Searching for keys to successful post-merger integration : a longitudinal case-study following a public sector merger

Unsuccessful mergers are unfortunately the rule rather than the exception. Therefore it is necessary to gain an enhanced understanding of mergers and post-merger integrations (PMI) as well as learning more about how mergers and PMIs of information systems (IS) and people can be facilitated. Studies on PMI of IS are scarce and public sector mergers are even less studied. There is nothing however to indicate that public sector mergers are any more successful than those in the private sector. This thesis covers five studies carried out between 2008 and 2011 in two organizations in higher education that merged in January 2010. The most recent study was carried out two years after the new university was established. The longitudinal case-study focused on the administrators and their opinions of the IS, the work situation and the merger in general. These issues were investigated before, during and after the merger. Both surveys and interviews were used to collect data, to which were added documents that both describe and guide the merger process; in this way we aimed at a triangulation of findings. Administrators were chosen as the focus of the study since public organizations are highly dependent on this staff category, forming the backbone of the organization and whose performance is a key success factor for the organization. Reliable and effective IS are also critical for maintaining a functional and effective organization, and this makes administrators highly dependent on their organizations’ IS for the ability to carry out their duties as intended. The case-study has confirmed the administrators’ dependency on IS that work well. A merger is likely to lead to changes in the IS and the routines associated with the administrators’ work. Hence it was especially interesting to study how the administrators viewed the merger and its consequences for IS and the work situation. The overall research objective is to find key issues for successful mergers and PMIs. The first explorative study in 2008 showed that the administrators were confident of their skills and knowledge of IS and had no fear of having to learn new IS due to the merger. Most administrators had an academic background and were not anxious about whether IS training would be given or not. Before the merger the administrators were positive and enthusiastic towards the merger and also to the changes that they expected. The studies carried out before the merger showed that these administrators were very satisfied with the information provided about the merger. This information was disseminated through various channels and even negative information and postponed decisions were quickly distributed. The study conflicts with the theories that have found that resistance to change is inevitable in a merger. Shortly after the merger the (third) study showed disappointment with the fact that fewer changes than expected had been implemented even if the changes that actually were carried out sometimes led to a more problematic work situation. This was seen to be more prominent for routine changes than IS changes. Still the administrators showed a clear willingness to change and to share their knowledge with new colleagues. This knowledge sharing (also tacit) worked well in the merger and the PMI. The majority reported that the most common way to learn to use new ISs and to apply new routines was by asking help from colleagues. They also needed to take responsibility for their own training and development. Five months after the merger (the fourth study) the administrators had become worried about the changes in communication strategy that had been implemented in the new university. This was perceived as being more anonymous. Furthermore, it was harder to get to know what was happening and to contact the new decision makers. The administrators found that decisions, and the authority to make decisions, had been moved to a higher administrative level than they were accustomed to. A directive management style is recommended in mergers in order to achieve a quick transition without distracting from the core business. A merger process may be tiresome and require considerable effort from the participants. In addition, not everyone can make their voice heard during a merger and consensus is not possible in every question. It is important to find out what is best for the new organization instead of simply claiming that the tried and tested methods of doing things should be implemented. A major problem turned out to be the lack of management continuity during the merger process. Especially problematic was the situation in the IS-department with many substitute managers during the whole merger process (even after the merger was carried out). This meant that no one was in charge of IS-issues and the PMI of IS. Moreover, the top managers were appointed very late in the process; in some cases after the merger was carried out. This led to missed opportunities for building trust and management credibility was heavily affected. The administrators felt neglected and that their competences and knowledge no longer counted. This, together with a reduced and altered information flow, led to rumours and distrust. Before the merger the administrators were convinced that their achievements contributed value to their organizations and that they worked effectively. After the merger they were less sure of their value contribution and effectiveness even if these factors were not totally discounted. The fifth study in November 2011 found that the administrators were still satisfied with their IS as they had been throughout the whole study. Furthermore, they believed that the IS department had done a good job despite challenging circumstances. Both the former organizations lacked IS strategies, which badly affected the IS strategizing during the merger and the PMI. IS strategies deal with issues like system ownership; namely who should pay and who is responsible for maintenance and system development, for organizing system training for new IS, and for effectively run IS even during changing circumstances (e.g. more users). A proactive approach is recommended for IS strategizing to work. This is particularly true during a merger and PMI for handling issues about what ISs should be adopted and implemented in the new organization, issues of integration and reengineering of IS-related processes. In the new university an ITstrategy had still not been decided 26 months after the new university was established. The study shows the importance of the decisive management of IS in a merger requiring that IS issues are addressed in the merger process and that IS decisions are made early. Moreover, the new management needs to be appointed early in order to work actively with the IS-strategizing. It is also necessary to build trust and to plan and make decisions about integration of IS and people.

Competitive Effects of Non-Controlling Minority Acquisitions – Sufficient to merit further EU merger regulation?

Partial ownership interests are a widespread phenomenon in modern corporate environment. Unless minority shareholding affords the target to exercise control over the target, they do currently not have to be notified to the European Commission under EU merger regime. However, economic research has long suggested that when linking competing or non-horizontally positioned undertakings particularly in industries with few competitors, minority shareholdings even far below the majority of shares or voting rights could lead to higher prices or lower output volumes to the detriment of consumers. The Commission has recognized this issue and proceeded to suggest an extension of the merger regime to catch also certain non-controlling minority acquisitions. Horizontal non-controlling minority shareholdings create a positive correlation between the sales revenues of the partial acquirer and target. Through the equity interest the acquirer will internalise a fraction, proportional to the financial rights attached to the shareholding, of the profit of the target. This will incentivise the acquirer to contribute to increasing the target’s business profits by increasing its own sales price (horizontal unilateral effects). When a minority stake is held in a vertically related or a conglomerate company, the minority acquirer could be allowed to hamper or eliminate the target’s rivals’ access either to inputs (input foreclosure) or customers (customer foreclosure), depending on which level of the supply chain the parties are (vertical unilateral effects). Under certain circumstances minority share acquisitions could also lessen competition because they facilitate collusion between companies active in the market (coordinated effects). Economic theory confirms that non-controlling minority shareholdings may under certain circumstances create anti-competitive effects that are unlikely to be remedies by pro-competitive effects. However, they are likely to be of less significant nature than anticompetitive effects created by full mergers. This derives fore mostly from the fact that a minority share acquirer carries all the costs associated with its unilateral action but will internalise only a fraction of the lost profits. This is likely to limit the acquirer’s incentive to raise price and the profitability of such behavior. Having in mind that the number of potentially problematic cases is expected to be next to negligible, the limited potential competitive effects of non-controlling minority share acquisitions cannot be seen to clearly merit extension of the scope of the EUMR. The system suggested by the Commission is particularly ill-fitted for such purpose given the clear lack of legal certainty and considerable administrative burden associated with it.

Choosing the service support model after a merger: Case Are Ltd.

The meaning of information technology (IT) and information systems have increased during the last few years. This is mainly because business is nowadays seen more and more as a service business and IT is one of the key elements to support those business services. Since the meaning of IT services has increased also the meaning of IT service support should be a factor paid more attention to. Especially after a merger and acquisition (M&A) it is more important than ever to consider service support. The purpose of this study is to discover the best practices for choosing a suitable service support model. The research question is How to choose a service support organization model for the ERP service desk function after a merger? A qualitative method is selected as a research method. This thesis includes two parts: a literature review and a case study. Theoretical part compiles an integrated model of previous research on the topic. It consists a collection of academic articles, publications and reports. The empirical part focuses on the issues in the case organization. That part tries to answer the question: what would be the most suitable service support model for the case organization? The empirical part is conducted by interviewing the employees of the case organization. This study finds that even though there are many ways of selecting a service support model it is difficult to define an unambiguous guidelines. However, there are few main objectives that should be taken into account regardless the case. Especially by using ITIL processes it is possible to implement a comprehensive service support and raise overall awareness of the existing service support models. The main functions that need to be taken into account are nature, industry and size of the organization. Also the business strategy, goals and resources need to be considered. These are the same factors that are noticed in the case study as well. The suggestions for the case organization are presented based on the interviews and the literature review.

Motiivit ja niiden muutos teleoperaattoreiden yrityskaupoissa

Tutkimuksen päätavoite oli tunnistaa tavallisimmat motiivit teleoperaattoreiden yrityskauppojen taustalla sekä motiiveissa mahdollisesti havaittavat muutokset tarkasteluajanjaksolla vuodesta 2000 kesään 2006 asti. Tutkimusmetodologia on case-tutkimus ja casetapauksina analysoitiin Soneran ja Telian fuusiota sekä Elisan toteuttamaa Saunalahden ostoa. Tutkimus perustui aikaisempaan kirjallisuuteen ja varsinkin empiriaosa toimialan yrityskauppoja kuvaaviin lehtiartikkeleihin ja yritysten itsensä yrityskaupan yhteydessä julkaisemaan materiaaliin. Tutkimuksessa ei löydetty uusia motiiveja. Kuitenkin havaittiin, että tarkasteluajanjaksolla tapahtuneet toimialan muutokset vaikuttivat teleoperaattoreiden yrityskauppojen motiiveihin. Vuosituhannen vaihteen imperiuminrakentamiskaupoissatavallisimpia olivat strategiset ja henkilökohtaiset motiivit. Toimialan taloudellisen tilanteen heikennyttyä seurasivat taloudellisten syiden painoarvoa lisänneet selviytymiskaupat. Nyt strategiset syyt ovat nousseet uudelleen taloudellisten syiden rinnalle, kun toimiala etsii uusia mahdollisuuksia lisätuottojen hankkimiseen hintakilpailun kiristämille markkinoilla.

Osaamisen ja yhteistyön kehittäminen oppilaitosten yhteenliittymässä. Case: Espoon seudun koulutuskuntayhtymä

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten osaamista on hyödynnetty ja yhteistyötä kehitetty ammattioppilaitosten fuusiossa? Tutkielma toteutettiin laadullisenacase-tutkimuksena. Empiirinen osa koostuu seitsemästä haastattelusta ja muusta kirjallisesta aineistosta. Haastatellut henkilöt toimivat Espoon seudun koulutuskuntayhtymän johdossa ja rehtoreina. Osaamisen hyödyntäminen oppilaitosten välillä on vielä vähäistä. Yhteistyötä tehdään lähinnä projekteissa. Monialaisia yhteistyöryhmiä on vielä vähän. Oppilaitokset toimivat edelleen koulutusaloittain itsenäisinä yksikköinä. Näkemykset fuusion syistä ja tavoitteista poikkesivat virallisista fuusiotavoitteista. Yhdistymisen hyötyinä pidettiin ensisijaisesti taloudellisia etuja ja koulutusalan sisäisen kilpailun vähenemistä. Yhteistyöhalukkuudella näyttäisi olevan yhteys sekä osaamisen hyödyntämiseen että integroitumisasteeseen.

Yritys- ja pääomatuloverouudistuksen vaikutus konsernien yritysjärjestelyihin.

Tutkimuksessa selvitetään yritys- ja pääomatuloverouudistuksen vaikutuksia konsernien sisäisiin yritysjärjestelyihin. Päätavoite oli selvittää, onko verouudistuksella todellista vaikutusta konsernirakenteiden muuttamisessa käytettyjen yritysjärjestelykeinojen valintaan. Alatavoitteista merkityksellisimmäksi muodostui verouudistuksen mukanaan tuomien epäkohtien etsiminen. Tytäryhtiöosakkeiden purkuvoiton muuttuminen verotuksessa verovapaaksi ja purkutappion vähennyskelvottomaksi, aiheuttaa houkutuksen pyrkiä yritysjärjestelyjen toteuttamiseen siten, että verotusta voidaan kiertää. Tutkimuksessa osoitettiin epäkohtia uudistuksessa, jotka mahdollistavat veronkiertämisen yritysjärjestelyissä. Tutkimustulos osoittaa verouudistuksella olleen vaikutusta yritysjärjestelykeinon valintaan, sillä uudistuksen jälkeen sekä purkamisen ja fuusion veroseuraamukset ovat emoyhtiön osalta toisiaan vastaavat. Merkitykselliseksi muodostuu uudistuksen jälkeen tytäryhtiön verotuksellinen asema. Se on jatkossa syytä selvittää ennen yritysjärjestelykeinon valintaa.

Yrityskaupat ja fuusiot yrityksen kasvun keinona

Yrityskauppojen sekä fuusioiden määrä sekä niiden merkitys ovat kasvaneet jatkuvasti markkinoiden muuttuessa yhä globaalimmiksi. Tämän vuoksi yrityskauppoja sekä fuusioita toteutettaessa, kaupan eri osapuolten tulee paneutua entistä tarkemmin siihen, onko kauppaa järkevää toteuttaa, mitä hyötyjä siitä seuraa, kuinka itse kauppaprosessi toimii sekä mitkä yrityskaupan sekä fuusion muodotovat osoittautuneet aikaisemmin menestyksekkäimmiksi. Yrityskauppaprosessin alussa ostajan ja myyjän on tärkeätä valmistautua huolellisestikauppaprosessiin. Ostajan tulee suorittaa perinpohjainen myyjän yrityksen taustan tutkiminen eli due diligence. Samassa yhteydessä tulisi suorittaa myynnin kohteena olevan yrityksen arvonmääritys substanssiarvon, tuottoarvon sekä goodwillin mukaisesti, jotta nähdään missä tilassa yritys oikeasti on. Samalla tulee myöspohtia erilaisia toimenpiteitä, joita pitää suorittaa ennen yrityskaupan toteutumista, kuin myös suunnitella neuvottelujen kulkua ja toimenpiteitä, joita yrityskaupan jälkeen on tehtävä. Työssä tarkastellaan myös, millä tavoin yrityskauppaa voidaan rahoittaa sekä mitä veroseuraamuksia myyjä kokee yrityskaupan myötä eri yritysmuodoissa. Tämän lisäksi työssä käsitellään taloudellisten tekijöiden lisäksi myös henkilöstökysymyksiä, joista käy ilmi, kuinka henkilöstö tulisi ottaaosaksi yrityskauppaa tiedottamisen kautta. Työn lopuksi esitetään käytännön tuloksia siitä, miten yrityskauppojen onnistuminen vaihtelee eri yrityskauppamuotojen välillä, onko ostettavan yrityksen koolla vaikutusta yrityskaupan onnistumiseen sekä mitä vaikutuksia yrityskaupoilla ja fuusioilla on yrityksen innovointikykyyn.

MANAGING STRATEGIC CHANGE:New Business Models Applying Wireless Technology as a Source of Competitive Edge

The diffusion of mobile telephony began in 1971 in Finland, when the first car phones, called ARP1 were taken to use. Technologies changed from ARP to NMT and later to GSM. The main application of the technology, however, was voice transfer. The birth of the Internet created an open public data network and easy access to other types of computer-based services over networks. Telephones had been used as modems, but the development of the cellular technologies enabled automatic access from mobile phones to Internet. Also other wireless technologies, for instance Wireless LANs, were also introduced. Telephony had developed from analog to digital in fixed networks and allowed easy integration of fixed and mobile networks. This development opened a completely new functionality to computers and mobile phones. It also initiated the merger of the information technology (IT) and telecommunication (TC) industries. Despite the arising opportunity for firms' new competition the applications based on the new functionality were rare. Furthermore, technology development combined with innovation can be disruptive to industries. This research focuses on the new technology's impact on competition in the ICT industry through understanding the strategic needs and alternative futures of the industry's customers. The change speed inthe ICT industry is high and therefore it was valuable to integrate the DynamicCapability view of the firm in this research. Dynamic capabilities are an application of the Resource-Based View (RBV) of the firm. As is stated in the literature, strategic positioning complements RBV. This theoretical framework leads theresearch to focus on three areas: customer strategic innovation and business model development, external future analysis, and process development combining these two. The theoretical contribution of the research is in the development of methodology integrating theories of the RBV, dynamic capabilities and strategic positioning. The research approach has been constructive due to the actual managerial problems initiating the study. The requirement for iterative and innovative progress in the research supported the chosen research approach. The study applies known methods in product development, for instance, innovation process in theGroup Decision Support Systems (GDSS) laboratory and Quality Function Deployment (QFD), and combines them with known strategy analysis tools like industry analysis and scenario method. As the main result, the thesis presents the strategic innovation process, where new business concepts are used to describe the alternative resource configurations and scenarios as alternative competitive environments, which can be a new way for firms to achieve competitive advantage in high-velocity markets. In addition to the strategic innovation process as a result, thestudy has also resulted in approximately 250 new innovations for the participating firms, reduced technology uncertainty and helped strategic infrastructural decisions in the firms, and produced a knowledge-bank including data from 43 ICT and 19 paper industry firms between the years 1999 - 2004. The methods presentedin this research are also applicable to other industries.

Evaluation of success of mergers and acquisitions – Case Finnish forest companies

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitkä asiat vaikuttavat fuusioiden menestykseen, millaisia menetelmiä fuusioiden menestyksen mittaamiseen on ja mitä menetelmiä suomalaisessa metsäteollisuudessa käytetään ja kuinka systemaattista menestyksen mittaaminen on. Lisäksi arvioitiin kahden suomalaisen metsäteollisuuden fuusion kannattavuutta. Fuusioita koskevan kirjallisuuden perusteella luotiin haastattelurunko, jonka pohjalta saatiin suomalaisen metsäteollisuuden näkemys fuusioiden menestyksen mittaamisesta. Kirjallisuudessa esitettyjä menestyksen mittareita on osittain sovellettu laskentaosuudessa ja niiden avulla arvioitu fuusioiden kannattavuutta. Tärkeimmät fuusioihin vaikuttavat tekijät olivat haastattelujen perusteella toimialan konsolidoituminen ja yrityksen oma strategia. Fuusioiden menestyksen mittaaminen koettiin ongelmalliseksi, eikä mitään yhtenäistä käytäntöä ole. Stora Enson ja UPM-Kymmenen fuusioita voidaan pitää empiriaosuudessa esitettyjen laskelmien perusteella menestyksekkäinä.

Effects of mergers and acquisitions in the paper industry

Paperiteollisuus on ollut perinteisesti fragmentoitunut toimiala, mutta viime vuosikymmenen aikana konsolidoitumisprosessi on kiihtynyt. Yrityskaupat ja fuusiot ovat muuttaneet paperiteollisuuden markkinarakennetta merkittävästi. Työn tavoitteena oli tutkia yleisesti markkinarakenteen vaikutusta liiketoiminnan tuloksiin sekä analysoida yrityskauppojen ja fuusioiden syitä, tuloksia ja rajoituksia. Tavoitteena oli myös tutkia paperiteollisuuden konsolidoitumisen vaikutuksia hintakehitykseen, hintaheilahteluihin ja kannattavuuteen. Keskeisenä syynä konsolidoitumiskehitykselle voidaan pitää uusien paperikoneiden huomattavaa investointikustannusten kasvua. Toinen tärkeä tekijä yhdentymiskehitykselle on se, että paperiteollisuus on saavuttanut elinkaaren kypsyysvaiheen Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Japanissa. Yrityskauppojen ja fuusioiden motiiveja paperiteollisuudessa ovat mm. kasvu kypsillä markkinoilla, tarve parantaa taloudellista tulosta, mahdollisuus toimia globaalisti ja hyödyntää siitä saatavat edut tai mahdollisuus parempaan arvoketjun hallintaan. Näyttää siltä, että suurempien paperiteollisuusyritysten kannattavuus ei ole parempi kuin pienemmillä yrityksillä. Lisäksi useimmissa paperiteollisuuden yrityskaupoissa ja fuusioissa näyttäisi ostavan osapuolen kurssikehitys ilmoitusta seuraavana päivänä olevan negatiivinen.

Kilpailustrategia ja sen toteuttaminen yrityskaupoilla

Työn tavoitteena oli kuvailla yritysten kilpailustrategiaa ja sen toteuttamista yrityskaupoilla. Työssä on ensin käyty läpi kilpailustrategian ja kilpailuedun teoriaa ja edelleen yrityskauppoja kilpailustrategian toteuttamisessa. Työn soveltavassa osuudessa on tarkasteltu esimerkkiyrityksenä Sonera Oyj:tä ja kahta sen toteuttamaa yritysjärjestelyä vuosina 2000 ja 2001. Soveltavan osuuden osalta pääasiallisena lähteenä on käytetty yrityskauppojen kilpailuoikeudellisen arvioinnin julkisia asiakirjoja ja tarkasteltu niissä esiintyviä huomioita Sonera Oyj :n kilpailustrategiasta yleisesti sekä erityisesti edellä mainittuihin yrityskauppoihin liittyen. Kilpailustrategioiden kuvaamiseen on useita erilaisia malleja, jotka ovat osittain päällekkäisiä ja osittain toisistaan eroavia. Yritykset voivat toteuttaa kilpailustrategiaa esimerkiksi sisäisellä kehityksellä, alliansseilla sekä muilla liittoutumilla muiden yritysten kanssa ja yritysostoilla. Yrityskaupat ovat siis yksi keino toteuttaa valittua kilpailustrategiaa. Yrityskauppojen taustalla on kuitenkin usein muitakin tekijöitä ja tavoitteita kuin kilpailustrategiaan liittyviä. Kilpailuviranomaisen ja yrityksen näkemykset kilpailutilanteesta ovat usein ymmärrettävästi poikkeavat. Yrityskauppavalvonnan tavoitteena on turvata markkinoiden kilpailullinen rakenne ja arvioinnissa ei lähtökohtaisesti olla kiinnostuneita kaupan taustalla olevista kilpailustrategioista tai motiiveista vaan arviointi keskittyy kaupan vaikutuksiin. Kuitenkin voidaan sanoa, että syntyvän yrityskeskittymän käyttäytymiseen liittyvien väitteiden täytyy olla yhteneviä yrityksen realistisen kilpailustrategian kannalta.