377 resultados para Jussila, Osmo
Resumo:
Työn tavoitteena on etsiä asiakasyritykselle sähköteknisen dokumentoinnin hallintaan sopiva järjestelmäratkaisu vertailemalla insinööritoimistojen käyttämien suunnittelujärjestelmien ja yleisten dokumenttien hallintajärjestelmien soveltuvuutta asiakasympäristöön. Työssä tutkitaan sopivien metatietojen kuvaustapojen käyttökelpoisuutta sähköteknisen dokumentoinnin hallintaan esimerkkiprojektien avulla. Työn sisältö koostuu neljästä pääkohdasta. Ensimmäisessä jaksossa tarkastellaan dokumentin ominaisuuksia ja elinkaarta luonnista aktiivikäyttöön, arkistointiin ja hävitykseen. Samassa yhteydessä kerrotaan dokumenttienhallinnan perustehtävistä. Toisessa jaksossa käsitellään dokumenttien kuvailun tavoitteita, kuvailusuosituksia ja -standardeja sekä luonnollisen kielen käyttöä sisällönkuvailussa. Tarkastelukohteina suosituksista ovat W3C:n julkaisemat suositukset, Dublin Core, JHS 143 ja SFS-EN 82045. Kolmannessa jaksossa tarkastellaan teollisuuden dokumentoinnin ominaispiirteitä ja käyttötarkoitusta. Teollisuudessa on monia erilaisia järjestelmäympäristöjä tehtaan sisällä ja työssä kuvataan dokumenttienhallinnan integrointitarpeita muihin järjestelmiin. Viimeisessä jaksossa kuvaillaan erilaisia dokumentoinnin hallintaympäristöjä alkaen järeimmästä päästä tuotetiedon hallintajärjestelmistä siirtyen pienempiinsuunnittelujärjestelmiin ja lopuksi yleisiin dokumenttien hallintajärjestelmiin. Tässä osassa on myös luettelo ohjelmistotoimittajista. Työn tuloksena on laadittu valituista dokumenttityypeistä metatietokuvaukset kahden eri kuvaustavan (JHS 143 ja SFS-EN 82045) avulla ja on todettu molemmat kuvaustavat käyttökelpoisiksi sähköteknisen dokumentoinnin käsittelyyn.Nämä kuvaukset palvelevat asiakasta dokumenttienhallintaprojektin määrittelytyössä. Asiakkaalle on tehty myös vertailu sopivista järjestelmävaihtoehdoista hankintaa varten.
Resumo:
Diplomityössä tutustutaan napakäämittyihin murtovakokestomagneettitahtikoneisiin sekä syvennytään niiden suunnitteluun analyyttisen laskennanavulla. Analyyttisen laskennan haasteena on perinteisesti käytettyjen kestomagneettitahtikoneiden laskentayhtälöiden sovittaminen murtovakokäämityille kestomagneettitahtikoneille. Työn lopussa analyyttisen laskennan tuloksia verrataan kenttälaskentaohjelmalla saatuihin tuloksiin. Tärkeimmät analyyttiset yhtälöt sekä laskentamallin rakenne on esitetty työssä.
Resumo:
Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää maakohtainen markkinapotentiaali urakoitsijoille kehitetyille CAD-sovelluksille eri Baltian maissa. Tämän laskemiseksitarvittiin tietoa rakentamisen arvoketjusta ja urakointimallista näillä alueilla. Näihin teemoihin liittyi myös läheisesti teoriakehykset markkinapotentiaalista, kansainvälistymisestä sekä arvoketjuajattelusta. Lisätavoitteena oli selvittää tarvittavat lokalisointi muutokset sovelluksiin. Nämä voivat liittyä esimerkiksi käytettäviin tuotemalleihin, kieleen, symboliikkaan, käyttöliittymään tai rekistereihin. Näihin kysymyksiin pyrittiin löytämään vastauksia urakointi- ja tukkuliikkeisiin suunnatuissa teemahaastatteluissa. Tutkimuksen tulosten pohjalta saatiin laskettua karkea arvio markkinapotentiaalista näillä markkina-alueilla, sekä kerättyä tietoa tarvittavista lokalisoinneista. Johtopäätöksissä esitetään suositus kansainvälistymismuodosta ja lisätutkimuksista.
Resumo:
Tässä tutkimuksessa tutkittiin kustannuslaskennan,erityisesti toimintolaskennan hyväksikäyttöä talouspalvelukeskuksen kustannusten jakamisessa asiakasyhtiöille. Tavoitteena oli saada aikaan mahdollisimman selkeä, mutta kuitenkin riittävän yksinkertainen järjestelmä, jolla talouspalvelukeskuksen kustannukset kohdistetaan asiakkaille. Toinen päätavoite oli selvittää, soveltuuko toimintolaskenta talouspalvelukeskuksen tai palveluyrityksen kustannuslaskenta järjestelmäksi. Teoriaosassa on useita eri teoreettisia lähtökohtia kustannusten jakamiseen. Teoriaa on perinteisestä kustannuslaskennasta, toimintolaskennasta, laatukustannuslaskennasta ja siirtohinnoittelusta. Pääpaino on toimintolaskennassa, erityisesti toimintolaskennan hyväksikäytöstä palveluyrityksissä. Empiriaosuudessa näistä teoreettisista raameista rakennetaan malli, jolla kohdeyrityksen, Finnair Financial Services yksikön kustannukset jaetaan konsernin yhtiöille, talouspalvelukeskuksen asiakkaille. Syntynyt malli on pääpiirteissään perinteistä kustannuslaskentaa, lisäyslaskentaa Vaikka toimintolaskenta teoreettisesti soveltuu yhtä hyvin niin palvelu kuin valmistusyrityksiinkin, se ei sovellu pienille yksiköille. Tämän tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että toimintolaskentajärjestelmä on liian raskas talouspalvelukeskuksille ja tilitoimistotyyppisille yksiköille ja yrityksille, mutta muuten soveltuu hyvin suurten yleiskustannusten jakamiseen. Kohdeyksikössä on noin 50 työtekijää ja toimintolaskennan rakentaminen tähän yksikköön ei ole taloudellisesti järkevää. Toimintolaskennan soveltuvuudesta tai soveltumattomuudesta palveluyrityksiin ei voi tämän tutkimuksen perusteella ottaa kantaa.
Resumo:
Asiakasomisteiset osuuskunnat ovat menestyneet Suomessa erittäin hyvin. Niiden ymmärtäminen yritysmuotona on kuitenkin toistaiseksi perustunut lähinnä muilla kuin liiketaloustieteen oppialoilla tehdyille tutkimuksille. Johtaminen ja organisaatiot -oppialalla asiakasomisteista osuustoimintaa on tutkittu erittäin vähän. Tämä väitöskirja pyrkii vastaamaan osuustoiminnan liiketaloustieteellisen tutkimuksen kehittämisen haasteeseen keskittymällä omistajuuteen, yritystoiminnan erityispiirteiden ytimeen. Tutkimus osallistuu osuustoiminnallisesta omistajuudesta Suomessa käytävään akateemiseen keskusteluun esittelemällä viitekehyksen asiakasomisteisen osuuskunnan omistajuuden tulkitsemiseen. Tutkimuksessa pyritään ymmärtämään asiakasomistajuuden ulottuvuuksia, kuten ne rakentuvat osuustoiminnan asiantuntijoiden puheenvuoroissa. Asiakasomistajuutta ei siis analysoida "rivijäsenten" näkökulmasta, vaan tulkinta rajoittuu OP-ryhmän osuuspankkien ja S-ryhmän osuuskauppojen johtajien ja hallintohenkilöiden sekä tutkijoidentutkimusaineistossa esittämiin selontekoihin. Aineisto koostuu kaikkiaan kolmestakymmenestäviidestä haastattelusta sekä dokumenttiaineistosta. Tulkittavia tekstejä lähestytään siten, että niiden ajatellaan ylläpitävän ja aktiivisesti rakentavan asiakasomisteisten osuuskuntien omistajuutta. Väitöskirjassa rakentuva asiakasomistajuuden malli pitää sisällään sekä taloudellisrationaalisen että psykologisen omistajuuden niin yksittäisen asiakasomistajan kuin jäsenyhteisön näkökulmasta. Työn teoreettisena kontribuutiona on erityisesti asiakasomisteisen osuuskunnan omistajuuden psykologisen ulottuvuuden määrittely sekä sen liittäminen yhteisötasolla paikallisuuteen ja alueellisuuteen. Edellä mainittujen omistajuuden ulottuvuuksien ollessa kiinteästi sidoksissa asiakasomisteisten osuuskuntien rakenteeseen ja toimintatapaan, ne tarjoavat kehityspohjan kyseisten yritysten johtamista ja omistajaohjausta käsitteleville teorioille.
Resumo:
Työssä tutkittiin leijupetikiteyttimen toimivuutta sulfatiatsolikiteiden kasvunopeuksien mittaamisessa. Sulfatiatsoli on lääkeaine, jota käytetään antibioottina. Kirjallisuusosassa on käsitelty kiteytyksen perusteita sekä olosuhteiden vaikutuksia kidemorfologiaan. Koska kyseessä on lääkeaine, on työssä myös selvitetty tekijöitä, jotka vaikuttavat syntyvän kiteen polymorfimuotoon. Näitä ovat mm. siemenkiteen polymorfimuoto sekä käytetty liuotin. Kirjallisuusosassa on myös esitelty teollisia ja laboratoriomittakaavan leijupetikiteyttimiä. Kokeellisessa osassa on keskitytty testaamaan leijupetikiteyttimen toimintaa sekä etsimään sopivia olosuhteita kasvukokeiden suorittamiselle. Kokeissa tutkittiin ylikylläisyyden vaikutusta sulfatiatsolikiteen kasvuun. Kiteen kasvun seurantaan pyrittiin etsimään sopivia hiukkaskokoanalysaattoreita. Mittauksissa käytetyt laitteistot olivat PIA 4000 mod LUT on-line-videomikroskooppi ja laserdiffraktioon perustuva Coulter LS 130 off-line-partikkelikokoanalysaattori.
Resumo:
Pro gradu - tutkielman tavoitteena on selvittää kokeeko osuuskauppojen henkilöstö psykologista omistajuutta organisaatiotaan kohtaan sekä kuinka psykologinen omistajuus kohdistuu organisaation eri ulottuvuuksiin. Tavoitteena on selvittää mitkä tekijät ovat johtaneet psykologiseen omistajuuteen ja mitä vaikutuksia psykologisella omistajuudella on henkilöstön odottamien oikeuksien ja vastuuntunnon kannalta. Näihin tavoitteisiin on pyritty kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien avulla. Tutkimuksessa käsitellään lyhyesti myös organisaatioon sitoutumista, organisaatioon identifioitumista ja sisäistämistä psykologisen omistajuuden erottamiseksi näistä. Käsitteiden erojen ymmärtämiseen on pyritty kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että henkilöstön organisaatiota kohtaan kokema psykologinen omistajuus johtaa henkilöstön henkilökohtaiseen vastuuseen organisaatiosta, organisaatioon kuulumisen tunteeseen ja haluun säilyttää organisaation jäsenyys.
Resumo:
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa tuote, jonka avulla voidaan lievittää leikki-ikäisen lapsen pelkoja sairaalassa. Opinnäytetyömme on osa viisivuotista Musiikki ja draama lapsen kivun ja pelon lievittäjänä -projektia, jossa ovat mukana Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, HUS Lasten ja Nuorten sairaala sekä Turun yliopiston hoitotieteen laitos. Projektin tarkoituksena on kehittää lasta ja hänen perhettään aktivoivia pelon- ja kivunlievitysmenetelmiä. Opinnäytetyömme on toiminnallinen opinnäytetyö, joka sisältää teoriaperustan sekä itse tuotteen. Olemme koonneet teoriaperustan alan tutkimuksista ja kirjallisuudesta poimimalla niistä olennaisimmat asiat ja jäsentäen näin aiempaa tietoa. Teoriaperusta sisältää yleistä tietoa sairaalasta lapsen hoitoympäristönä, lapsen kokemasta pelosta sairaalassa sekä leikistä lapsen selviytymiskeinona. Teoriaperustan pohjalta olemme suunnitelleet ja toteuttaneet ”Nukkesairaalan”. ”Nukkesairaala” on nukkekoti, jonka eri huoneet ovat sairaalan eri osastoja. Nukkekodissamme on vuode-, leikkaus-, röntgen- ja leikkiosastot sekä sairaalakoulu. Materiaalina olemme käyttäneet pääosin puuta, puuviilua ja askartelumassaa. Valmis nukkekoti annetaan HUS Lasten ja Nuorten sairaalan käyttöön. Nukkesairaalan avulla lapsi voi käsitellä pelkojaan ja tutustua hänelle vieraaseen ympäristöön. Lapsi voi niin sanotusti leikkiä pelkonsa pois. Ehkäisemällä lapsen pelkoja sairaalassaoloaikana ehkäistään samalla traumojen syntymistä ja edesautetaan positiivisen kokemuksen syntymistä lapselle sekä näin helpotetaan mahdollisia seuraavia sairaalajaksoja.
Resumo:
Vastine Petter Portinin kirja-arvosteluun (Luonnon tutkija 109 (2005) : 5, s. 189-190)
Resumo:
Keskustelua