudessa tule olemaan lähellä tätä laskennallista multamenekkiä. Kompostin huono menekki johtuu joidenkin kuntien osalta pikemminkin huonosta kompostin laadusta kuin markkinoiden kyllästymisestä. Tilanne on korjaantumassa suunnitteilla olevan biologisen jätteiden käsittelylaitoksen myötä. Siinä kompostituotteen laatuun voidaan panostaa tehokkaammin kuin erillisillä pienillä kompostointikentillä.

Nuorten kokemien elämysten yksilölliset ja yhteisölliset merkitykset

Tutkimuksessa tarkastellaan nuorten antamia merkityksiä elämykseksi nimetylle kokemukselle ja tunteelle. Tavoitteena on ollut selvittää elämysten kokemista nuorten näkökulmasta ja suhteuttaa nuorten kokemuksilleen antamia merkityksiä laajemmin nuoruutta ja elämyksien kokemista käsittelevään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Elämysten merkityksellistämistä analysoidaan suhteessa identiteetin muodostukseen. Yksilöllisesti koetut elämykset saavat merkityksensä diskursiivisesti rakentuneen todellisuuden ympäröimänä. Tutkimus paikantuu sosiologisen nuorisotutkimuksen ja tunteiden tutkimuksen alaan sekä metodologisesti fenomenologis-konstruktivistisen tutkimuksen alaan. Tutkimuksen taustalla on elämyshakuisuutta käsittelevä teoria. Elämyshakuisuuden tulkinta fenomenologisesta viitekehyksestä tuo käsitteen ymmärtämiseen uuden ulottuvuuden. Elämyshakuisuus kuvaa asennoitumistapaa eli sitä, miten yksilö orientoituu ympäröivään maailmaan. Tällöin ei edellytetä intentionaalisten tekojen tietoista luonnetta. Toiminnalliset prosessit muovautuvat vuorovaikutuksen myötä samaan tapaan kuin ihminen ruumiillisena subjektina muovautuu. Tutkimuksen aineisto koostuu lukion ensimmäisen luokan oppilaiden kirjoituksista (519 kpl), lastensuojeluinstituutioissa ja kuntoutuskeskuksissa asuvien nuorten yksilöteemahaastatteluista (16 nuorta) sekä seikkailualan asiantuntijoiden teemahaastatteluista (20 aikuista). Nuorten kirjoitukset on kerätty vuosina 1996–1997 ja 2002–2003. Aineiston analyysi on aineistolähtöinen. Erilaiset osa-aineistot työssäni avaavat erilaisia näkökulmia elämysten kokemiseen. Aineistojen analyysi ja tutkimukset teoreettiset lähtökohdat ovat rakentuneet analyysin edetessä ja vuorovaikutussuhteessa toisiinsa. Nuorten elämyksiä käsittelevä kerronta on moninaista ja elämyksiä koetaan erilaisissa tilanteissa. Elämykselle ei ole yhtä määritelmää, kokemisen paikkaan tai kokemisen syytä vaan kokemuksen merkitys rakentuu tilanteisesti. Elämys kuitenkin erottuu muista kokemuksista sen muistettavuuden, ainutlaatuisuuden, uutuuden ja intensiivisyyden perusteella. Nuorten elämyksellisissä hetkissä korostuvat harrastusten yhteydessä koetut uudet, erilaiset, yhteisöllisesti jaetut, mutta myös maailmaa nuorille avaavat itsenäisyyden tunnetta ja hallintaa tuottavat kokemukset. Yksi merkittävä uusia elämyksiä ja tietoa tuottava asia nuorten elämässä on seurustelu. Myös matkailu, erilaiset retket ja leirit olivat nuorille elämyksiä tuottavia tilanteita. Kaikilla nuorilla ei kuitenkaan ole sellaisia harrastuksia, joihin he olisivat sitoutuneita tai joissa he pääsisivät ilmaisemaan itseään ja kokemaan onnistumista. Nuorten elämyksiä käsittelevissä hetkissä nuorten vapaa-ajan toiminta, ympäristö ja sosiaaliset suhteet ovat keskeisessä asemassa. Nuoret eivät ensisijaisesti ajatelleet itse etsivänsä tai toisten nuorten etsivän elämyksiä viihdeteollisuuden tuottamista asioista. Elämyksissä arvostettiin aitoutta ja koettu tunne määritti sitä, oliko jokin koettu elämyksenä vai ei. Toisaalta erilaisten päihteiden todettiin mahdollisesti tuottavan elämyksiä, mutta niidenkin yhteydessä korostettiin usein muita asioita kokemusta rakentavina. Nuorten elämyskokemuksissa toisten nuorten merkitys, luottamus, läheisyyteen ja hyväksyntään liittyvät kokemukset korostuvat. Myös aikuisten asiantuntijoiden omaa nuoruutta käsittelevät elämykset olivat emotionaaliselta merkitykseltään hyvin samanlaisia kuin tämän päivän nuorten esittämät. Elämyksiksi miellettyjä kokemuksia pidettiin arvokkaina. Niiden uskottiin suuntaavan yksilön toimintaa.

Russia’s WTO membership and its effects on global wood sourcing

The aim of the thesis was to find the effects of World Trade Organization and economic integration on the wood sourcing process from Russia to Finland and to the European Union. Also, the fo reign direct investments to Russian forest industry are studied within the WTO and Economic integration framework. Qualitative interviews were carried out as primary data (total of 5 interviews). Research studies and articles regarding the same subject were used as secondary data. Results show that companies may increase their volumes of imported timber from Russia due to the reduction of custom tariffs. Russian companies are becoming more productive, but there are still several problems with legislation, infrastructure, availability and harvesting profitability in some areas. These suggest that sourcing process may not be profitable in the future. The Russian forest industry sector will not gain significant foreign direct investments in the recent years because of the infrastructure and overall atmosphere of investments. Forest industry is not seen as profitable enough. The demand for cellulose and paper in Russia is not increasing fast enough and the cost inflation is cutting the profits made from producing in Russia.

Jääkiekko-ottelutapahtuman palvelun laatu : case : TuTo Hockey

Tämä tutkielma tehtiin toimeksiantona TuTo Hockeylle. Tutkielmassa tutkitaan palvelun laatua suomalaisessa jääkiekko-ottelutapahtumassa. Sen kartoittamiseksi ja palvelun laadun ymmärtämiseksi asetettiin seuraavat kolme osaongelmaa: • Mistä suomalaisen jääkiekko-ottelutapahtuman palvelun laatu koostuu? • Mitkä palvelun laadun ulottuvuudet ovat tärkeimpiä asiakkaille eli katsojille? • Miten palvelun laatu ja sen ulottuvuudet vaikuttavat kokonaistyytyväisyyteen? Tutkielmassa käydään läpi palvelun laadun mittaamisen eri menetelmiä. Palvelun laatua on tutkittu paljon, mutta urheilukontekstissa kovin vähän ja etenkin katsojaurheiluun liittyviä tutkimuksia on vain muutama. Tutkielman empiirinen osio toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena TuTo Hockeyn kahdessa kotiottelussa, jotka olivat 12.3.2008 TuTo – SaPKo ja 18.3.2008 TuTo – KooKoo ja internetissä Webrolpol-ohjeman avulla. Tutkimukseen hyväksyttyjä vastauksia tuli kaiken kaikkiaan 327 kappaletta. Näistä Webropolin kautta tuli 182 kappaletta ja loput 145 kpl kerättiin otteluissa TuTo Hockeyn kotiotteluissa. Suomalaisen jääkiekko-ottelutapahtuman palvelun laatu koostuu useista eri asioista. Tutkimusta hankaloitti aiemman tutkimustiedon puute. Koska muut aiemmat tutkimukset oli tehty eri lajeissa ja eri maissa, suora vertaaminen ja aiempien kyselyiden toistaminen ei lajien ja kulttuurien erojen vuoksi ollut mahdollista. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että TuTo Hockeyn palvelun laatu on korkealla tasolla. Tärkeimpinä palvelun laadun ulottuvuuksina katsojat pitivät Halli- ja Saavutettavuus-ulottuvuuksia. Kokonaistyytyväisyyden kanssa jokainen palvelun laadun ulottuvuus korreloi positiivisesti. Regressioanalyysillä saatiin lisäksi selvitettyä, että suurimmat vaikutukset kokonaistyytyväisyyteen oli Lisäpalvelut ja ohjelma-, Tiedotus- ja Halli-ulottuvuuksilla.

Yleisömäärää selittävät muuttujat ja niiden vaikutus seurojen talouteen: Jääkiekon SM-liiga

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää jääkiekon SM-liigaotteluiden yleisömäärään vaikuttavia tekijöitä. Jääkiekkoliiketoimintaa harjoittavien yritysten parissa työskentelevillä on vahvat näkemykset urheilumenestyksen vaikutuksesta yleisömäärään, ja sitä kautta seurojen talouteen. Tilastollista tukea näkemyksille ei kuitenkaan ole ollut saatavilla. Aiemmat urheiluliiketoimintaa käsitelleet tutkimukset ovat keskittyneet pääosin taloudelliseen tulokseen, eikä niinkään siihen, miten taloudelliseen tulokseen päädytään. Tutkimus toteutetaan luomalla viisi erilaista yleisömäärää selittävää mallia lineaarista regressioanalyysiä hyödyntäen. Tutkimustulokset osoittavat, että otteluiden yleisömääriä voidaan selittää tilastollisen analyysin avulla. Tulosten perusteella kaikki yleisömäärään liittyvät hypoteesit eivät kuitenkaan ole niin merkitseviä kuin hypoteesien mukaan oletetaan. Tarkastelujakson globaali talouden taantuma loi omat haasteensa urheiluliiketoimintaa harjoittaville yrityksille, mutta taloudellisesti haastava tutkimusajanjakso ei vaikuta olennaisesti tutkimustuloksiin.

Kirjallisuutta

Kirjallisuusarvostelu

Mehiläislaki : korkojen vähennysoikeuden rajoittaminen Suomessa

Kansainväliset konsernit hyödyntävät verosuunnittelussaan yhä enenevässä määrin korkojen vähennysoikeutta. Valtioiden kansalliset veropohjat ovat rapautuneet, kun konserniyhtiöt ovat siirtäneet verotettavaa tuloaan samaan konserniin kuuluviin muihin, yhteisöverokannaltaan matalammissa valtioissa sijaitseviin yhtiöihin. Järjestelyt pyritään yleensä toteuttamaan siten, että korkomenot kohdistetaan valtioon, jossa on korkea yhteisöverokanta, jotta veronalaisesta tulosta saadaan korkovähennyksen avulla mahdollisimman suuri hyöty. Vastaavasti korkotulot ohjataan valtioon, jossa ne ovat mahdollisesti kokonaan verovapaita tai ainakin matalan verotuksen kohteena. Suomessa em. verosuunnittelun hyödyntäminen on ollut lainsäädännön sallimaa. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain lähtökohtana on pitkään ollut laaja menon vähennyskelpoisuus: elinkeinotoiminnassa tulon kerryttämisestä tai säilyttämisestä aiheutuneet korkomenot ovat vähennyskelpoisia. Suomen lainsäädännössä ei ole erityistä alikapitalisointisäännöstä tai muutakaan nimenomaisesti korkojen vähennysoikeutta rajoittavaa säännöstä. Epäterveisiin, korkovähennysoikeutta veronvälttämistarkoituksessa hyödyntäviin järjestelyihin on katsottu voitavan puuttua verotusmenettelystä annetun lain yleisellä veronkiertosäännöksellä tai markkinaehtoperiaatteesta poikkeaviin järjestelyihin siirtohinnoittelutilanteita koskevalla siirtohintaoikaisulla. Useimmat Suomen kilpailijamaat, viimeisimpänä Ruotsi, ovat kuitenkin viime vuosina ottaneet lainsäädäntöönsä kohdennettuja tai yleisiä vähennysrajoituksia. Valtiovarainministeriössä on valmisteltu jo vuodesta 2009 alkaen jonkinlaisen rajoitussäännöksen ottamista myös Suomen verolainsäädäntöön. Lopulta vuoden 2013 alusta voimaan astui uusi korkojen vähennysoikeutta elinkeinotoiminnassa rajoittava EVL 18 a §. Tutkielmassa tarkastellaan ilmiön taustalla olevia syitä, jotka liittyvät pohjimmiltaan liiketoiminnan harjoittamiseen konsernimuodossa sekä konsernin rahoittamisessa käytettyjen oman ja vieraan pääoman epäneutraaliin kohteluun verotuksessa. Esille tuodaan erilaiset vaihtoehdot puuttua korkojen vähennysoikeuden liiallisen hyödyntämiseen. Lisäksi analysoidaan elinkeinoverolakiin otettua uutta EVL 18 a §:ää ja tuodaan sille vertailukohtana esiin Ruotsissa tehty ratkaisu korkojen vähennysoikeuden rajoittamiseksi.

Biolietteen kuiva-ainepitoisuuden parantaminen elektro-kuivauksen avulla

Tässä työssä tutkittiin sähkön käyttömahdollisuuksia metsäteollisuuden jäteveden-puhdistamolla syntyvän biolietteen kuivauksessa. Lisäksi selvityksen kohteena olivat lietteen sähkökuivaukseen vaikuttavat tekijät. Työn kirjallisessa osassa perehdyttiin lietteiden syntyyn jätevedenpuhdistamolla sekä lietteiden ominaisuuksiin. Työssä tutustuttiin myös lietteiden käsittelyyn ja siinä käytettäviin tekniikoihin. Ennen työn kokeellista osaa esiteltiin sähkökuivauksen periaate sekä sähkökuivaukselle aiemmin tehtyjä tutkimuksia ja niistä saatuja kokemuksia. Myös tuotteistetut elektrokuivauksen sovellukset olivat osa työtä. Kokeellisessa osassa keskityttiin varsinaisiin sähkökuivauskokeisiin. Tutkimukset suoritettiin suodatuskokein, jotka toteutettiin imuun perustuvalla Büchner-suodattimella sekä painesuodattimella. Kokeissa tutkittiin tasavirran, virran pulssituksen ja vaihtovirran vaikutusta metsäteollisuuden primääri- ja biolietteeseen. Tasavirtatutkimuksissa sähkövirtaa johdettiin lietteeseen suodatuksen aikana, kun taas vaihtovirtaa testattaessa liete käsiteltiin ensin sähköllä ja suodatettiin erikseen. Suodatuskokeiden lisäksi tutkimuksissa tarkkailtiin lietteiden kuiva-ainepitoisuuksia, redox-potentiaalia, lämpötilaa, pH:ta ja sähkönjohtokykyä. Lietteitä tutkittiin myös tuhkapitoisuuden suhteen sekä suoritettiin solututkimuksia fluoresenssilukijan avulla. Työn laboratoriotutkimukset osoittivat sähkön vaikuttavan selkeästi biolietteen ve-denerotuskykyyn: sähkö nopeutti lietteen suodatusta parhaimmillaan yli 70 %. Säh-kökuivauksella lietteen kuiva-ainepitoisuudet pysyivät samoina, mutta suodatus nopeutui ja suodatusajat jopa puolittuivat. Myös lietteen sähkönjohtokyky kasvoi sähkökäsittelyn aikana, mikä viittasi veden vapautumiseen solujen sisältä. Lietteen kunto ja ominaisuudet, polymeeri, sekoitus sekä sähkökäsittelyn parametrit olivat tärkeässä asemassa sähkökuivauksen onnistumisen kannalta.

Grounded theory -tutkimusmenetelmä ja sen käyttö akateemisissa julkaisuissa

Työn tavoitteena on selvittää mitä on grounded theory, miten se on sovellettavissa akateemisissa julkaisuissa ja miten eri julkaisujen grounded theory -tutkimukset eroavat toisistaan. Työ on toteutettu järjestelmällisesti analysoimalla neljän markkinointia käsittelevän lehden julkaisemat GT-tutkimukset vuosina 2000-2012. Tuloksina havaitaan lehdille tyypillisiä ominaispiirteitä. Tarkastelun kohteena ovat tutkimusotannat, tutkimusprosessit, tutkimusten aihealueet sekä tutkimuksissa esitetyt lopputulokset. Lisäksi työssä tarkastellaan havaittuja trendejä grounded theory tutkimuksissa sekä pohditaan tutkimusmenetelmän tulevaisuutta. Perinteinen GT-tutkimus on tietyissä akateemisissa lehdissä yhä yleisesti käytetty menetelmä, mutta sen soveltava käyttö, sekä monimenetelmäiset tutkimukset ovat selvässä kasvussa.