290 resultados para ONKI-projekti
Resumo:
Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) on valtakunnallinen monivuotinen tutkimus- ja kehittämishanke. POSKI-projektin tavoitteena on turvata laadukkaiden kiviainesten sekä hyvälaatuisen pohjaveden saanti yhdyskuntien tarpeisiin sekä osoittaa kiviainesten ottoon soveltuvia maa-ainesten ottamisalueita pitkällä aikavälillä. POSKI-projekteja on toteutettu maakunnittain ja ne ovat valmistuneet Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa. Valtakunnallisen projektin periaattein työtä on jatkettu Etelä-Savossa. POSKI-projektissa kootaan ja yhdistetään aikaisempaa tietoa sekä uutta aineistoa pohjavesistä, maa-aineksista, maa-ainesten otosta ja tulevasta kiviainestarpeesta, vesihuollosta ja erilaisista suojelukohteista. Näitä tietoja yhdistämällä saadaan aiemmin eri paikoissa säilytettyä tietoa koottua paremmin viranomaisten ja eri toimijoiden käyttöön. Tietoa hyödynnetään erityisesti maa-ainesten ottoon liittyvässä lupakäsittelyssä sekä alueiden käytön suunnittelussa kaavavarauksia laadittaessa. POSKI-projekti käynnistyi Etelä-Savon alueella vuonna 2004. Yhteistyötahoina projektissa ovat olleet Geologian tutkimuskeskus (GTK), Etelä-Savon maakuntaliitto ja Etelä-Savon ympäristökeskus, Kaakkois-Suomen tiepiiri sekä tutkimusalueen kunnat. Hanketta ovat rahoittaneet Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Tiehallinto. Projektia valvoneessa ja ohjanneessa ohjausryhmässä oli edustettuna hankkeen kaikki osallistujatahot. Tämä loppuraportti on laadittu vuonna 2010 Geologian tutkimuskeskuksen laatimien väliraporttien pohjalta. Työn tekijänä oli Eeva-Maija Hyvönen ja työ kuului Pohjavesien suojeluohjelma- Itä-Suomi –hankkeeseen.
Resumo:
Välityömarkkina -hankkeiden päätavoitteena oli kehittää kolmannen sektorin toimintaa sekä niiden muodostamia välityömarkkinoita eri seutukunnilla. Keskeisinä sisällöllisenä tavoitteena oli kehittää vaikuttavampia toimintamalleja, jotka edesauttavat pitkäaikaistyöttömiä, vaikeasti työllistyviä tai vajaakuntoisia työllistymään ja sijoittumaan paremmin avoimille työmarkkinoille. Hankkeet tekivät vaikuttavaa työtä ympäristön muutoksista ja osin toiminnan perusteiden vaikeuksista huolimatta. Hankkeet kehittivät seuduillaan välityömarkkinatoimintaa järjestelmällisesti olemalla aktivaattorina järjestöjen yhteisten toimintamallien kehittämisessä yhdessä työhallinnon ja kaupunkien kanssa. Tuloksina on yhteinen visio tai vahvempi kuva eri seutujen välityömarkkinoiden ja toimijatahojen verkostoyhteistyöstä. Järjestöt löysivät yhteisen roolinsa palveluiden tuottajana, yhteistyökumppaneina ja itsenäisinä toimijoina osana julkisia palveluita.
Resumo:
Julkaisumaa:CZE
Resumo:
Artikkelin kieli: finger
Resumo:
Selvityksen on rahoittanut Osaamisen ennakoinnilla kasvua -projekti. Selvityksessä on ollut tavoitteena kehittää uusi työttömien työnhakijoiden työllistymistä tukeva ennakointinäkökulma erityisesti palvelualojen yritysten osaamistarpeiden ennakoimiseksi. Tuloksena on ollut ennakointiprosessi, jolla voidaan kartoittaa toisistaan hieman poikkeavienkin palvelualan yritysten osaamistarpeita samankaltaisin keinoin. Lisäksi tavoitteena on ollut, että menetelmässä hyödynnetään osallistavaa otetta alan yritysten asiantuntijanäkemyksiä huomioiden, mutta pyritään samalla huomioimaan osaamistarpeisiin liittyviä laajempia osatekijöitä ennakointiviitekehyksen osana.Keskeisin haaste palvelualan työmarkkinoiden näkökulmasta on edistää työantajien ja -hakijoiden kohtaamista eri tavoin. Yleisempänä kohtaantoa parantavana keinona on ollut ns. ”polutus” eli useiden toimenpiteiden kokonaisuus, jossa askeleittain lisätään työllistävyyttä. Yksityisen sektorin työllistämisellä ja siihen verrattavilla toimenpiteillä sekä ammatillisella työvoimakoulutuksella on ollut useiden tutkimusten mukaan melko selvä positiivinen vaikutus työttömien työnhakijoiden työllistämiseen. Kuitenkin eri ammattialojen työllistymispolkujen viitekehykset poikkeavat toisistaan erityisesti sen vuoksi, että tiettyjen ammattialojen työmarkkinoiden liikkuvuus sekä joustot vaikuttavat merkittävässä määrin myös siihen keinovalikoimaan, jolla voidaan luoda edellytyksiä alalle työllistymiseksi pidemmäksi aikaa. Keskeisin tämän ennakointihankkeen tavoite on ollutkin selvittää, mitkä edellytykset työttömillä työnhakijoilla tai työttömyysuhan alla olevilla työllisillä on vakiinnuttaa työmarkkina-asemansa palvelualan eri tehtäviin ja mitä toimenpiteitä palvelualalle työllistymisen edistämiseksi olisi tehtävä jatkossa. Menetelmällisenä näkökulmana hankkeessa on ollut Foredata Oy:n kehittämä työpaikkailmoitusten haku- ja analyysipalvelu, jonka avulla voidaan tarkastella mol.fi-sivustoille ilmoitettuja työpaikkailmoituksia ja niissä ilmoitetut ammattikohtaiset osaamiskvalifikaatioita. Tässä projektissa analyysi on kohdennettu Helsingin seutukunnan palvelutyön ammattien työpaikkailmoituksiin vuoden ajalta. Lisäksi palvelualan osaamistarjonnan ja –kysynnän kohtaantoa on tarkennettu tilastollisin analyysein sekä kuudentoista palvelualan yrityksen haastatteluilla. Hankkeen tulosten mukaan työ- ja elinkeinohallinnolla ei ole merkittäviä mahdollisuuksia tai edes tarkoituksenmukaista rakentaa tietyille palvelualojen osille työllistämispolkuja asiakkailleen, jos tavoitteena on asiakkaan työvoiman työmarkkina-aseman vakauttaminen ja mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen. Rekrytointitilanteissa on kuitenkin useiden eri tutkimusten ja myös tämän hankkeen tulosten perusteella paremmat edellytykset työllistyä ylipäätään työllisenä kuin tehtävän kannalta oikean tutkinnon tai osaamisen omaavana työttömänä. Palvelualan työpaikkoja voidaankin pitää osittain eräänlaisena työttömien työnhakijoiden työllistämispolutuksen välietappina, joka vahvistaa merkittävästi työnhakijan mahdollisuuksia tavoiteammattiinsa työllistymiseksi.
Resumo:
The objective of this thesis is to study the role of received advance payments in working capital management by creating a new measurement and to study the relationship between advance payments and profitability. The study has been conducted using narrative literature review and quantitative research methods. The research was made analyzing 108 companies listed in Helsinki Stock Exchange. The results indicate that 68 % of the studied companies are receiving advance payments and the average cycle time for received advance payments is 13 days. A new key figure is created to include received advance payments into the calculation of working capital. Received advance payments shorten the working capital cycle, by 13 days, when they are used in the calculation. The role of advance payments is not as significant as the role of receivables and inventories but advance payments may have a larger role than payables if the company is receiving noticeable amounts of advance payments. There are three branches where companies are receiving more advance payments than average companies. The branches are project business and ICT and publishing sectors. There is a negative correlation between profitability and advance payments based on the results of this study.
Resumo:
Tähän julkaisuun on koottu keskeisimmät tulokset Lapin KOTTI – yrityshaastatteluista. KOTTI (yritysten kehitys-, osaamis- ja työvoimatarvetiedustelu) – toimintamalli on uudenlainen tapa selvittää yritysten tarpeita ja ottaa haltuun työmarkkinoilla tapahtuvia muutoksia. Toimintamallia on kehitetty ja sen toteutusta koordinoitu valtakunnallisesti. Kehittämistyöstä on vastannut valtakunnallinen KOTTI – hanke. Toimintamallin keskiössä ovat kattavat yrityshaastattelut, jotka tunnetaan myös nimellä yritysharavointi. Yrityshaastatteluiden avulla haravoidaan tietoon yritysten palvelutarpeita ja myös vastataan niihin. Yrityshaastattelut on toteutettu puhelinhaastatteluina ostopalveluna Työ- ja elinkeinoministeriön toimesta. Mallia on alettu toteuttaa valtakunnallisesti vuodesta 2009 lähtien ja Lapissa toimintamalli otettiin käyttöön vuoden 2010 alussa. Lapissa toimintamallin toteuttamisen tukena on toiminut ESR-rahoitteinen Lapin KOTTI-projekti. Toimintamalliin kuuluvat yrityshaastattelut toteutettiin Lapissa vuonna 2010, helmikuujoulukuu välisenä aikana. Kaiken kaikkiaan Lapissa haastateltiin 7 889 yritystä ja näiden haastatteluiden pohjalta saatiin tietoa lappilaisten yritysten tarpeista ja tulevaisuudennäkymistä. Tuloksia on hyödynnetty ja esitetty eri tilaisuuksissa ja yhteyksissä vuosien 2010 ja 2011 aikana ja tuloksista on tehty useita eri yhteenvetoja. Yritysten palvelutarpeisiin on vastattu ja tiivistetty näin yritysyhteistyötä Lapissa.
Resumo:
Julkaistu myös verkkojulkaisuna ISBN 978-951-44-8947-1 (PDF)
Resumo:
Päätavoitteena tässä diplomityössä oli löytää parhaat käytännöt vuosihuoltoseisokkien suunnitteluun ja toteutukseen. Parhaita käytäntöjä selvitettiin teorian, yrityksessä aiemmin tuotetun materiaalin, haastatteluiden ja kenttähavaintojen kautta. Niiden pohjalta luotiin yritykselle toimintaohje, jossa on aikataulutettu tarvittavat toimenpiteet sekä näiden toimenpiteiden vastuuhenkilöt vuosihuoltoseisokkiprosessin eri vaiheissa. Diplomityön teoriaosuudessa käsitellään kunnossapitoa, projekteja ja seisokkiteoriaa. Kunnossapidon näkökulmasta suunnitelmallisuus nousee esiin tärkeimpänä, niin lyhyen kuin pitkän tähtäimen suunnittelu. Toinen keskeinen kokonaisuus on tuotanto-omaisuuden hallinta. Projekteja käsitellään kevyesti, sillä seisokkiteoria nojautuu vahvasti projektimaiseen työskentelyyn. Seisokkiteoriassa esitellään erityisesti eri prosessin vaiheiden tehtäviä. Synteesiosuudessa esitellään yritykseen jääneen toimintaohjeen sisältö sallituin osin. Toimintaohjeen vaiheet ovat alullepano, suunnittelu, toteutus sekä lopettaminen ja jälkityöt. Toimintaohjetta hyödyntäen vuosihuoltoseisokit voidaan viedä läpi projektinomaisesti, kuitenkin ajatellen vuosihuoltoseisokkiprosessin jatkuva prosessina, jossa edellisen projektin lopettaminen on uuden aloittamista.
Resumo:
Itä-Suomen kutsujoukkoliikennepalvelut –projekti on jatkoa aktiiviselle joustavien joukkoliikennepalvelujen kehittämistyölle Itä-Suomessa. 2000-luvulla useimmissa Itä-Suomen kunnissa tutuksi ovat tulleet erilaiset kutsujoukkoliikenteen palvelut, jotka tarjoavat vaihtoehtoisen toimintamallin perinteiselle vuoro- ja reittisidonnaista joukkoliikenteelle. Alueen harvasta asutuksesta johtuen kutsujoukkoliikenne on ollut erittäin käytetty toimintamalli pienten kuntien ja maaseutualueiden asiointi- ja palveluliikenteen järjestämisessä. Työ toteutettiin osana Itä-Suomen henkilöliikennestrategiaa, jota koordinoi Pohjois-Savon ELY-keskus. Kutsujoukkoliikennetyö tuottaa strategiatyöhön näkemyksen siitä miten erilaisten alueiden henkilökuljetuksiin olisi mahdollista saada lisää joustavuutta ja asiakaslähtöisyyttä kutsujoukkoliikenteen avulla. Selvitystyössä tarkastellaan sekä tiiviisti rakennettuja ympäristöjä että erittäin harvaan asuttua maaseutua. Pohjois-Savon ELY-keskuksen vetämällä projektiryhmällä inventoitiin kattava otos nykyisistä kaikille avoimista kutsujoukkoliikennepalveluista Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilta. Yhtenä keskeisimpänä tuloksena tuotettiin kuljetuspalveluiden soveltuvuusanalyysit erityyppisille alueille. Työn aikana haastateltiin kuntien joukkoliikenteestä vastaavia viranhaltijoita ja kuljetuspalveluita tuottavia liikennöitsijöitä. Projektin kautta toteutettiin kolme asiakaskyselyä Suonenjoen, Iisalmen ja Joensuun kutsujoukkoliikennepalveluiden asiakkaille sekä kaikille itäsuomalaisille avoin joustavan joukkoliikenteen kehittämiskysely. Lisäksi työssä hyödynnettiin kansainvälistä ja kotimaista liikennetutkimusta. Kutsujoukkoliikennepalveluiden jatkokehittämiseksi määriteltiin neljä pilottiprojektia. Jatkotoimenpiteiden ohjelmoinnin kautta pyritään palveluiden aktiiviseen kehittämiseen ja asiakkaan kokeman palvelutason paranemiseen.
Resumo:
Tämä diplomityö keskittyy kehittämään työssä käsiteltävän Venäjällä toimivan rakennusalan urakoitsijan projektien markkinointia ja myyntiä. Työssä paneudutaan projektimarkkinoinnin kautta yrityksen markkinointiin ja myyntiin. Käsittelyn aiheena ovat myös proaktiivinen markkinointi ja Venäjän rakennusmarkkinoiden aiheuttamat erityispiirteet. Tutkimuksesta selvisi, että yrityksellä on erityisesti ollut vaikeuksia saada ison luokan projekteja. Usein tähän on ollut syynä kilpailijoiden parempi taloudellinen kilpailukyky. Muutama projekti on myös keskeytynyt tai peruuntunut. Onnistuneiden tarjouskilpailuiden taustalla taas ovat olleet referenssikäynnit, hyvät suhteet asiakkaaseen ja laadukas suorittaminen. Projektimarkkinoinnin kirjallisuuden ja yrityksessä suoritettujen teemahaastattelujen pohjalta yritykselle kehitettiin ennakoivaa markkinointia painottava kokonaisvaltainen markkinointi- ja myyntiprosessi. Tärkeimpiä kohtia prosessissa ovat proaktiivinen projektien etsintä ja projektin valmistelu. Projekteja etsitään osallistumalla teollisuuden alan konferensseihin sekä ottamalla itse yhteyttä asiakkaaseen ja eri toimijoihin. Potentiaaliset projektit seulotaan suuremmasta joukosta ennalta määrättyjen kriteereiden avulla. Projekteihin pyritään aktiivisesti vaikuttamaan ennen tarjouskilpailua, jolloin myös järjestetään referenssikäyntejä. Neuvotteluissa sovelletaan kilpailutilanteen mukaan joustavaa kustannusperusteista hinnoittelua. Suoritetun urakan jälkeen asiakasyrityksen investointisuunnitelmia tutkitaan ja tarpeen vaatiessa pyritään säilyttämään yhteys nukkuvan suhteen aikana. Tällöin järjestetään asiakkaan kanssa seminaareja sekä epävirallisia ta-pahtumia. Yrityksen markkinointia ja myyntiä hankaloittavat Venäjän rakennusmarkkinoiden erityispiirteet. Epävarmuudesta aiheutuvat riskit pitää huomioida katteessa, mutta usein Venäjän erityisolosuhteet tulee vain hyväksyä, koska niihin on vaikea vaikuttaa.
Resumo:
Pohjois-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategiatyötä on vetänyt Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus (ELY). Työvälineenä on ollut oman tuotannon ESR-rahoitteinen projekti OSUMA – Ohjauksella osuvuutta aikuisopiskeluun – projekti (2008–2013). Projekti on tuottanut nykytilaselvitykset maakunnan aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden tilanteesta, resursseista ja kehittämistarpeista, käynnistänyt ja pilotoinut palvelukokeiluja alueellisten tietokeskusten (TNO-palvelut) kehittämiseksi yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun hallinnoiman Opintori-projektin (ESR) kanssa. Palvelukokeilujen tuloksia on hyödynnetty strategian suosituksissa. Strategian painopiste on hakeutumisvaiheen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluissa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus nimitti strategiatyötä varten koordinaatioryhmän, joka koostui keskeisistä aikuiskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden johdon, sidosryhmien ja asiantuntijoiden edustajista. Edustus oli myös alueellisesti kattava. Koordinaatioryhmän tehtävänä oli tukea ja ohjata maakunnallisen strategiatyön tekemistä, välittää edustamansa tahon/organisaation asiantuntemus strategiatyöhön aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita koskien sekä tiedottaa strategiatyöstä edustamilleen tahoille ja sidosryhmille Pohjois-Pohjanmaan aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden (TNO-palveluiden) strategian 2013–2020 tarkoituksena on: • edistää elinikäisen oppimisen politiikkaa muuttuvassa työelämässä • tarjota asiakkaille kysyntälähtöiset monikanavaiset tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut • tuottaa palvelut laadukkaasti ja kustannustehokkaasti • luoda yhteinen tahtotila ja pelisäännöt palveluita tarjoavien organisaatioiden keskuudessa • vahvistaa verkostomaista toimintatapaa tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluissa • vakiinnuttaa toimijoiden roolit ja tehtävät verkostossa • kehittää verkoston toimintaa päämäärätietoisesti • kehittää ohjausalan ammattilaisten osaamista Strategian toimeenpanon seurantaa varten on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus nimittänyt alueellisen Elinikäisen ohjauksen ohjaus ja yhteistyöryhmän, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Valtakunnallinen Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön vetämä Elinikäisen ohjauksen ohjaus- ja yhteistyöryhmä seuraa alueellista kehittämistoimintaa.