Prosessien tutkimisen haasteet ja mahdollisuudet

Tämän työn tarkoituksena on selvittää kuinka prosesseja on kirjallisuudessa viime vuosien aikana tutkittu. Tavoitteena on löytää yleisimpiä tutkimusmenetelmiä, sekä vertailla miten ne eroavat toisistaan sekä minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia niissä on. Prosessien merkitys yritysten liiketoiminnassa on kasvanut viime aikoina, jonka vuoksi mielenkiinto niiden tutkimiseen on noussut. Tämän tutkimuksen aikana havaittiin, että prosesseja on tutkittu käyttämällä erilaisia tutkimusmenetelmiä, kuten tapahtumiin ja kertomuksiin perustuvaa analysointimenetelmää. Menetelmän avulla saadaan selville muun muassa työntekijöiden näkemys tutkittavasta prosessista sekä havaitaan tapahtumien välisiä syy-seuraussuhteita. Tutkimuksessa havaittiin, että tutkimuksen haasteina ovat muun muassa tiedon kerääminen, kriittisten prosessin vaiheiden löytäminen sekä väärien oletusten tekeminen. Tutkimuksen tulosten avulla yritys voi kuitenkin parantaa ja tehostaa omaa toimintaansa. Tuloksia voidaan myös hyödyntää tulevaisuuden prosessitutkimuksissa.

Sopimussotilaiden koulutustaidon kehittäminen perusyksiköissä

Vuosien 1999–2006 välillä puolustusvoimissa palveli noin 2500 sopimussotilasta. Valtioneuvoston tekemän puolustuspoliittisen selonteon (1997) mukaan sopimussotilasjärjestelmän tulisi lisätä ammattitaitoa reserviläisissä, jonka tarve lisääntyy ase- ja johtamisjärjestelmien kehittyessä. Näkemys ei vastaa järjestelmän nykysuuntausta, koska sopimussotilaita käytetään pääasiassa kouluttajan tehtävissä. Sopimussotilaat ovat muista poikkeava henkilöstöryhmä. Puolustusvoimissa on eri henkilöstöryhmille tarkoitettuja johtaja- ja kouluttaja koulutusjärjestelmiä. Puolustusvoimat eivät tarjoa sopimussotilaille erilaisia koulutustaidon jatkokursseja, kuten varusmiesjohtajille tai muille henkilöstöryhmille. Tutkielma perehtyy työssä oppimisen näkökulmaan, koska työssä oppiminen ei ole sidoksissa mihinkään koulutukseen, koulutustasoon, henkilöstöryhmään tai pätevyyteen. Työssä oppiminen on jokaisen henkilöstöryhmän osaamisen kehittämistä. Tutkielman viitekehys on sopimussotilaiden koulutustaidon kehittyminen työssä oppimisen näkökulmasta. Tutkimusaineistoa analysoimalla vastataan tutkielman päätutkimuskysymykseen: Miten sopimussotilaiden koulutustaito kehittyy perusyksikössä? Samaa menetelmää käyttämällä vastataan tutkielman alakysymyksiin: Miten perusyksikön peruskoulutettua sotilashenkilöstöä hyödynnetään sopimussotilaiden koulutustaidon kehittämisessä? Minkälaista palautetta sopimussotilas saa koulutussuorituksistaan? Tutkimusaineisto koostuu kohderyhmälle lähetetyistä haastattelulomakkeista. Tekemällä oppiminen on monen sopimussotilaan tapa kehittää omaa koulutustaitoaan. Kokemukset ja havainnot omasta toiminnasta antavat hyvän perustan oman koulutustaitonsa kehittämiselle. Perusyksikön peruskoulutetun sotilashenkilöstön työkokemuksien ja arvokkaiden neuvojen avulla sopimussotilaat pystyvät kehittämään omaa koulutustaitoaan. Sopimussotilaat oppivat seuraamalla ja ottamalla mallia esimiehiensä koulutuksista. He seuraavat kokeneempien kouluttajien koulutusmetodeja ja pyrkivät löytämään sieltä heille sopivat koulutustyylit. Kokemattomat sopimussotilaat hakevat ohjeita, oppeja ja vinkkejä koulutussuorituksiinsa kokeneemmilta kouluttajilta. He haluavat tietää, millä tavalla koulutus on toteutettu aikaisemmin. Sopimussotilaalla on mahdollisuus saada valmiiksi testattuja koulutusmetodeja, jos he uskaltavat kysyä vinkkejä tai valmista harjoitussuunnitelmaa. Vaikuttaa siltä, että paras aika arvioinnille ja palautteen antamiselle on välittömästi koulutuksen jälkeen. Kohderyhmän vastauksien perusteella sopimussotilaiden koulutussuorituksia arvioidaan liian harvoin.

Euroopan unionin keskinäisen avunannon lauseke : Helsingin Sanomien kotimaan uutisten luoma kuva 2005–2010

Tässä tutkielmassa tutkitaan Helsingin Sanomien julkaisemien kotimaan uutisten luomaa kuvaa Euroopan unionin keskinäisen avunannon lausekkeesta Suomen kannalta. Lauseke velvoittaa jäsenmaita antamaan sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle jäsenmaalle apua kaikin käytettävissä olevin keinoin. Avunantolauseke on koko EU:n historian jatkuneen turvallisuus- ja puolustuskehityksen kulminaatiopiste. Lausekkeen olemassaolo korostaa unionin laaja-alaista solidaarisuutta ja jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuullisuutta ja on tärkeä osa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Avunantolauseke on otettu käyttöön osana Lissabonin sopimusta vuonna 2009. Lauseketta pidettiin alun perin osoituksena unionin jäsenmailleen antamista turvatakuista, mutta tämä käsitys ei vastaa lausekkeen tosiasiallista tarkoitusta tai Euroopan turvallisuusuhkia. Päätutkimusmenetelmänä on laadullinen aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimusaineisto muodostuu lehtiartikkeleista ja se teemoitetaan sisällönanalyysin keinoin kuudeksi erilaiseksi kokonaisuudeksi uusien sisältömerkitysten löytämiseksi. Teemoittelun avulla luodaan tutkimusaineistoon erilaisia näkökulmia ja vastataan asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Tutkimusaineistoa jäsennetään lisäksi määrällisin menetelmin. Tutkimusaineisto koostuu Helsingin Sanomien kotimaan toimituksen uutisista. Aineiston analyysin tukena käytetään Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisia selontekoja vuosilta 2004 ja 2009. Tutkielmasta ilmenee, että kotimaan uutisten luoma kuva avunantolausekkeesta on kokonaisuuden kannalta hyvin vailinnainen. Uutisten mukaan keskinäisen avunannon lauseke parantaa Suomen turvallisuutta, mutta tälle tulkinnalle ei löydy aineistosta kattavia perusteita. Avunantolausekkeelta odotettiin turvatakuita, mutta niitä ei pystytä Euroopan unionilta puuttuvien sotilasrakenteiden takia jäsenmaille antamaan. Keskustelu turvatakuista on avunantolauseketta koskevissa uutisissa kantava teema. Jäsenmaiden uskotaan toimivan avunantolausekkeen velvoitteiden mukaisesti jo pelkästään keskinäisen solidaarisuuden perusteella. Tähän periaatteeseen yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka pitkälti perustuu. Avunantolausekkeen toimeenpanon taustalta puuttuu yhteinen näkemys avun todellisesta luonteesta. Avunantolauseke on poliittinen julistus, jonka käytännön toimivuus ja merkitys turvallisuuden takaajana eivät ole täysin yksiselitteisiä. Tutkielma antaa yhden näkökulman tarkasteltavaan aiheeseen. Laajentamalla tutkimusaineistoa koskemaan myös ulkomaan uutisia tai muita sanomalehtiä ja uutisia, saadaan kokonaiskuva kattavammaksi. Analysoimalla kotimaan uutisia annetaan aiheesta kohdennettu kuva, mutta tarkastelun ulkopuolelle jää paljon aihetta paremmin taustoittavaa ja laajempaan kontekstiin sitovaa aineistoa.

Yrittäjyyskasvatus yhteistyöverkostoissa

Tutkimus käsittelee Yrittäjyyskasvatuksen Mittariston -projektia, jossa tutkimuskohteena on peruskoulun ensimmäisen asteen luokan- ja aineenopettajien näkemys ja kokemus yrittäjyyskasvatuksen verkostoyhteistyöstä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten hyvin opettajat tuntevat verkostoyhteistyötä, mikä on heidän tietämyksensä yrittäjyyskasvatuksesta ja kuinka tämä näkyy heidän työssään ja opetuksessaan. Tutkimuksen otos on 450 opettajaa. Tulokset analysoitiin SPSS-tilastomenetelmäohjelmalla. Tilastollisina tutkimusmenetelminä käytettiin jakaumien frekvenssianalyysiä, Faktori­analyysin Pääkomponenttianalyysiä ja Kaksisuuntaista varianssianalyysia (Anova). Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että opettajien tiedot yhteistyö-verkostojen tarjoamista palveluista ovat hyvin hajanaiset. Ongelma jatkuu helposti niin kauan kunnes opettajien koulutusohjelmaan tuodaan lisää yrittäjyyskasvatus- ja yrittäjyysopintoja. Tämä pitäisi huomioida myös tulevissa opetussuunnitelmissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuoda esille Yrittäjyyskasvatuksen mittariston tulosten kautta yrittäjyyskasvatuksen nykytila, tuoda ratkaisuja ehdotusten kautta opetukseen ja herättää keskustelua yrittäjyyskasvatuksen parantamiseksi.

Strategisten reaalioptioiden tunnistamiskyky suomalaisissa pk-yrityksissä. Merkitys, haasteet, käytäntö.

Tämän Pro Gradu –tutkielman aiheena on strategisten reaalioptioiden tunnistamiskyky suomalaisissa pk-yrityksissä. Tunnistamiskykyä tutkitaan kolmen alakysymyksen kautta ja näiden myötä voidaan muodostaa näkemys tunnistamiskyvyn merkityksestä, haasteista ja käytännöstä. Tutkimusstrategiana on kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmetodina puolistrukturoimaton haastattelu. Tutkimus suoritetaan ilman selkeitä ennakkohypoteeseja. Laajan viitekehyksen tutkimukselle antaa reaalioptioajattelun teoria. Tutkimuksessa johdetaan strategisten reaalioptioiden tunnistamiskyvyn määritelmä taustateoriaan pohjautuen. Empiiristen tutkimustulosten mukaan strategisten reaalioptioiden tunnistamiskyvyn käytäntö ja haasteet nivoutuvat kolmen laajan teeman sisään. Näitä teemoja ovat yritysjohdon jatkuva valppaus mielentilana, tunnistamiskyky asiakas-, verkosto- ja kumppanuussuhteissa sekä henkilöstön kompetenssien rakentaminen. Tutkimuksen myötä vahvistuu näkemys, jonka mukaan reaalioptioajattelun omaksuminen voi kehittää merkittävästi yritysjohdon strategista ajattelukykyä sekä koko yrityksessä vallitsevaa toimeenpanokykyä. Strategisten reaalioptioiden tunnistamiskyky on puolestaan reaalioptioajattelun yksi tärkeä osa-alue, koska sillä mitä päädymme tunnistamaan, on tyypillisesti kauaskantoiset seuraukset.

Inhimillisen pääoman arvottaminen henkilöstöpalveluyrityksessä

Tutkimuksessa selvitetään mistä elementeistä muodostuvat henkilöstöpalveluyritykselle soveltuva inhimillisen pääoman arvottamisen malli. Tutkimusaineistona käytetään kohdeyrityksessä suoritettua osaamiskartoituksen tuloksia, sekä soveltaen aikaisempaa tutkimustyötä inhimillisen pääoman arvottamisen malleista. Tutkimuksen teoreettinen pohja on haettu aiheen tutkimuspapereista ja kirjallisuudesta. Tuotetun mallin osat muodostuvat tutkimusaineiston tuloksista, kehitetyistä strategia- ja pisteytysfunktioista, sekä inhimillisen pääoman arvottamisen matriisista, joka toimii samalla raportointi- ja johtamisnäkymänä. Tuotettu tutkimustulos inhimillisen pääoman arvottamisen mallista tukee vahvasti kohdeyrityksen tiedossa olevia osaamisen ja kyvykkyyksien suuntaviivoja. Sen avulla on kuitenkin kyetty ensimmäistä kertaa luomaan syvempi näkemys kohdeyrityksen inhimillisen pääoman keskittymiin sekä vahvuuksiin ja puutteisiin.

Kaakkois-Suomen liikennestrategia

Kaakkois-Suomen Liikennestrategia on valmisteltu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liittojen, Liikenneviraston sekä kuntien kanssa. Strategia on yhteinen näkemys ja priorisoitu kannanotto Kaakkois-Suomen liikennejärjestelmän keskeisistä kehittämistarpeista. Tavoitteena oli erityisesti valtakunnallista tai seudullista merkitystä omaavien kehittämistarpeiden tunnistaminen. Yksittäistä kuntaa koskettavat tai pelkästään paikallista merkitystä omaavat kehittämistarpeet tuodaan esille alueellisissa liikennejärjestelmäsuunnitelmissa. Kaakkois-Suomen liikennestrategian laatimisessa on hyödynnetty uuden liikennepolitiikan mukaista palvelutasotarkastelua. Asukkaiden ja yritysten henkilöliikenne- ja kuljetustarpeita kuvaavan palvelutasotarkastelun ohella on otettu huomioon myös muista liikennejärjestelmän kehittämistavoitteista ja yhteiskunnallisista reunaehdoista (kuten ympäristö, turvallisuus, kustannustehokkuus) johdettuja kehittämistarpeita. Palvelutasotarkastelu on systemaattinen keino analysoida, miten hyvin liikennejärjestelmän tarjoama palvelutaso vastaa asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeita. Sen tuloksena on perusteltuja parantamistarpeita, joihin jatkosuunnittelussa pyritään löytämään hyviä ja kustannustehokkaita parantamistoimia laajaa keinovalikoimaa hyväksi käyttäen. Liikennejärjestelmän keskeiset yhteysvälit on esitetty toimijoiden hyväksymässä priorisointijärjestyksessä. Priorisointi perustuu tavoitteisiin ja ottaa huomioon sen, että Kaakkois-Suomen liikennejärjestelmään kohdistuvat kuljetusten ja henkilöliikenteen tarpeet kohdistuvat eri yhteysväleihin ja yhteysväleillä eri kulku- ja kuljetusmuotoihin. Yhteysvälit priorisoituna palvelutasotarpeiden ja tavoitteiden perusteella ovat: 1 Luumäki–Imatra–Imatrankoski-rataosuus 2 Kotka–Kouvola-liikennekäytävä (Vt 15 ja rata) ja Vt 12 Lahti–Kouvola 4 Vt 6 Kouvolan kohta 5 Raja-asemat ja niille johtavat yhteydet. Yhteysvälikohtaisten kehittämistarpeiden lisäksi työssä on tunnistettu merkittävimmät yksittäiset palvelutasopuutteet, eli ns. ”liikennejärjestelmän pullonkaulakohteet”, joita on yhteensä 10 kpl. Nämä kohteet ovat liikenneverkon yksittäisiä merkittäviä ongelmakohteita, joissa käyttäjien kokema palvelutaso on merkittävästi heikompi kuin tavoite nykytilanteessa on. Yksittäisten palvelutason ongelmakohteiden tunnistaminen perustuu olemassa olevaan tarkempaan suunnitteluaineistoon. Kohteita toteutetaan rahoitusmahdollisuuksien mahdollistamassa järjestyksessä.

Kaakkois-Suomen luovien alojen strategiset painopisteet ja toimintaohjelma 2014–2018

ELY-keskus asetti 30.6.2012 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisfoorumin, jonka tehtävänä oli laatia vuoden 2014 loppuun mennessä strategia luovien alojen yrittäjyyden ja työllisyyden edistämiseksi. Tämän julkaisun tavoitteena on esittää Kaakkois-Suomen luovien alojen julkisen alan toimijoiden yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan ja millä keinoilla luovien alojen työllisyyttä ja yrittäjyyttä tulee edistää Kaakkois-Suomen alueella. Strategia käsittää myös tekijäorganisaatioiden toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Selvityksen on koonnut toiminnanohjauspäällikkö Eija Karhatsu ELY-keskuksen asettaman Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisfoorumin jäsenten avustuksella.

Tuotannon make or buy– päätöksentekoprosessi kansainvälisessä teknologiayrityksessä Case: Yritys X

Tutkimuksen tarkoituksena tutkia millaisia make or buy- työkaluja on olemassa ja millaiset teoriat vaikuttavat make or buy- päätösten taustalla. Tutkimuksessa tutkittiin myös miten nämä ilmiöt ja mallit vaikuttavat ja toteutuvat käytännössä teknologia-alalla

Teollinen internet uuden liiketoiminnan katalysaattorina

TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tuotantotalouden koulutusohjelma Seppo Kuittinen Teollinen Internet uuden liiketoiminnan katalysaattorina Case CGI Diplomityö 2015 78 sivua, 33 kuvaa, 1 taulukko, 1 liite Työn tarkastajat: Professori Timo Pihkala Tutkijatohtori Marita Rautiainen Hakusanat: teollinen internet, IoT, kehittynyt analytiikka, sensorit Keywords: Industrial internet, IoT, advanced analytics, sencors Tämän työn tarkoituksena on tutkia asiakaskyselyn avulla luoko teollinen internet case yritykselle uutta ohjelmisto- tai palveluliiketoimintaa. Case yritys valitsi omasta asiakaskunnastaan 15 kohdeasiakasta, joille kysely lähetettiin. Vastauksista käy ilmi, että asiakaskunnassa on näkemys siitä, mitä teollinen internet on. Nykyisten ratkaisujen ei nähdä ratkaisevan kaikkia teollisen internetin mukanaan tuomia ongelmia. Ongelmaksi koetaan sensoridatan analysointi, jonka ei vielä katsota olevan riittävän kehittynyttä ja luotettavaa. Kyselystä voidaan päätellä, ettei mitään räjähtävää kasvua ole odotettavissa lähiaikoina. Teollinen internet tulee olemaan osa yritysten liiketoimintaa, mutta sen käyttö laajenee pikkuhiljaa.

The very worst government that any country ever had. Kirkkovaltio ja paavin asema Britannian parlamenttikeskusteluissa Italian yhdistymisprosessin aikana 1858–1861

Tutkielmassa tarkastellaan Britannian parlamentissa käytyä keskustelua Kirkkovaltiosta ja paavin maallisesta vallasta vuosina 1858–1861. Aihetta tarkastellaan kolmen teeman kautta. Nämä teemat ovat Kirkkovaltion ajassa ja paikassa tapahtunut kontekstualisointi, paavin ja katolilaisten Britannialle aiheuttamasta sisäisestä ja ulkoisesta uhasta käyty keskustelu, sekä Kirkkovaltion liittäminen kansainvälisiin suhteisiin. Britannian ja Kirkkovaltion suhdetta 1800-luvun puolivälissä on käsitelty aikaisemmassa tutkimuksessa vain vähän. Suhtautumisen perusasenteena sekä konservatiiveilla että liberaaleilla on pidetty katolilaisvastaisuutta ja Kirkkovaltion lakkauttamisen ajamista. Tutkielmassa pyritään osoittamaan, että Britannian parlamentin jäsenten suhtautuminen oli kuitenkin moniulotteisempaa ja moniäänisempää, kuin pelkkä tiukka katolilaisvastaisuus. Parlamentin jäsenet pyrkivät kontekstualisoimaan Kirkkovaltiota käyttämällä vertauksia sekä Britanniaan ja Sardinian kuningaskuntaan, että erilaisiin historiallisiin tilanteisiin. Keskusteluun osallistuneilla parlamentin jäsenillä oli myös hyvin laaja skaala erilaisia kontakteja Italiaan ja Roomaan, ja he olivat hyvin perillä paavin maallisesta vallasta käydystä yleiseurooppalaisesta kirjallisesta debatista. Osa parlamentin jäsenistä näki paavin ja katolilaiset sekä sisäisenä että ulkoisena uhkana Britannialle, mikä liittyy vahvasti 1800-luvun puolivälin uhkakuvia täynnä olleeseen näkemykseen. Näkemys uhasta tiivistyi keskusteluun uskollisuudenvalan uudistamisesta vuonna 1858. Tässä keskustelussa esiin nousivat erityisesti ääriprotestanttiset, katolilaisvastaiset parlamentin jäsenet. Osa parlamentin jäsenistä näki paavin itsenäisyyden toisaalta myös hyvänä asiana, ja paavin maallisen vallan lakkauttamista uhkana Britannialle. Viimeisessä käsittelyluvussa tutkitaan suhtautumista Kirkkovaltioon kansainvälisten suhteiden tasolla. Britannialla ei ollut virallisia diplomaattisuhteita Kirkkovaltioon, mutta maan epävirallisista suhteista ja niiden kehittämisestä käytiin parlamentissa keskustelua. Parlamentissa keskusteltiin myös Ranskan ja Itävallan merkityksestä Kirkkovaltiolle, sekä Kirkkovaltion mahdollisista aluemenetyksistä tai jopa valtion lakkauttamisesta. Keskustelua käytiin myös brittien värväämisestä paavin armeijaan ja paavia vastustaneen Garibaldin joukkoihin.

The role of nuclear power in the future energy system

Currently widely accepted consensus is that greenhouse gas emissions produced by the mankind have to be reduced in order to avoid further global warming. The European Union has set a variety of CO2 reduction and renewable generation targets for its member states. The current energy system in the Nordic countries is one of the most carbon free in the world, but the aim is to achieve a fully carbon neutral energy system. The objective of this thesis is to consider the role of nuclear power in the future energy system. Nuclear power is a low carbon energy technology because it produces virtually no air pollutants during operation. In this respect, nuclear power is suitable for a carbon free energy system. In this master's thesis, the basic characteristics of nuclear power are presented and compared to fossil fuelled and renewable generation. Nordic energy systems and different scenarios in 2050 are modelled. Using models and information about the basic characteristics of nuclear power, an opinion is formed about its role in the future energy system in Nordic countries. The model shows that it is possible to form a carbon free Nordic energy system. Nordic countries benefit from large hydropower capacity which helps to offset fluctuating nature of wind power. Biomass fuelled generation and nuclear power provide stable and predictable electricity throughout the year. Nuclear power offers better energy security and security of supply than fossil fuelled generation and it is competitive with other low carbon technologies.

Yksilön etiikan vaikutus ryhmäkiinteyteen

Nykyaikaisissa asutuskeskustaisteluissa siviilit joutuvat tahtomattaan osaksi taisteluita. Syynä voi olla esimerkiksi huono taktinen päätös tai väärään kohteeseen tehty isku. Taistelutilassa sotilaat joutuvat tällaisiin tilanteisiin lähes väistämättä. Johtaja voi joutua tekemään päätöksen, joka takaa tehtävän toteuttamisen tai oman ryhmän turvallisuuden. Päätös voi aiheuttaa myös siviiliuhreja. Kaikki ryhmän jäsenet eivät välttämättä voi hyväksyä johtajansa toimintatapaa. Toisaalta ryhmän miehistössäkin voi syntyä ristiriitoja. Oma moraalinen mielipide ja näkemys perustellaan etiikan avulla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten yksilön etiikka voi vaikuttaa ryhmäkiinteyteen. Toisessa luvussa perehdytään ryhmäkiinteyden ja etiikan teorioihin. Aluksi määritellään ryhmä ja tutkitaan miten ryhmä muodostuu. Luvussa selitetään miten ryhmäkiinteyttä voidaan mitata. Mittaustavan kautta päästään tulokseen, jonka mukaan ryhmäkiinteys muodostuu ystävyyssuhteista ryhmän jäsenten välillä. Mitä enemmän ystävyyssuhteita ryhmän sisällä on, sitä kiinteämpi se on. Luvun loppupuolella tuodaan esille, että ystävyyssuhteet perustuvat samoille arvoille ja asenteille. Luvussa kolme avataan etiikan ja arvojen käsitteitä. Arvot ja asenteet muodostavat perustan jokaisen eettisille näkemyksille. Ne ovat myös ystävyyssuhteiden muodostumisen perustana. Deduktiivisen päättelyn keinoin arvot ja asenteet yhdistetään ystävyyssuhteisiin ja ystävyyssuhteet ryhmäkiinteyteen.

Kilpailuetu kansainvälistyvässä monikanavaisessa DIY-kaupassa

Tämän tapaustutkimuksen tavoitteena oli selvittää esimerkkiyrityksen kilpailuetu ympäristössä, jossa kilpailu kansainvälistyy ja monikanavaistuu. Tutkittava yritys on rautakauppa-alan johtava brändi Suomessa. Yritys on tutkimuksen tekemisen aikana ostettu osaksi toimialan Pohjoismaiden suurinta verkkokauppakonsernia. Kvalitatiivinen tutkimus suoritettiin tapaustutkimuksena, johon kuului osana kvantitatiivinen asiakaskysely. Tutkittavalla yrityksellä on verkkokaupan lisäksi kaksi showroom-tyyppistä myymälää, joten asiakaskysely suoritettiin kahdessa osassa erikseen myymälän ja verkkokaupan osalta. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsiteltiin tärkeimmät kilpailustrategian teoriat alkaen M.E.Porterin kilpailuetuteoriasta päätyen Kimin ja Mauborgnen Sinisen meren strategiaan. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että yrityksellä ei ole selkeätä kilpailuetua. Uuden omistajan myötä on mahdollisuus rakentaa kestävä kilpailuetu. Tutkimustuloksena muodostui myös näkemys, miten yrityksen strategista suunnittelua pitäisi kehittää sekä muodostui ehdotus jatkotutkimukselle. Tutkimuksen pohjalta rakentui malli monikanavaisen DIY- kaupan arvoketjusta ja kehitysehdotus esimerkkiyrityksen arvoketjun kehittämisestä.

Pienet erikoiskaupat Big datan aikakaudella: Asiakastiedonjohtamisen edellyttämät strategiset orientaatiot.

This master’s thesis has examined how Entrepreneurial, Customer and Knowledge Management Orientations are needed in the use of Big data technology by small retail firms in their Customer Knowledge Management. A vision of the ability of small retailers to move to the Big data era is based on empirical evidence of owner-managers’ attitudes and the firms’ processes. Abductive content analysis was used as a research strategy and the qualitative data was collected through theme interviews of owner-managers of 11 small-size retail firms. The biggest obstacles to the use of Big data by small retail firms are: a lack of information about the new technology; a lack of Knowledge Management Orientation; and, a lack of proactive dimension in Entrepreneurial and Customer Orientations. A strong reactive customer-led orientation, and the ability of the owner-manager to system thinking will support Customer Knowledge Management development. The low stage of technology-use is preventing utilization of customer information. Co-operation between firms or with educational organizations may significantly enhance the use of Big data –technology by small retail firms.