Sotaa vai taistelua terrorismia vastaan? Yhdysvaltojen, Euroopan unionin ja Pohjois-Atlantin liiton terrorismin vastaisen toiminnan diskurssien analyysi

1990-luvun alussa Neuvostoliitto hajosi ja kylmä sota päättyi. Länsimaissa alkoi prosessi, jossa käsitykset uhkamalleista ja -kuvista uudistuivat. Uhkamallit, joissa painopiste oli suurten massa-armeijoiden hyökkäykset ja niiden torjunta, alkoivat vaikuttaa vanhentuneilta. Perinteisen sodan uhan rinnalle nousi uusia, globaaleja uhkia, kuten ympäristökatastrofit, joukkotuhoaseiden leviäminen sekä terrorismi. Syyskuun 11. päivä 2001 terroristi-iskut lisäsivät länsimaiden panostusta terrorismin vastaiseen toimintaan merkittävästi. Yhdysvallat julistivat sodan terrorismia vastaan muiden länsimaiden ja yhteisöjen kuten EU:n ja Naton tuella. Merkittävää on, että Yhdysvaltojen sodanjulistus terrorismia vastaan on aiheuttanut historiallisessa kontekstissa ristiriitoja transatlanttisessa turvallisuusympäristössä. Erityisesti EU on suurimpien jäsenvaltioiden, kuten Ranskan ja Saksan, johdolla vastustanut Yhdysvaltojen toimenpiteitä, kuten Irakin sotaa. EU on nähnyt Yhdysvaltojen toimet kansainvälisten lakien ja erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien periaatteiden vastaisina. Tätä näkemystä on osiltaan tukenut Nato, joka ei ole osallistunut hyökkäyksellisiin operaatioihin, vaan on muodostanut toimintamallin, jossa kriisinhallinnan ja terrorismin vastaisen toiminnan periaatteet sekoittuvat. Tutkimuksessa tuodaan esille Yhdysvalloissa, EU:ssa ja Natossa vallitsevat diskurssit, jotka ovat määrittämässä osapuolien toimintaa terrorismin vastaisessa toiminnassa. Diskurssien määrittämisen kautta on mahdollista arvioida, millä tavoin Yhdysvaltojen, EU:n ja Naton terrorismin vastainen politiikka on vaikuttanut transatlanttiseen turvallisuusajatteluun ja -käytäntöihin ja samalla Yhdysvaltojen, EU:n ja Naton välisiin suhteisiin. Samalla syntyy käsitys siitä, miten toimijat ovat rakentaneet käsityksensä terrorismista uhkana, vaarana tai riskinä ja miten toimijoiden terrorismin vastaisen toiminnan päädiskurssit ovat rakentaneet toimijoiden identiteettejä turvallisuustoimijoina. Näin syntyy käsitys osapuolien tavasta määritellä yksityisiä ja yhteisiä tulkintoja alueelliseen ja kansainväliseen turvallisuusympäristöön vaikuttavista uhista ja pyrkimyksistä vaikuttaa kansainvälisen ja erityisesti transatlanttisen turvallisuusympäristön sääntöihin. Työn tulokset lisäävät ymmärrystä Yhdysvaltojen, EU:n ja Naton turvallisuuspoliittisen tavoiteasettelun lähtökohdista sekä toimijoiden päätöksentekoa ohjaavista tekijöistä. Aineistona tutkimuksessa käytetään Yhdysvaltojen, EU:n ja Naton turvallisuuspoliittisia virallisdokumentteja. Yhdysvaltojen turvallisuusajattelussa painottuu näkemys Yhdysvaltojen erinomaisuudesta ja hegemonisesta asemasta globaalissa turvallisuusympäristössä. Tähän liittyy oleellisesti rakennettu identiteetti maailman johtavana valtiona sekä sotilaallisesti että taloudellisesti. Yhdysvaltojen ”sota terrorismia vastaan”- diskurssi pohjautuu näkemykselle, jonka mukaan Yhdysvallat kykenee ja voi käyttää sotilaallista voimaa omien intressiensä ja kansalaistensa suojaamiseksi maailmanlaajuisesti. Yhdysvallat on luokitellut terrorismin sodankäynniksi Yhdysvaltoja vastaan jolloin Yhdysvallat on legitimoinut ennaltaehkäisevän voimankäytön keinoksi torjua terrorismia minkä tahansa itsenäisen valtion alueella. Terrorismiin on läheisesti sidottu käsitteet joukkotuhoaseiden leviäminen ja käyttö sekä roistovaltioiden muodostama uhka. Näiden kautta Yhdysvallat ovat rakentaneet itselleen identiteetin yleismaailmallisten arvojen, kuten demokratian, vapauden ja oikeuden puolustajana. EU:n ajattelussa painottuu näkemys, jonka mukaan EU on ylikansallinen toimija, joka koordinoi ja mahdollistaa jäsenvaltioiden tehokkaan kokonaistoiminnan. EU ei ole hyväksynyt Yhdysvaltojen näkemystä terrorismista vaan on rakentanut käsitteen, jonka mukaan terrorismi on rikollisuutta. Tämä heijastaa EU:n rakentamaa identiteettiä sekä institutionaalista rakennetta, jonka mukaan sen päätehtävä eurooppalaisessa turvallisuusympäristössä on vapauden, oikeuden ja turvallisuuden mahdollistaminen. Oman ”taistelu terrorismia vastaan”- diskurssinsa kautta EU on pyrkinyt vahvistamaan omaa identiteettiään sekä alueellisena että kansainvälisenä toimijana. Terrorismin turvallisuudelle muodostaman uhan kautta EU on siis hakenut oikeutuksen omalle kasvaneelle roolilleen turvallisuustoimijana. Naton turvallisuusajattelussa painottuvat jäsenvaltioiden näkemyksistä nousevat elementit. Jäsenvaltioiden keskinäiset suhteet sekä poliittiset ja taloudelliset intressit ovat olleet ratkaisevassa roolissa Naton rakentaessa ”taistelu terrorismia vastaan”- diskurssiaan. Naton uhkakuvatulkintoihin terrorismista ovat vaikuttaneet sen suhde Euroopan unioniin. Nato on ollut ratkaisevassa roolissa transatlanttisten suhteiden säilyvyyden kannalta terrorismin vastaisen toiminnan aikakautena. Merkittävää on, että terrorismin muodostaman uhan kautta Nato on kyennyt rakentamaan itselleen identiteetin kriisinhallintajärjestelmänä, joka on voinut ottaa vastuuta YK:lta. Terrorismi ja sen vastainen toiminta on mahdollistanut Naton olemassaolon ja jatkuvuuden kylmän sodan jälkeisessä globaalissa turvallisuusympäristössä.

Taloudellinen kilpailija-analyysi osana strategista johdon laskentatoimea

Tämä kandidaatintutkielma käsittelee asiantuntijaorganisaatioiden tilinpäätöstietojen analysointia taloudellisen kilpailija-analyysin tekniikoita hyödyntäen. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten kuudessa asiantuntijaorganisaatiossa on pyritty parantamaan tai säilyttämään saavutettu markkina-asema vuosina 2011–2014. Tutkimusmuotona käytettiin tilinpäätösanalyysia. Tutkielma on case-yrityksen toimeksiannosta toteutettu taloudellinen kilpailija-analyysi. Tutkimuksen teoriaosa käsittelee taloudellista kilpailija-analyysia osana strategista johdonlaskentatoimea. Teoreettinen viitekehys rakentuu taloudellisen kilpailija-analyysin tekniikoiden, sekä näitä koskevien empiiristen tutkimusten ympärille. Empiirinen osio jakautui kolmeen osaan, joista kaksi ensimmäistä käsittelivät case-yrityksen määrittelemän yritysjoukon seulomista muutaman taloudellisen tunnusluvun avulla. Varsinainen analyysin painopiste oli kuudelle yritykselle toteutetussa taloudellisessa kilpailija-analyysissa. Teorian pohjalta taloudellisen kilpailija-analyysin tutkimuskohteiksi valittiin kustannusrakenteet, kilpailuasema sekä tilinpäätöstiedot. Tutkielman tarkasteluajanjakso oli mielenkiintoinen, sillä vuosina 2011–2013 liikevaihtojen trendi oli jyrkästi laskeva, mutta vuonna 2014 yleisilme kääntyi nousevaksi. Tarkemman analyysin pohjalta johtopäätöksissä esiin nousivat kasvun ja kannattavuuden tunnusluvut. Opinnäytetyön tutkimustuloksissa havaittiin, että parhaiten tutkimuksen ajanjaksolla liikevaihtojen romahduksesta selvinneillä yrityksillä oli laaja-ansaintapohja sekä joustava kulurakenne. Kannattavuuden parhaiten säilyttäneet yritykset olivat tehneet runsaasti säästöjä henkilöstökuluissa, jotka muodostivat koko aineistossa suurimman osuuden kuluista. Vakavaraisuudeltaan vahvimmat yritykset eivät tehneet rajuja leikkauksia kulurakenteistaan, vaan sietivät muita pidempään heikkoa kannattavuutta.

Hyvinvointivaltioregiimit ja mielipiteet työttömistä. Vertaileva analyysi instituutioiden ja kansalaisten mielipiteiden yhteyksistä.

Hyvinvointivaltiot nauttivat pääsääntöisesti kansalaistensa suosiota. Maiden välillä kannatuseroja on kuitenkin olemassa erityisesti siinä, miten suhtaudutaan työttömien tukemiseen. Kansalaisten mielipiteet ovat olleet olennainen osa erilaisia hyvinvointivaltiotyyppejä määritelleissä regiimiteorioissa, joista tunnetuin on Esping Andersenin laatima luokittelu liberaalista, konservatiivisesta ja universaalista regiimistä. Regiimikirjallisuudessa on myös määritelty linkkejä, joiden perusteella erityyppisten hyvinvointivaltioiden on omanlaistensa instituutioiden pohjalta ajateltu luovan omaa kannatusperustaansa ja siten selittävän kansainvälisiä mielipide-eroja. Työttömien tapauksessa on hypotetisoitu, että regiimit vaikuttaisivat erityisesti siihen, miten paljon työttömien katsotaan olevan vastuussa työttömyydestään kussakin maassa. Tässä tutkielmassa tutkittiin hyvinvointivaltioiden erilaisten instituutioiden sekä työttömyyden tason yhteyttä siihen, mitä mieltä työttömien työnhausta ollaan (eli miten ansaitsevina työttömät nähtiin). Tutkimusaineistona käytettiin European Social Surveyn vuoden 2008 dataa, jota täydennettiin OECD:n ja Eurostatin tiedoilla maakohtaisista sosiaaliturvajärjestelmistä. Instituutioiden yhteyksiä mielipiteisiin tutkittiin kuvailevien tarkastelujen lisäksi monitasoregressioanalyysilla, jossa regiimiindikaattoreina käytettiin maakohtaisia muuttujia aiemmassa tutkimuksessa yleisempien maaryhmittelyjen sijaan. Tulokset viittaavat siihen, että hyvinvointivaltion instituutioiden tyypillä ja työttömyydellä ei ole yhteyttä siihen, mitä mieltä työttömien työnhausta ollaan. Näiden sijaan pitkäaikaistyöttömyyden taso erotteli mielipiteitä siten, että korkeamman pitkäaikaistyöttömyyden maissa työttömien uskottiin vähemmän etsivän töitä kuin vähäisen pitkäaikaistyöttömyyden maissa. Tämä vaikutus on myös erisuuntainen sen kanssa, miten regiimikirjallisuudessa työttömyyden on aiemmin katsottu vaikuttavan mielipiteisiin. Yksilötason tekijät vaikuttivat mielipiteisiin samansuuntaisesti kuin aiemmassa tutkimuksessa.

Kuivikemarkkinoiden analyysi

Hintakilpailu ja muuttuneet maataloussäädökset aiheuttavat kuivikemarkkinoil-le painetta kehittyä. Yleisimpien kuivikkeiden, kuten turpeen ja puukuivikkei-den, saatavuusongelmat ja hinnannousu antavat mahdollisuuden myös muiden kuivikkeiden menestymiselle. Vuosina 2009-2014 Ekovilla Oy oli mukana karjatalouden kuivikekilpailussa paperisilpusta valmistetulla kuivikkeellaan. Yhteistyö markkinointiyrityksen kanssa pakotti hinnan liian korkeaksi, joka vaikutti negatiivisesti tuotteen ky-syntään. Myös pölyävyysongelma oli olemassa. Markkinoilla uskotaan yhä olevan kysyntää kierrätysmateriaalista valmistetulle kuivikkeelle, mikäli hinta saadaan sopivaksi. Ekovillalla kuivikkeen tuotanto-kalusto, markkinointikanavat sekä logistinen verkosto ovat valmiina. Tämän diplomityön avulla selvitetään, miten markkinoille kannattaisi palata ja mitä tulee huomioida. Tutkimuksessa hyödynnetään niin internetiä kuin aiempien asiakkaiden kokemuksia. Asiakashaastatteluissa mielenkiintoa eko-parsikuivikkeeseen on havaittavissa. Erityisesti, jos tuotteen hintaa saadaan laskettua. Aiemmin asiakkaat olivat pää-tyneet tilamaan Ekovillan kuiviketta pääasiassa tilanteessa, jossa muita kuivikkeita ei saanut. Osalle vastanneista pölyävyys oli niin suuri ongelma, että tuotetta ei voitu käyttää. Mutta myös positiivisia kommentteja käytettävyydestä ja erityisesti imukyvystä mainittiin. Mahdollisuudet markkinoille palaamiseen ovat olemassa, mutta markkinointi tulee olemaan haastavaa. Eräs kehityskohde Ekovillalla on kuivikkeen tarjoaminen lemmikkieläin-markkinoille. Tämä vaatisi panostusta tuotteen lisäkehitykseen sekä laite-investointeja. Markkinat eroavat maatiloista huomattavasti muun muassa pakkauskokojen, jakelukanavien ja hinnoittelun osalta.

Nuorten tyytyväisyys omaan hampaistoonsa; analyysi oikomishoidosta

Lähtökohdat Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida nuorten tyytyväisyyttä oman hampaistonsa toimintaan ja ulkonäköön. Aineisto ja menetelmät Tutkimusaineiston muodostivat peruskoulun 9. luokkalaiset (n=159), joista tutkimukseen osallistui 126 (79 %). Nuorten purentoja arvioitiin sekä kliinisesti että kipsimalleilta käyttäen IOTN-menetelmää. Tietoja nuorten tyytyväisyydestä omaan hampaistoonsa ja heidän kokemastaan oikomishoidon tarpeesta kerättiin kyselylomakkeella. Tulokset Nuorista 90 % oli tyytyväisiä hampaistonsa toimintaan ja 71 % hampaistonsa ulkonäköön. Viisi prosenttia osallistujista koki olevansa oikomishoidon tarpeessa; tarve oli yleisempää oikomishoidossa olleiden kuin ei-oiottujen nuorten keskuudessa (9 % vs. 2 %, p > 0.05). Johtopäätökset Suurin osa tutkituista nuorista oli tyytyväisiä oman hampaistonsa toimintaan ja ulkonäköön. Yleisimmin tyytymättömyyttä aiheuttivat yksittäisten hampaiden virheasennot.

Työtarjoukset ja esittelyt Uudellamaalla : Tilastollinen analyysi TE-toimiston kahden keskeisen työnvälitysinstrumen-tin vaikuttavuudesta

Raportissa tarkastellaan tilastollisin menetelmin työtarjousten ja esittelyiden suoraa ja epäsuoraa työllistävää vaikutusta Uuden-maan TE-toimistossa. Analyysin aineistona toimi asiantuntijakohtainen työsuoritetilasto vuodelta 2015. Esittelyillä oli analyysin mukaan moninkertaisesti suurempi todennäköisyys johtaa työnvälitykseen kuin työtarjouksilla. Virkailijoiden tekemiin määriin suhteutettuna työnvälitykseen johtaneiden työtarjousten osuus oli 1 prosentti ja esittelyiden 6 prosenttia. Täytettyihin työpaikkoi-hin suhteutettuna onnistuneiden työnvälitysten osuus oli työtarjousten kohdalla 3 prosenttia ja esittelyiden kohdalla 25 prosenttia. Esittelyiden ja työtarjousten vaikutusta vertailevan regressioanalyysin mukaan esittelyt johtivat työnvälitykseen yli 5 kertaa toden-näköisemmin kuin työtarjoukset. Analyysi antoi kuitenkin myös viitteitä työtarjousten epäsuorasta työllistävästä vaikutuksesta, jota esittelyillä ei havaittu. Niiden Uudenmaan TE-toimiston asiantuntijoiden asiakkaat, joiden vastuuasiantuntijat tekivät enemmän työtarjouksia, työllistyivät todennäköisemmin kuin muut. Analyysin tuloksia tarkastellessa on otettava huomioon että esittelyiden ja työtarjousten tekemistä koskevissa työkäytännöissä on eri toimipaikkojen välillä eroja, joita on tilastollisin menetelmin vaikea huomioida.

Poikkeustila uuskolonialismin välineenä. (Post-)foucault’lainen valta-analyysi Yhdysvaltain tuottamista poikkeustiloista 9/11 jälkeisenä aikana.

Tutkielmassa käsitellään Yhdysvaltain 9/11 jälkeistä ulkopolitiikkaa Giorgio Agambenin esittelemän poikkeustilan käsitteen valossa. Pyrkimys on tarkastella sitä, millä tavalla Yhdysvallat käyttää poikkeustilaa uuskolonialismissaan sekä terrorisminvastaisessa sodassaan. Lisäksi uuskolonialismin oikeuttamisessa käytetyt poikkeustilan maantieteelliset mielikuvat ovat kiinnostuksen kohteena. Näiden tavoitteiden tukena käsitellään uuskolonialismissa käytettyjä vallan ja hallinnan muotoja. Michel Foucault’n valtakäsitys toimii Agambenin valtakäsityksen parina, sitä täydentäen ja kyseenalaistaen. Aineistoa on lähestytty Agambenin ja Foucault’n tuotannon pohjalta luodun valta-analyysin keinoin. Tukena on käytetty Peter Milleriin ja Nikolas Roseen sekä Mitchell Deaniin pohjaavaa hallintamentaliteetin teoriaa. Tutkielman kolmitasoisessa lähestymistavassa metatasona on Yhdysvaltain harjoittama uuskolonialismi, makrotasona terrorisminvastainen sota ja mikrotasona konkreettinen leiriesimerkki, Guántanamo Bay. Aineistona on käytetty Kansakunnan tila -puheita, Yhdysvaltain hallintoelinten virallisia dokumentteja sekä YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen raportteja ja kannanottoja. Analyysin tuloksena väitetään, että Yhdysvallat käyttää poikkeustilaa hallinnan teknologiana ensisijaisesti normalisoidakseen poikkeuksellisia yksilöitä. Poikkeustilan avulla pyritään hallitsemaan uusliberalistiselle hallinnalle ominaisia määritelmiä pakenevaa modernia yhteiskuntaa. Keskeisenä hallintamentaliteetin rationaliteettina eli päämääränä nousee esiin rauhaisa ja vakaa, Yhdysvaltain arvot omaksunut maailma. Päämäärän tavoittelemisessa hyödynnetään poikkeustilan lisäksi erilaisia biovallan ja suvereenin vallan mekanismeja. Thanatovaltaa, kuoleman valtaa, hyödynnetään erityisesti leireillä. Poikkeuksellisia subjekteja normalisoidaan kurinpidollisin menetelmin, ja subjekteja tuotetaan keskeisesti desubjektivaation mekanismein. Tiedon ja vallan välinen dialektiikka on keskeinen väline hallinnassa. Poikkeustila on virtuaalinen hallinnan teknologia, joka voi materialisoituessaan tuottaa leirin minne tahansa, milloin tahansa. Poikkeustilaan liitettävät maantieteelliset mielikuvat suosivat mielikuvia vaarallisesta, vaikeasti paikannettavasta, poikkeuksellisesta vihollisesta. Näin suvereeni varaa mahdollisuuden lokalisoida vihollisen – ja poikkeustilan – maantieteellisesti minne tahansa, tarpeidensa mukaan.

Tehohoitopotilaan siirtotiedote hoitotyön päätöksenteon tukena - retrospektiivinen asiakirja-analyysi vuosilta 2001-2013

Tuija Lehtikunnas: Intensive care patient handover document in support of decision-making in nursing work - Retrospective document analysis for the period 2001–2013 University of Turku, Faculty of Medicine, Nursing Science Annales Universitatis Turkuensis Turku 2016 ABSTRACT The continuity of care and flow of information must be ensured when transferring the responsibility of care, whether this is done within an organisation or from one organisation to another. The purpose of this study was to describe and compare the nursing handover documents of long-term intensive care patients and changes to these documents during the years 2001–2013. Research data comprehended long-term intensive care patient handover documents (N = 250). Data was gathered from one university hospital intensive care unit and subjected to a content analysis of technical implementation, structure and content at five different time points. In addition to this, the nursing handover documents were analysed from a nursing decision-making standpoint. Sub-data (n = 5 x 50) from the years 2001, 2002, 2004, 2006 and 2013 was gathered. The first sub-data was manual, written on paper with a pen. The rest of the sub-data obtained was entered in a dedicated intensive care information system. The study developed an intensive care patient nursing handover document analysis framework, which was used to deductively analyse the research data. The results indicated that the transitioning to electronic records reinforced structure and identification improving the reusability of data was increased. Although intensive care nursing was recorded on nursing handover documents more comprehensively in more recent sub-data, it was done selectively with regard to overall patient care, e.g. there are no entries concerning the psychological support and counselling of patients or family members. Nursing handover documents do not contain a systematic description of the patient's communication and functional capacity at the moment of transfer. The patient's condition at the moment of transfer is not clearly indicated on the handover documents. Plans for follow-up treatment are not recorded at all. Nursing decision-making is difficult to find on the nursing handover documents used as research data. The study developed a handover document model for intensive care nursing that supports nursing decision-making and the continuity of care. Developmental recommendations focus on the management of co-operation within organisations for ensuring the continuity of care and enhancing each area of nursing in recording nursing handover documents by planning nursing for the patient, taking follow-up treatment resources into consideration. Keywords: Intensive care nursing, nursing decision-making, nursing records, information flow, nursing handover document, continuity of care

Tuotteiston nykytila-analyysi ja kehitystoimenpiteiden kartoitus ohutlevytuotteita valmistavassa yrityksessä

Työn tavoitteena oli tutkia kohdeyrityksen tuotteiston nykytilaa ja antaa kehitysehdotus tuotteiston uudesta rakenteesta, jolla voidaan toteuttaa tehokasta sarjatuotantoa. Tutkimuksessa keskityttiin vakiotuotteista koostuvan tuotteiston analysointiin. Tarkastelun kohteeksi valittiin tuotteiston yksittäiset tuotenimikkeet, joita analysoitiin toteutuneiden myyntilukujen ja asiakashaastatteluista saatujen tietojen perusteella Työssä käytettiin tutkimusmenetelminä kirjallisuustutkimusta, teemahaastattelua ja tuotteiden myynti- ja käyttötilastojen tarkastelua. Tutkimuksen luotettavuutta lisäsi, kun käytettiin kolmen riippumattoman tutkimusta vahvistavan menetelmän yhdistämistä. Tutkimuksessa saavutettujen tulosten perusteella tuotteille tulisi kehittää uudet ohjausmenetelmät, jotka helpottavat tuotannon ja varaston hallintaa. Tuotteet, joilla ei ole ollut myyntiä, tulisi käydä yksityiskohtaisesti läpi ja tehdä arviointi niiden tarpeellisuudesta. Tuoterakenteita tulisi kehittää modulaarisemmaksi tehokkaampaa sarjatuotantoa ajatellen. Tuoteryhmissä olevat samankaltaiset tuotteet tulisi yhdistää, jolloin valikoimasta saataisiin yksinkertaisempi ja helpommin hallittava.