Trends and Explanations for Socioeconomic Differences in Physical Activity

Very limited scientific knowledge exists on the trends and explanations of socioeconomic differences in physical activity among adults. There is a paucity of studies examining whether determinants vary across socioeconomic position and different life stages. This study examines a) how socioeconomic differences in leisure-time and commuting physical activity have changed in Finland from 1978 to 2002 and b) the contribution of childhood socioeconomic position, adolescence sports and exercise, adulthood socioeconomic position, working conditions and other adulthood health behaviours to socioeconomic differences in leisure-time physical activity. This study utilised three population-based datasets collected by the National Institute for Health and Welfare (THL, formerly National Institute for Public Health): the Health Behaviour and Health among the Finnish Adult Population Study from 1978 to 2002 (N=96 105), the National FINRISK Study 2002 and its physical activity sub-study (N= 9 179), and the Health 2000 Study (N=8 028). Survey information was collected by self-administered questionnaires, interviews at home, and measurements made at the study site. The response rates varied from 69 to 89 per cent. Several socioeconomic measures were linked from the national population registers. Based on the results, those with low income were physically inactive during leisure-time and while commuting from 1978 to 2002. Manual worker women, however, were more physically active commuters compared to their counterparts. Parental socioeconomic position contributed directly to adulthood educational differences in leisure-time physical inactivity but also indirectly through adulthood socioeconomic position (occupation, household income) and other unhealthy behaviours (mainly smoking). Among those with low education participation in competitive sports in youth and among those with high education exercise in late adolescence contributed to leisure-time physical activity in adulthood. Long exposure to physically strenuous working conditions in men and current job strain in women contributed to occupational class differences in leisure-time physical activity. Socioeconomic differences in physical activity have remained similar for twenty years in Finland. Educational career seems to have a strong contribution to physical activity. To adopt a lifelong physically active life-style, one should participate in a range of different sports and exercise in adolescence and in youth, have a low exposure to physically and mentally strenuous working conditions in later life and have other healthy behaviours in later life.

Arrested Drunk Drivers : Trends, social background, recidivism and mortality

The aim of this study was to examine the trends, incidence and recidivism of drunken driving during a 20-year period (1988 - 2007) using the data on all suspected drunken driving in this period. Furthermore, the association between social background and drunken driving, and the mortality of drunk drivers were studied by using administrative register data provided by Statistics Finland. The study was completely register-based. In 1989 - 1991, every year 30,000 drivers were suspected of drunken driving, but the number fell to less than 20,000 by 1994, during the economic recession. The changes in the arrest incidence of the youngest age groups were especially pronounced, most of all in the age group of 18 - 19-year olds. Even though the incidence among youth decreased dramatically, their incidence rate was still twice that of the general population aged 15 - 84 years. Drunken driving was associated with a poor social background among youth and working-aged men and women. For example, a low level of education, unemployment, divorce, and parental factors in youth were associated with a higher risk of being arrested for drunken driving. While a low income was related to more drunken driving among working-aged people, the effect among young persons was the opposite. Every third drunk driver got rearrested during a 15-year period, whereas the estimated rearrest rate was 44%. Findings of drugs only or in combination with alcohol increased the risk of rearrest. The highest rearrest rates were seen among drivers who were under the influence of amphetamines or cannabis. Also male gender, young age, high blood alcohol concentration, and arrest during weekdays and in the daytime predicted rearrest. When compared to the general population, arrested drunk drivers had significant excess mortality. The greatest relative differences were seen in alcohol-related causes of death (including alcohol diseases and alcohol poisoning), accidents, suicides and violence. Also mortality due to other than alcohol-related diseases was elevated among drunk drivers. Drunken driving was associated with multiple factors linked to traffic safety, health and social problems. Social marginalization may expose a person to harmful use of alcohol and drunken driving, and the associations are seen already among the youth. Recidivism is common among drunk drivers, and driving under the influence of illicit and/or medicinal drugs is likely to indicate worse substance abuse problems, judging from the high rearrest rates. High alcohol-related mortality in this population shows that drunken driving is clearly an indicator of alcohol abuse. More effective measures of preventing alcohol-related harms are needed, than merely preventing convicted drunk drivers from driving again.

Trends in Pharmaceutical Product Development 2000-2010

Merkittävä osa alkuperäislääkevalmistajien tutkimus- ja tuotekehityskuluista näyttää olevan suunnattu olemassa olevien lääkkeiden kehittämiseen. Tämä voi oletettavasti johtaa kiinnostaviin formulaatiokehitysstrategioihin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko farmaseuttisen tuotekehityksen trendejä havaita myönnettyjen myyntilupien perusteella. Tutkimuksen mielenkiinnon kohteena olivat myös suurimpien lääkeyritysten käyttämät elinkaaren hallinnan keinot, joilla suojataan myyvimpiä tuotteita geneeriseltä kilpailulta ja varmistetaan markkinaosuus. Tutkimuksen painopiste oli kiinteissä oraalisissa lääkevalmisteissa. Laadullisten ja määrällisten menetelmien yhdistelmää käytettiin laajan näkökulman saamiseksi tutkittavaan aiheeseen. Suomalaisten myyntilupaviranomaisten haastatteluja käytettiin keräämään taustatietoa tutkimuksen määrällistä osaa varten. Määrällinen osa koostui myyntilupatietokannoista, jotka käsittivät kaikkien menettelyjen kautta Suomessa myönnetyt myyntiluvat, keskitetyn menettelyn kautta EU:ssa myönnetyt myyntiluvat ja maailman kymmenen suurinta lääkeyritystä USA:ssa. Tutkimustulosten perusteella rinnakkaislääkkeiden määrässä tapahtui merkittävä nousu Suomessa kaikkien menettelyjen kautta myönnetyissä myyntiluvissa ja EU:ssa keskitetyn menettelyn kautta myönnetyissä myyntiluvissa vuosina 2000-2010. Tämä muutos saattaa ainakin osaksi johtua lainsäädännöllisistä muutoksista, joilla luotiin kannustimia rinnakkaislääkkeiden käyttöön ja valmistukseen, kuten lääkevaihto ja viitehintajärjestelmä. USA:n tiedot osoittivat suurten lääkevalmistajien kiinnostuksen elinkaaren hallintaan: suurin osa maailman kymmenelle suurimmalle lääkeyritykselle myönnetyistä myyntiluvista vuosina 2005-2010 oli tähän tarkoitukseen. Elinkaaren hallinnan suhde uusiin lääkeaineisiin oli lähes 4:1. Kiinteä oraalinen lääkemuoto on kiistatta kaikista suosituin tapa annostella lääke, minkä vahvistivat sekä arvioijien haastattelut että myyntilupatiedot. Kiinteiden oraalisten rooli oli entistäkin korostuneempi rinnakkaislääkkeiden kohdalla. Kun innovatiivisuutta mitattiin epätyypillisten annosmuotojen määrällä, USA:n tiedot kiinteistä oraalisista lääkemuodoista osoittivat vahvaa innovatiivisuutta Suomen ja EU:n tietoihin verrattuna. Tämä saattaa heijastaa suurten lääkeyritysten innovatiivista tuotevalikoimaa. Epätyypillisten kiinteiden oraalisten annosmuotojen osuus oli huomattavasti pienempi rinnakkaislääkkeissä kuin alkuperäislääkkeissä kaikilla alueilla. Elinkaaren hallinnassa käytetyimmät strategiat olivat uusi formulaatio, uusi vahvuus ja uusi yhdistelmä olemassa olevasta valmisteesta. Kiinteiden oraalisten lääkemuotojen osalta kaksi kolmasosaa uusista elinkaaren hallinnan formulaatioista oli säädellysti vapauttavia valmisteita. Elinkaaren hallinta on olennainen osa suurten lääkeyritysten liiketoimintastrategiaa, ja sen tärkeyttä havainnollistettiin Coreg-tablettien tapausesimerkillä.

Private and municipal forests and the forestry planning system in Japan - trends and problems after World War II.

XVIII IUFRO World Congress, Ljubljana 1986.