Huellas de Eros y Thánatos en la narrativa de Diamela Eltit : La palabra en movimiento en el juego entre tropos, metáforas y deconstrucciones lingüísticas

Väitöskirja analysoi espanjan kielen dekonstruktioita ruumiin metaforista ja troopeista koostuvassa aineistossa chileläisen kirjailijan Diamela Eltitin (1949 -) neljässä romaanissa: Lumpérica (1983), Vaca sagrada (1991), El infarto del alma (1994) ja Los trabajadores de la muerte (1998). Näkökulma on kielen muutoksessa Eltitin proosassa 1980- ja 1990-luvuilla alkaen kokeellisesta huippuvaiheesta 1983, jolloin hän julkaisi esikoisromaaninsa Lumpérica. Tutkimus korostaa Eltitin romaanien historiallista arvoa, kirjallisuuden tapaa murtaa kielen rakenteita ja sitä miten tämä murros kytkeytyy taideteoreettiseen muutokseen kulttuuridiskursseissa. Tutkimus tarkastelee Eltitin kehityskaarta kenraali Augusto Pinochetin sotilasvallankaappauksesta 1973 halki sotilashallituksen kauden (1973-1990) aina kansalaisyhteiskunnan vahvistumiseen ja vuoteen 1998. Tutkimus analysoi ruumiin troopeista ja metaforista koostuvaa tutkimusaineistoa lingvistiikan, kirjallisuustieteen, historian ja sukupuolen tutkimuksen monitieteisessä viitekehyksessä. Sen vuoksi väitöskirja liittyy espanjalaisen filologian, yleisen kirjallisuustieteen, Latinalaisen Amerikan tutkimuksen ja naistutkimuksen oppiaineisiin. Kolme tärkeintä oppiteoreettista runkoa ovat lingvistinen strukturalismi, dekonstruktio ja feministiset kirjallisuusteoriat. Dekonstruktiivinen lähestymistapa tekstiin korostaa kielen merkityksen muodostumisen filosofista perustaa. Se pyrkii selvittämään, miten merkitys muodostuu kirjoittajan, tekstin ja lukijan välillä. Tekstikritiikki koostuu semanttisesta ja dekonstruktiivisesta tekstianalyysistä, jonka metodologisen mallin perusta on tanskalaisen kielitieteilijän Louis Hjelmslevin (1899-1965) kielitieteellinen malli. Väitös ei käytä mallia suoraan, vaan soveltaa sitä kaunokirjallisuuden tutkimukseen. Oppiteoreettisen viitekehyksen osalta tutkimus sijoittuu strukturalismin ja poststrukturalismin murrokseen. Tutkimus korostaa Eltitin radikaalia muotokieltä ja teatraalisuutta, hänen kielensä visuaalisuutta ja ruumiin metaforien eroottista jännitettä, mikä ilmenee mm. falloksen metaforaksi tulkitun hehkuvan valon kuvissa romaanissa Lumpérica. Vanhat kreikkalaiset myytit Éros ja Thánatos kasvavat esille länsimaisen taidehistorian perinteestä ja kontekstualisoituvat uusiksi kielikuviksi Chilen kirjallisessa maaperässä. Ne muodostavat Eltitin taiteellisen tuotannon pysyvän aihepiirin ja luovat teoksiin synkkää ja karua virettä sekä tummia ja eroottisia sävyjä. Tutkimus osoittaa, että Eltit dekonstruoi kieltä, mutta dekonstruktiot eivät ole jatkuvia eivätkä samanlaisia kaikissa romaaneissa. Kielellisten dekonstruktioiden variaatio on laaja eikä Eltit murra kielen syntaktisia ja morfologisia rakenteita kaikissa teksteissään. Tutkimuksen perusteella väitän, että Eltitin kirjoituksesta puhuttaessa useat tutkijat käyttävät epämääräisesti dekonstruktio-termiä. Useiden tutkijoiden toteamus dekonstruktiosta Diamela Eltitin kirjallisessa tuotannossa pysyvänä piirteenä on epätäsmällinen. Sen sijaan dekonstruktiivinen kirjoitus tarkoittaa Eltitillä laajasti vaihtelevaa lähestymistapaa kieleen, mikä ilmenee kehityslinjana hänen tuotannossaan ja eri tavoin jokaisessa teoksessa.

Keltaista ja kimaltavaa : kodin ja koulun yhteistyöstä koulun ja kodin yhteyteen

Through this study I aim to portray connections between home and school through the patterns of thought and action shared in everyday life in a certain community. My observations are primarily based upon interviews, writings and artwork by people from home (N=32) and school (N=13) contexts. Through the stories told, I depict the characters and characteristic features of the home-school interaction by generations. According to the material, in the school days of the grandparents the focus was on discipline and order. For the parents, the focus had shifted towards knowledge, while for the pupils today, the focus lies on evaluation, through which the upbringing of the child is steered towards favourable outcomes. Teachers and those people at home hold partially different understandings of home-school interaction, both of its manifested forms and potentials. The forms of contact in use today are largely seen as one-sided. Yearning for openness and regularity is shared by both sides, yet understood differently. Common causes for failure are said to lie in plain human difficulties in communication and social interaction, but deeply rooted traditions regarding forms of contact also cast a shadow on the route to successful co-operation. This study started around the idea, that home-school interaction should be steered towards the ex-change of constructive ideas between both the home and school environments. Combining the dif-ferent views gives to something to build upon. To test this idea, I drafted a practice period, which was implemented in a small pre-school environment in the fall of 1997. My focus of interest in this project was on the handling of ordinary life information in the schools. So I combined individual views, patterns of knowledge and understanding of the world into the process of teaching. Works of art and writings by the informants worked as tools for information processing and as practical forms of building home-school interaction. Experiences from the pre-school environ-ment were later on echoed in constructing home-school interaction in five other schools. In both these projects, the teaching in the school was based on stories, thoughts and performances put to-gether by the parents, grandparents and children at home. During these processes, the material used in this study, consisting of artwork, writings and interviews (N=501), was collected. The data shows that information originating from the home environments was both a motivating and interesting addition to the teaching. There even was a sense of pride when assessing the seeds of knowledge from one’s own roots. In most cases and subjects, the homegrown information content was seamlessly connected to the functions of school and the curriculum. This project initiated thought processes between pupils and teachers, adults, children and parents, teachers and parents, and also between generations. It appeared that many of the subjects covered had not been raised before between the various participant groups. I have a special interest here in visual expression and its various contextual meanings. There art material portrays how content matter and characteristic features of the adult and parent contexts reflect in the works of the children. Another clearly noticeable factor in the art material is the impact of time-related traditions and functions on the means of visual expression. Comparing the visual material to the written material reveals variances of meaning and possibilities between these forms of expression. The visual material appears to be related especially to portraying objects, action and usage. Processing through that making of images was noted to bring back memories of concrete structures, details and also emotions. This process offered the child an intensive social connection with the adults. In some cases, with children and adults alike, this project brought forth an ongoing relation to visual expression. During this study I end up changing the concept to ‘home-school collaboration’. This widely used concept guides and outlines the interaction between schools and homes. In order to broaden the field of possibilities, I choose to use the concept ‘school-home interconnection’. This concept forms better grounds for forming varying impressions and practices when building interactive contexts. This concept places the responsibility of bridging the connection-gap in the schools. Through the experiences and innovations of thought gained from these projects, I form a model of pedagogy that embraces the idea of school-home interconnection and builds on the various impres-sions and expressions contained in it. In this model, school makes use of the experiences, thoughts and conceptions from the home environment. Various forms of expression are used to portray and process this information. This joint evaluation and observation evolves thought patterns both in school and at home. Keywords: percieving, visuality, visual culture, art and text, visual expression, art education, growth in interaction, home-school collaboration, school-home interconnection, school-home interaction model.