Trends in Pharmaceutical Product Development 2000-2010

Merkittävä osa alkuperäislääkevalmistajien tutkimus- ja tuotekehityskuluista näyttää olevan suunnattu olemassa olevien lääkkeiden kehittämiseen. Tämä voi oletettavasti johtaa kiinnostaviin formulaatiokehitysstrategioihin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko farmaseuttisen tuotekehityksen trendejä havaita myönnettyjen myyntilupien perusteella. Tutkimuksen mielenkiinnon kohteena olivat myös suurimpien lääkeyritysten käyttämät elinkaaren hallinnan keinot, joilla suojataan myyvimpiä tuotteita geneeriseltä kilpailulta ja varmistetaan markkinaosuus. Tutkimuksen painopiste oli kiinteissä oraalisissa lääkevalmisteissa. Laadullisten ja määrällisten menetelmien yhdistelmää käytettiin laajan näkökulman saamiseksi tutkittavaan aiheeseen. Suomalaisten myyntilupaviranomaisten haastatteluja käytettiin keräämään taustatietoa tutkimuksen määrällistä osaa varten. Määrällinen osa koostui myyntilupatietokannoista, jotka käsittivät kaikkien menettelyjen kautta Suomessa myönnetyt myyntiluvat, keskitetyn menettelyn kautta EU:ssa myönnetyt myyntiluvat ja maailman kymmenen suurinta lääkeyritystä USA:ssa. Tutkimustulosten perusteella rinnakkaislääkkeiden määrässä tapahtui merkittävä nousu Suomessa kaikkien menettelyjen kautta myönnetyissä myyntiluvissa ja EU:ssa keskitetyn menettelyn kautta myönnetyissä myyntiluvissa vuosina 2000-2010. Tämä muutos saattaa ainakin osaksi johtua lainsäädännöllisistä muutoksista, joilla luotiin kannustimia rinnakkaislääkkeiden käyttöön ja valmistukseen, kuten lääkevaihto ja viitehintajärjestelmä. USA:n tiedot osoittivat suurten lääkevalmistajien kiinnostuksen elinkaaren hallintaan: suurin osa maailman kymmenelle suurimmalle lääkeyritykselle myönnetyistä myyntiluvista vuosina 2005-2010 oli tähän tarkoitukseen. Elinkaaren hallinnan suhde uusiin lääkeaineisiin oli lähes 4:1. Kiinteä oraalinen lääkemuoto on kiistatta kaikista suosituin tapa annostella lääke, minkä vahvistivat sekä arvioijien haastattelut että myyntilupatiedot. Kiinteiden oraalisten rooli oli entistäkin korostuneempi rinnakkaislääkkeiden kohdalla. Kun innovatiivisuutta mitattiin epätyypillisten annosmuotojen määrällä, USA:n tiedot kiinteistä oraalisista lääkemuodoista osoittivat vahvaa innovatiivisuutta Suomen ja EU:n tietoihin verrattuna. Tämä saattaa heijastaa suurten lääkeyritysten innovatiivista tuotevalikoimaa. Epätyypillisten kiinteiden oraalisten annosmuotojen osuus oli huomattavasti pienempi rinnakkaislääkkeissä kuin alkuperäislääkkeissä kaikilla alueilla. Elinkaaren hallinnassa käytetyimmät strategiat olivat uusi formulaatio, uusi vahvuus ja uusi yhdistelmä olemassa olevasta valmisteesta. Kiinteiden oraalisten lääkemuotojen osalta kaksi kolmasosaa uusista elinkaaren hallinnan formulaatioista oli säädellysti vapauttavia valmisteita. Elinkaaren hallinta on olennainen osa suurten lääkeyritysten liiketoimintastrategiaa, ja sen tärkeyttä havainnollistettiin Coreg-tablettien tapausesimerkillä.

A notable amount of the R&D resources of the proprietary drug firms seems to be directed towards the improvement of existing drugs. Hypothetically, this may lead to interesting formulation development strategies. The purpose of the study was to find out, whether any trends in pharmaceutical product development could be detected from data on granted marketing authorisations. Also the lifecycle management approaches the major pharmaceutical companies use to protect their blockbuster products from generic competition and to ensure their market share were in the interest of this study. The emphasis of the study was on oral solid dosage forms. A combination of qualitative and quantitative methods was employed to obtain a wide view on the subject of the study. Qualitative interviews with the Finnish regulatory authorities were used to collect background information for the quantitative part, which consisted of the marketing authorisation databases covering all MA procedures in Finland, the centralised procedure in the EU, and world’s ten major pharmaceutical companies in the US. Based on the study results, there was a remarkable rise in the proportion of generic products of all MAAs authorised in Finland and through the centralised procedure within the European Union during 2000-2010. This change may be at least partly amounted to the legislative changes creating incentives for the use and the manufacture of generic drug products, such as the generic substitution and the reference pricing systems. The US data showed the inclination of the big pharma towards lifecycle management: the majority of the new MAs granted to the world’s ten major pharmaceutical companies in 2005-2010 were for this purpose. The ratio of lifecycle management to new molecular entities was almost 4:1. Solid oral dosage form is undeniably the most popular method of drug administration, which was confirmed by the expert interviews and the marketing authorisation data as well. The role of oral solids was even more pronounced within the generic MAs. When innovation was measured by the proportion of non-conventional dosage forms, the US data on solid oral dosage forms indicated strong innovation compared to the Finnish or EU data. This may reflect the innovative product portfolio of the major pharmaceutical companies. The proportion of non-conventional oral solid dosage forms was remarkably smaller in generic than in reference products across all regions. In lifecycle management, the most commonly used strategies were new formulation, new strength or new combination of an existing product. Within the solid oral dosage forms, two-thirds of the new LCM formulations were modified-release preparations. Lifecycle management is an essential part of the major pharmaceutical companies’ business strategy, the importance of which was illustrated by the case study of Coreg tablets.