Rhetoric and Representation : Exploring the Cultural Meaning of the Natural Sciences in Contemporary Popular Science Writing and Literature

Kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimus on viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana tullut yhä enenevässä määrin tietoiseksi tieteen ja taiteen suhteen monimutkaisesta luonteesta. Nykyään näiden kahden kulttuurin tutkimus muodostaa oman kenttänsä, jolla niiden suhdetta tarkastellaan ennen kaikkea dynaamisena vuorovaikutuksena, joka heijastaa kulttuurimme kieltä, arvoja ja ideologisia sisältöjä. Toisin kuin aiemmat näkemykset, jotka pitävät tiedettä ja taidetta toisilleen enemmän tai vähemmän vastakkaisina pyrkimyksinä, nykytutkimus lähtee oletuksesta, jonka mukaan ne ovat kulttuurillisesti rakentuneita diskursseja, jotka kohtaavat usein samankaltaisia todellisuuden mallintamiseen liittyviä ongelmia, vaikka niiden käyttämät metodit eroavatkin toisistaan. Väitöskirjani keskittyy yllä mainitun suhteen osa-alueista popularisoidun tietokirjallisuuden (muun muassa Paul Davies, James Gleick ja Richard Dawkins) käyttämän kielen ja luonnontieteistä ideoita ammentavan kaunokirjallisuuden (muun muassa Jeanette Winterson, Tom Stoppard ja Richard Powers) hyödyntämien keinojen tarkasteluun nojautuen yli 30 teoksen kattavaa aineistoa koskevaan tyylin ja teemojen tekstianalyysiin. Populaarin tietokirjallisuuden osalta tarkoituksenani on osoittaa, että sen käyttämä kieli rakentuu huomattavassa määrin sellaisille rakenteille, jotka tarjoavat mahdollisuuden esittää todellisuutta koskevia argumentteja mahdollisimman vakuuttavalla tavalla. Tässä tehtävässä monilla klassisen retoriikan määrittelemillä kuvioilla on tärkeä rooli, koska ne auttavat liittämään sanotun sisällön ja muodon tiukasti toisiinsa: retoristen kuvioiden käyttö ei näin ollen edusta pelkkää tyylikeinoa, vaan se myös usein kiteyttää argumenttien taustalla olevat tieteenfilosofiset olettamukset ja auttaa vakiinnuttamaan argumentoinnin logiikan. Koska monet aikaisemmin ilmestyneistä tutkimuksista ovat keskittyneet pelkästään metaforan rooliin tieteellisissä argumenteissa, tämä väitöskirja pyrkii laajentamaan tutkimuskenttää analysoimalla myös toisenlaisten kuvioiden käyttöä. Osoitan myös, että retoristen kuvioiden käyttö muodostaa yhtymäkohdan tieteellisiä ideoita hyödyntävään kaunokirjallisuuteen. Siinä missä popularisoitu tiede käyttää retoriikkaa vahvistaakseen sekä argumentatiivisia että kaunokirjallisia ominaisuuksiaan, kuvaa tällainen sanataide tiedettä tavoilla, jotka usein heijastelevat tietokirjallisuuden kielellisiä rakenteita. Toisaalta on myös mahdollista nähdä, miten kaunokirjallisuuden keinot heijastuvat popularisoidun tieteen kerrontatapoihin ja kieleen todistaen kahden kulttuurin dynaamisesta vuorovaikutuksesta. Nykyaikaisen populaaritieteen retoristen elementtien ja kaunokirjallisuuden keinojen vertailu näyttää lisäksi, kuinka tiede ja taide osallistuvat keskusteluun kulttuurimme tiettyjen peruskäsitteiden kuten identiteetin, tiedon ja ajan merkityksestä. Tällä tavoin on mahdollista nähdä, että molemmat ovat perustavanlaatuisia osia merkityksenantoprosessissa, jonka kautta niin tieteelliset ideat kuin ihmiselämän suuret kysymyksetkin saavat kulttuurillisesti rakentuneen merkityksensä.

The North in the Old English Orosius : A Geographical Narrative in Context

This doctoral dissertation examines the description of the North as it appears in the Old English Orosius (OE Or.) in the form of the travel accounts by Ohthere and Wulfstan and a catalogue of peoples of Germania. The description is discussed in the context of ancient and early medieval textual and cartographic descriptions of the North, with a special emphasis on Anglo-Saxon sources and the intellectual context of the reign of King Alfred (871-899). This is the first time that these sources, a multidisciplinary approach and secondary literature, also from Scandinavia and Finland, have been brought together. The discussion is source-based, and archaeological theories and geographical ideas are used to support the primary evidence. This study belongs to the disciplines of early medieval literature and (cultural) history, Anglo-Saxon studies, English philology, and historical geography. The OE Or. was probably part of Alfred s educational campaign, which conveyed royal ideology to the contemporary elite. The accounts and catalogue are original interpolations which represent a unique historical source for the Viking Age. They contain unparalleled information about peoples and places in Fennoscandia and the southern Baltic and sailing voyages to the White Sea, the Danish lands, and the Lower Vistula. The historical-philological analysis reveals an emphasis on wealth and property, rank, luxury goods, settlement patterns, and territorial divisions. Trade is strongly implied by the mentions of central places and northern products, such as walrus ivory. The references to such peoples as the Finnas, the Cwenas, and the Beormas appear in connection with information about geography and subsistence in the far North. Many of the topics in the accounts relate to Anglo-Saxon aristocratic culture and interests. The accounts focus on the areas associated with the Northmen, the Danes and the Este. These areas resonated in the Anglo-Saxon geographical imagination: they were curious about the northern margin of the world, their own continental ancestry and the geography of their homeland of Angeln, and they had an interest in the Goths and their connection with the southern Baltic in mythogeography. The non-judgemental representation of the North as generally peaceful and relatively normal place is related to Alfredian and Orosian ideas about the unity and spreading of Christendom, and to desires for unity among the Germani and for peace with the Vikings, who were settling in England. These intellectual contexts reflect the innovative and organizational forces of Alfred s reign. The description of the North in the OE Or. can be located in the context of the Anglo-Saxon worldview and geographical mindset. It mirrors the geographical curiosity expressed in other Anglo-Saxon sources, such as the poem Widsith and the Anglo-Saxon mappa mundi. The northern section of this early eleventh-century world map is analyzed in detail here for the first time. It is suggested that the section depicts the North Atlantic and the Scandinavian Peninsula. The survey of ancient and early medieval sources provides a comparative context for the OE Or. In this material, produced by such authors as Strabo, Pliny, Tacitus, Jordanes, and Rimbert, the significance of the North was related to the search for and definition of the northern edge of the world, universal accounts of the world, the northern homeland in the origin stories of the gentes, and Carolingian expansion and missionary activity. These frameworks were transmitted to Anglo-Saxon literary culture, where the North occurs in the context of the definition of Britain s place in the world.

Cultural Discourses in CEF: How Do They Relate to ELF?

Tutkielmassa selvitetään englanti lingua francana (ELF) -näkökulman ilmenemistä kulttuurin ja sen opettamisen periaatteissa. Tarkastelun kohteina ovat viimeaikaiset kielenopetuksen ohjenuoria käsittelevät ohjelmat Euroopassa ja Suomessa: Euroopan neuvoston julkaisema Eurooppalainen viitekehys ja Suomen perus- ja lukio-opetuksen uusimmat vieraiden kielten opetussuunnitelmat. Tutkielmassa sovelletaan kriittisen diskurssianalyysin kolmiportaista analyysikehystä, jonka kuvausosiossa Viitekehyksestä analysoidaan esiin kulttuurisia diskursseja, tulkintaosiossa aineistoa tarkastellaan Euroopan neuvoston kielipolitiikan osana, ja selitysosiossa sitä verrataan opetussuunnitelmista hahmotettuihin diskursseihin. Viitekehyksestä nousi esiin neljä keskeistä diskurssia: 1) kohdekulttuuri-, 2) kulttuurien monimuotoisuus-, 3) monikulttuurisuus- ja 4) oppilaskeskeisyysdiskurssit. Näistä kahdessa viimeisessä oli piirteitä, joiden voi katsoa tukevan ELF-näkökulmaa. Tällaisia olivat mm. usean kulttuurin välillä liikkuminen ja oppilaiden tarpeiden korostaminen. Sen sijaan opetussuunnitelmissa keskitytään ELF:n kannalta liian kapea-alaisesti vain äidinkielisten ja ei-äidinkielisten väliseen viestintään. ELF-lähestymistavan kannalta olisikin tärkeää ymmärtää, että kansainvälisessä viestinnässä englannin kieltä ei voi yhdistää tiettyyn kohdekulttuuriin ja että monikielitaitoisuuden ja lingua francan ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään.

Crime stories from the country of huopatossu and juhannusruusut : Translation strategies for Finnish cultural realia in the English translations of two of Matti Yrjänä Joensuu’s crime novels

Pro gradu –tutkielman aiheena on kulttuurin ominaispiirteiden kääntäminen. Teksteissä kulttuurin jälki voi näkyä monin eri tavoin. Tutkielman kohteena ovat erityisesti käännösstrategiat, joita kääntäjät käyttävät kohdatessaan kulttuurisidonnaisia viittauksia. Tutkielma nostaa esiin myös niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, minkälaisia käännösstrategioita kääntäjät valitsevat. Näistä tekijöistä tutkielma keskittyy kääntämisen normeihin. Tutkielma pureutuu kulttuurisidonnaisten viitteiden kääntämiseen tarkastelemalla kahta suomalaista kaunokirjallista teosta ja niiden käännöksiä. Tutkielman aineistona ovat Matti Yrjänä Joensuun kaksi rikosromaania ja näiden käännökset. Teoksista toinen on vuonna 1983 suomeksi julkaistu Harjunpää ja poliisin poika, jonka englanninkielinen käännös Harjunpaa the stone murders julkaistiin vuonna 1986. Toinen teos on vuonna 2003 julkaistu Harjunpää ja pahan pappi ja sen käännös The Priest of Evil vuodelta 2006. Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisia kulttuurisidonnaisia viittauksia romaanit sisälsivät, minkälaisia käännösstrategioita kääntäjät käyttivät kääntäessään näitä viittauksia ja mikä voisi selittää heidän strategisia valintojaan. Tutkielma pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, voisiko jonkin kääntämistä koskevan normin olemassa olo selittää kääntäjien strategisia valintoja. Tutkielman tavoitteena on myös selvittää, suositaanko kääntämisessä englannin kieleen niin kutsuttuja kotouttavia käännösstrategioita ja ovatko käännösstrategiat ja kääntämistä koskevat normit muuttuneet kahdenkymmenen vuoden aikana. Näihin kysymyksiin vastaamiseksi suomenkielisistä teksteistä on etsitty kaikki kulttuurisidonnaisia viittauksia sisältävät tekstinkohdat. Näitä vastaavat kohdat on sitten etsitty käännöksistä ja suomen- ja englanninkielisiä kohtia on vertailtu keskenään. Molemmat suomenkieliset romaanit sisältävät runsaasti kulttuurisidonnaisia viittauksia. Suurimman kulttuurisidonnaisten viittausten ryhmän muodostivat molemissa romaaneissa henkilöiden nimet. Romaanin sisälsivät myös runsaasti viittauksia maantieteeseen, erityisesti kulttuurimaantieteeseen, ja yhteiskuntaan. Sitä vastoin viittaukset suomalaiseen kulttuuriin ja historiaan olivat vähäisempiä. Tutkielma osoittaa, että kääntäessään suomesta englannin kielelle suomalaisen rikoskirjallisuuden kääntäjät saattavat käyttää enemmän vieraannuttavia strategioita kuin kotouttavia strategioita ja että he suosivat vieraannuttavia strategioita kasvavassa määrin. Harjunpään ja pahan papin kääntäjä käytti enemmän vieraannuttavia strategioita kuin Harjunpään ja poliisin pojan kääntäjä kaksikymmentä vuotta aikaisemmin. Tutkielman tulokset eivät tue väitettä siitä, että käännettäessä englannin kielelle suosittaisiin kotouttavia strategioita. Näyttää siltä, että vieraannuttavia strategioita on käytetty enemmän ja käytetään yhä enenevässä määrin. Lisääntyvän vieraannuttamisen taustalla voi olla useita syitä, kuten suomalaisen kulttuurin lisääntynyt tunnettuus maailmalla, rikosromaanin genren vaatimukset tai muutokset kääntäjäyhteisön arvoissa. Tutkielman tulosten perusteella näyttää siltä, että ainakin muutoksia normeissa ja arvoissa on tapahtunut. Lisätutkimuksen avulla voitaisiin selvittää, pätevätkö tutkielman tulokset muihin romaaneihin ja niiden käännöksiin tai muihin genreihin käännettäessä suomesta englantiin. Lisätutkimus voisi nojautua laajempaan ja erilaisia tekstejä kattavaan aineistoon. Jatkotutkimus voisi myös sisältää kääntäjien haastatteluita tai kyselyitä kääntäjille. Näiden avulla voitaisiin saada lisäselvyyttä syistä heidän strategisille valinnoilleen. Asiasanat: Käännöskirjallisuus – kaunokirjallisuus Kääntäminen – suomen kieli – englannin kieli Kääntäminen – strategia Kääntäminen - normi

Kuluttaminen ja ylhäisaatelin elämäntapa 1700-luvun Ruotsissa

Consumption and the lifestyle of the high nobility in eighteenth-century Sweden This monograph is an analysis of the lifestyle, consumption and private finances of the Swedish high nobility during the eighteenth century (ca 1730 1795). It describes the lifestyle of one noble house, the House of Fersen. The Fersen family represents the leading political, economic and cultural elite in eighteenth-century Sweden. The analysis concentrates on Count Carl von Fersen (1716 1786) and his brother Count Axel von Fersen (1719 1794), their spouses and children. Carl von Fersen was a courtier whilst Axel von Fersen was an officer and one of the leaders of the Francophile Hat party. His son, Axel von Fersen the younger, was in his time an officer and a favourite of Gustavus III, King of Sweden, as well as a favourite and trusted confidant of Marie-Antoinette, Queen of France. The research is based upon the Fersen family s private archives, the Counts personal account books, probate inventories, letters and diaries. The study discusses the Fersens landed property and investments in ironworks and manufacturing, the indebtedness of the high nobility, high offices in civil administration, the militia and at court, as well as marriages as the foundations of noble wealth and power. It analyses the Count von Fersens revenue and expenditure, their career options and personal expenses, their involvement in the building and decorating of palaces, and the servants in service of the Fersen family as well as the ideal nobleman and his consumption. Central themes are inheritance, children s education, marriages and ladies preparing their trousseaux, the nobility ordering luxury goods from France, the consumption of Counts and Countesses before and after marrying and having children, the pleasures of a noble life as well as the criticism of luxury and sumptuousness. The study contributes to the large body of research on consumption and nobility in the eighteenth century by connecting the lifestyle, consumption and private finances of the Swedish high nobility to their European context. Key words: nobility, Fersen, lifestyle, consumption, private finances, Sweden, eighteenth century

The regional differences between countries in traffic safety: A cross-cultural study and Turkish Case

Road traffic accidents are a large problem everywhere in the world. However, regional differences in traffic safety between countries are considerable. For example, traffic safety records are much worse in Southern Europe and the Middle East than in Northern and Western Europe. Despite the large regional differences in traffic safety, factors contributing to different accident risk figures in different countries and regions have remained largely unstudied. The general aim of this study was to investigate regional differences in traffic safety between Southern European/Middle Eastern (i.e., Greece, Iran, Turkey) and Northern/Western European (i.e., Finland, Great Britain, The Netherlands) countries and to identify factors related to these differences. We conducted seven sub-studies in which I applied a traffic culture framework, including a multi-level approach, to traffic safety. We used aggregated level data (national statistics), surveys among drivers, and data on traffic accidents and fatalities in the analyses. In the first study, we investigated the influence of macro level factors (i.e., economic, societal, and cultural) on traffic safety across countries. The results showed that a high GNP per capita and conservatism correlated with a low number of traffic fatalities, whereas a high degree of uncertainty avoidance, neuroticism, and egalitarianism correlated with a high number of traffic fatalities. In the second, third, and fourth studies, we examined whether the conceptualisation of road user characteristics (i.e., driver behaviour and performance) varied across traffic cultures and how these factors determined overall safety, and the differences between countries in traffic safety. The results showed that the factorial agreement for driver behaviour (i.e., aggressive driving) and performance (i.e., safety skills) was unsatisfactory in Greece, Iran, and Turkey, where the lack of social tolerance and interpersonal aggressive violations seem to be important characteristics of driving. In addition, we found that driver behaviour (i.e., aggressive violations and errors) mediated the relationship between culture/country and accidents. Besides, drivers from "dangerous" Southern European countries and Iran scored higher on aggressive violations and errors than did drivers from "safe" Northern European countries. However, "speeding" appeared to be a "pan-cultural" problem in traffic. Similarly, aggressive driving seems largely depend on road users' interactions and drivers' interpretation (i.e., cognitive biases) of the behaviour of others in every country involved in the study. Moreover, in all countries, a risky general driving style was mostly related to being young and male. The results of the fifth and sixth studies showed that among young Turkish drivers, gender stereotypes (i.e., masculinity and femininity) greatly influence driver behaviour and performance. Feminine drivers were safety-oriented whereas masculine drivers were skill-oriented and risky drivers. Since everyday driving tasks involve not only erroneous (i.e., risky or dangerous driving) or correct performance (i.e., normal habitual driving), but also "positive" driver behaviours, we developed a reliable scale for measuring "positive" driver behaviours among Turkish drivers in the seventh study. Consequently, I revised Reason's model [Reason, J. T., 1990. Human error. Cambridge University Press: New York] of aberrant driver behaviour to represent a general driving style, including all possible intentional behaviours in traffic while evaluating the differences between countries in traffic safety. The results emphasise the importance of economic, societal and cultural factors, general driving style and skills, which are related to exposure, cognitive biases as well as age, sex, and gender, in differences between countries in traffic safety.

Essays on the Economics of Intellectual Property Rights

Väitöskirjassani tarkastelen informaatiohyödykkeiden ja tekijänoikeuksien taloustiedettä kahdesta eri perspektiivistä. Niistä ensimmäinen kuuluu endogeenisen kasvuteorian alaan. Väitöskirjassani yleistän ”pool of knowledge” -tyyppisen endogeenisen kasvumallin tilanteeseen, jossa patentoitavissa olevalla innovaatiolla on minimikoko, ja jossa uudenlaisen tuotteen patentoinut yritys voi menettää monopolinsa tuotteeseen jäljittelyn johdosta. Mallin kontekstissa voidaan analysoida jäljittelyn ja innovaatioilta vaaditun ”minimikoon” vaikutuksia hyvinvointiin ja talouskasvuun. Kasvun maksimoiva imitaation määrä on mallissa aina nolla, mutta hyvinvoinnin maksimoiva imitaation määrä voi olla positiivinen. Talouskasvun ja hyvinvoinnin maksimoivalla patentoitavissa olevan innovaation ”minimikoolla” voi olla mikä tahansa teoreettista maksimia pienempi arvo. Väitöskirjani kahdessa jälkimmäisessä pääluvussa tarkastelen informaatiohyödykkeiden kaupallista piratismia mikrotaloustieteellisen mallin avulla. Informaatiohyödykkeistä laittomasti tehtyjen kopioiden tuotantokustannukset ovat pienet, ja miltei olemattomat silloin kun niitä levitetään esimerkiksi Internetissä. Koska piraattikopioilla on monta eri tuottajaa, niiden hinnan voitaisiin mikrotaloustieteen teorian perusteella olettaa laskevan melkein nollaan, ja jos näin kävisi, kaupallinen piratismi olisi mahdotonta. Mallissani selitän kaupallisen piratismin olemassaolon olettamalla, että piratismista saatavan rangaistuksen uhka riippuu siitä, kuinka monille kuluttajille piraatti tarjoaa laittomia hyödykkeitä, ja että se siksi vaikuttaa piraattikopioiden markkinoihin mainonnan kustannuksen tavoin. Kaupallisten piraattien kiinteiden kustannusten lisääminen on mallissani aina tekijänoikeuksien haltijan etujen mukaista, mutta ”mainonnan kustannuksen” lisääminen ei välttämättä ole, vaan se saattaa myös alentaa laillisten kopioiden myynnistä saatavia voittoja. Tämä tulos poikkeaa vastaavista aiemmista tuloksista sikäli, että se pätee vaikka tarkasteltuihin informaatiohyödykkeisiin ei liittyisi verkkovaikutuksia. Aiemmin ei-kaupallisen piratismin malleista on usein johdettu tulos, jonka mukaan informaatiohyödykkeen laittomat kopiot voivat kasvattaa laillisten kopioiden myynnistä saatavia voittoja jos laillisten kopioiden arvo niiden käyttäjille riippuu siitä, kuinka monet muut kuluttajat käyttävät samanlaista hyödykettä ja jos piraattikopioiden saatavuus lisää riittävästi laillisten kopioiden arvoa. Väitöskirjan viimeisessä pääluvussa yleistän mallini verkkotoimialoille, ja tutkin yleistämäni mallin avulla sitä, missä tapauksissa vastaava tulos pätee myös kaupalliseen piratismiin.

Studies on the Effects of Property Taxation, Rent Control and Housing Allowances

Tämä väitöskirja koostuu asuntomarkkinoiden taloustieteellistä analyysia esittelevästä johdantoluvusta ja kolmesta tutkimuksesta, joissa analysoidaan asuntomarkkinoihin vaikuttavia politiikkatoimenpiteitä. Luvussa 2 tutkitaan Suomen kiinteistöverojärjestelmän vaikutusta asuntorakentamiseen. Vuonna 2001 tehtiin uudistus, jonka myötä kunnat voivat verottaa rakentamatonta asuintonttia korkeammalla veroasteella kuin rakennettua tonttia. Maanomistajan rakentamispäätöksen teoreettisen mallin mukaan rakentamattoman tontin korotettu kiinteistöveron pitäisi nopeuttaa rakentamista, mutta toisaalta myös rakentamiseen investoitu rahamäärä saattaa muuttua. Asuintonttien kiinteistöverojen yleinen taso ei vaikuta maanomistajan käyttäytymiseen, sillä tontin verotusarvo ei riipu rakentamispäätöksestä. Vain rakentamattoman ja rakennetun tontin veroasteiden erolla on merkitystä. Empiiriset tulokset ovat sopusoinnussa teorian kanssa. Tulosten mukaan prosenttiyksikön nousu rakentamattoman ja rakennetun tontin veroasteiden erossa lisää omakotialoitusten määrää viidellä prosentilla lyhyellä aikavälillä. Luvussa 3 analysoidaan vuokrasääntelystä vuokralaisille aiheutuvia hyötyjä ja haittoja. Vuokrasäännellyissä asunnoissa asuvat kotitaloudet hyötyvät vuokrasääntelystä alhaisen vuokran muodossa. Heille saattaa kuitenkin koitua myös haittaa siitä, että toiveita vastaavan asunnon löytäminen on vuokrasääntelytilanteessa vaikeaa, koska vapaille asunnoille on suuri määrä ottajia. Vapaarahoitteisen vuokra-asuntokannan vuokrien sääntely purettiin Suomessa asteittain vuosina 1992–1995. Tutkimuksen empiiriset tulokset viittaavat siihen, että vuokrasääntelyn aiheuttamista suurista eroista halutun ja todellisen asuntokulutuksen välillä koituvat hyvinvointitappiot kumosivat merkittävän osan matalien vuokrien hyödyistä vuokralaisille. Luvussa 4 tutkitaan Suomen asumistukijärjestelmän kannustinvaikutuksia. Asumistuen määrää rajoittavat asunnon pinta-alalle ja neliövuokralle asetetut ylärajat. Neliövuokrarajoite voidaan tulkita asumisen laatua rajoittavana tekijänä. Tutkimuksen teoreettisessa osassa osoitetaan, että asumistukijärjestelmä luo vahvat kannustimet muuttaa asuntoihin, joissa pinta-ala- ja laaturajoitteet purevat. Empiiristen tulosten mukaan asumistukeen oikeutetut kotitaloudet eivät näytä reagoivan kannusteisiin. Tukeen oikeutettujen kotitalouksien asumisvalinnat suhteessa pinta-ala ja laaturajoitteisiin vastaavat muiden kotitalouksien valintoja ja asunnonvaihdon mahdollistama potentiaalinen asumistuen lisäys ei nosta muuttotodennäköisyyttä. Muuttamiseen liittyvät kustannukset ja vajavaiset tiedot tukijärjestelmästä saattavat selittää heikkoa reagointia asumistuen luomiin kannustimiin. Toinen mahdollinen selitys on asumistuen vajaakäyttö. Tutkimuksen mukaan vain 70–80 prosenttia asumistukeen oikeutetuista kotitalouksista nostaa tukea. Asumistuen hyödyntämisen todennäköisyys riippuu koulutustasosta, tuen määrästä ja tulo-odotuksista.

Yrittäjyyden arvottaminen akateemisten nuorten argumentoinnissa

Evaluation of entrepreneurship in the speech of academic students and newly qualified young academics a summary of a qualitative attitude study. In Finland very few university students plan to become entrepreneurs. The aim of this research was to examine entrepreneurial attitudes expressed in speech. The material was gathered from interviews with university students and newly qualified young academic adults. The interviewees commented on twelve different sentences with claims formulated using research literature and views that have appeared in public discussions. The interviewees were divided into three different groups based on their self-expressed entrepreneurial intentions. The method of qualitative attitude research (Vesala & Rantanen 1999, 2007) was used in the interviews. The research material was studied using two interpretative theories: (1) The planned behaviour theory (Ajzen 1985, 1991a, b), which makes it possible to focus on the separate elements (attitude towards an act, subjective norms and perceived feasibility) necessary for intentions to develop; and (2) The theory of the two images of entrepreneurship (Vesala 1996), where individualism and relationism can be seen as resources for evaluating entrepreneurship. The subject of the research was how university students and newly qualified young adults viewed entrepreneurship as a general phenomen and in relation to the academic world. A second focus was on the attitudes expressed toward entrepreneurial university education and the possibility of combining entrepreneurship and academic knowledge. Of interest were also questions such as whether academic studies, knowledge and the university itself are resources or barriers to entrepreneurial intentions and entrepreneurship whether university students received any support for their entrepreneurial ambitions from the university and their fellow academic students. The problems tackled by this research were thus the following: How was entrepreneurship seen, both as a general phenomen and in an academic context, when it was evaluated positively, negatively or neutrally by the interviewees? In what way was entrepreneurship constructed in the interviewees attitudes? How were entrepreneurship and the academic world related in the interviewees attitudes? What kind of role did the university as an academic context play in the interviewees attitudes for example were university education and academic knowledge seen as resources or barriers to their entrepreneurial intentions. Traditional attitude studies claim that attitudes are a stable property of an individual. In contrast, rhetorical social psychological and qualitative attitude studies emphasize the contextual and linguistic aspects of attitude, and they offered an alternative viewpoint for this research. The study was based on two general assumptions: attitudes have objects and are evaluative. Here attitude was defined as an evaluative interpresentation made towards an object; adopting an attitude is a contextual process in the sense that attitudes are always concerned with the action context of the persons presenting them. Entrepreneurship, both as a general phenomen and in an academic context, was specified as the object to which an attitude was taken. From a theoretical point of view, qualitative methods suited the general structure of this research well. In a particular, qualitative approach which emphasized contextual elements proved to be both empirically valid and useful for avoiding the problematic assumptions associated with traditional attitude study. The subject of the analysis was the argumentative speech produced by the interviewees. The results of the study show the subjects responses to three main ways of viewing entrepreneurships. The first was an individualistic, ideal image of entrepreneurship. This was mostly evaluated positively and gained wide approval especially among interviewees who included entrepreneurship among their employment choices. Entrepreneurship was seen as the decision to earn one s living independently. In this individualistic image of entrepreneurship, the social context was hardly ever mentioned. Elements which were seen to threaten this ideal image were evaluated negatively. When entrepreneurship was evaluated negatively using the individualistic image of entrepreneurship, it was mentioned that it forced one into a never ending cycle of work and uninterested duties. The relationistic image of entrepreneurship was used as a speech resource when the social context was constructed as an economic resource or a threat to the ideal image of entrepreneurship. In the second view, entrepreneurship was characteristically seen as being based on economics, which was seen as a threat to the ideal individualistic image of entrepreneurship. The risk of economic failure was seen as a limiting factor to entrepreneurial ambitions as it forced entrepreneurs to work around the clock. The third view concerned the relationship between entrepreneurship and the academic world. Entrepreneurship as an employment choice for university educated persons was evaluated as relevant, and thus positively, when university education was constructed as a resource for entrepreneurship - and irrelevant and thus negatively when it was construed as an obstacle, too wide, or when successful entrepreneurship was seen as being mostly based on an individual s personal characteristics. The interviewees with no entrepreneurial intentions expressed the view that academic education didn t provide the proper skills and knowledge for entrepreneurship. The interviewees also expressed interest in university entrepreneurship education, although none had experience on this. The interviewees emphasized the fact that the University didn t encourage them to consider entrepreneurship as a relevant employment choice. The assumption made by this study was that becoming an entrepreneur is a conscious decision, the environment may influence an individual s decisions on how to make a living as it tends to socialise people to act in accordance with cultural traditions. Keywords: Entrepreneurship, Attitudes towards entrepreneurship, Intentional behaviour, Entrepreneurial intention, University entrepreneurship education, Qualitative attitude research (Vesala & Rantanen 1999, 2007), Rhetorical social psychology (Billig 1986), The theory of entrepreneuship s two images: individualism and relationism (Vesala 1996 ), The planned behaviour theory (Ajzen 1985, 1991a, b)

Cultural Trauma and Life Stories

The purpose of this work is to use the concepts of human time and cultural trauma in a biographical study of the turning points in the recent history of Estonia. This research is primarily based on 148 in-depth biographical interviews conducted in Estonia and Sweden in 1995-2005, supplemented by excerpts from 5 collections and 10 individually published autobiographies. The main body of the thesis consists of six published and of two forthcoming separate refereed articles, summarised in the theoretical introduction, and Appendix of the full texts of three particular life stories. The topic of the first article is the generational composition and the collective action frames of anti-Soviet social mobilisation in Estonia in 1940-1990. The second article details the differentiation of the rites of passage and the calendar traditions as a strategy to adapt to the rapidly changed political realities, comparatively in Soviet Estonia and among the boat-refugees in Sweden. The third article investigates the life stories of the double-minded strategic generation of the Estonian-inclined Communists, who attempted to work within the Soviet system while professing to uphold the ideals of pre-war Estonia. The fourth article is concentrated on the problems of double mental standards as a coping strategy in a contradictory social reality. The fifth article implements the theory of cultural trauma for the social practice of singing nationalism in Estonia. The sixth article bridges the ideas of Russian theoreticians concerning cultural dialogue and the Western paradigm of cultural trauma, with examples from Estonian Russian life stories. The seventh article takes a biographical look at the logic of the unraveling of cultural trauma through four Soviet decades. The eighth article explores the re-shaping of citizen activities as a strategy of coping with the loss of the independent nation state, comparatively in Soviet Estonia and among Swedish Estonians. Cultural trauma is interpreted as the re-ordering of the society s value-normative constellation due to sharp, violent, usually political events. The first one under consideration was caused by the occupations of the Republic of Estonia by the Soviet army in 1940-45. After half a century of suppression the memories of these events resurfaced as different stories describing the long-term, often inter-generational strategies of coping with the value collapse. The second cultural trauma is revealed together with the collapse of the Soviet power and ideology in Estonia in 1991. According to empirical data, the following three trauma discourses have been reconstructed: - the forced adaptation to Soviet order of the homeland Estonians; - the difficulty of preserving Estonian identity in exile (Sweden); - the identity crisis of the Russian population of Estonia. Comparative analyses of these discourses have shown that opposing experiences and worldviews cause conflicting interpretations of the past. Different social and ethnic groups consider coping with cultural trauma as a matter of self-defence and create appropriate usable pasts to identify with. Keywords: human time, cultural trauma, frame analysis, discourse, life stories

Profligate Descent : The Cultural Transformations of Evolutionary Narrative

This dissertation traces a set of historical transformations the Darwinian evolutionary narrative has undergone toward the end of the twentieth century, especially as reflected in Anglo-American popular science books and novels. The study has three objectives. First, it seeks to understand the organizing logic of evolutionary narratives and the role that assumptions about gender and sexuality play in that logic. Second, it asks what kinds of cultural anxieties evolutionary theory raises and how evolutionary narratives negotiate them. Third, it examines the possibilities and limits of narrative transformation both as a historical phenomenon and as a theoretical question. This interdisciplinary dissertation is situated at the intersection of science studies, cultural studies, literary studies, and gender studies. Its understanding of science as a cultural practice that both emerges from and contributes to cultural expectations and institutional structures follows the tradition of science studies. Its focus on the question of popular appeal and the mechanisms of cultural change arises from cultural studies. Its view of narrative as a structural phenomenon is grounded in literary studies in general and feminist narrative theory in particular. Its understanding of gender and sexuality as implicated in discourses of epistemic authority builds on the view of gender and sexuality as contingent cultural categories central to gender studies. The primary material consists of over 25 British and American popular science books and novels, published roughly between 1990 and 2005. In order to highlight historical transformations, these texts are read in the context of Darwin s The Origin of Species and The Descent of Man, on the one hand, and such sociobiological classics as E. O. Wilson s On Human Nature and Richard Dawkins s The Selfish Gene, on the other. The research method combines feminist narrative analysis with cultural and historical contextualization, emphasizing discursive abruptions, recurrent narrative patterns, and underlying continuities. The dissertation demonstrates that the relationship between Darwin s evolutionary narrative and late twentieth-century evolutionary narratives is characterized by reemphasis, omissions, and continuous rewriting. In particular, contemporary evolutionary discourse extends the role assigned to reproduction both sexual and narrative in Darwin s writing, generating a narrative logic that imagines the desire to reproduce as the driving force of evolution and posits the reproductive sex act as the endlessly repeated narrative event that keeps the story going. The study argues that the popular appeal of evolutionary accounts of gender, sexuality, and human nature may arise, to an extent, from this reproductive narrative dynamic. This narrative dynamic, however, is not logically invulnerable. Since the continuation of the evolutionary narrative relies on successful reproduction, the possibility of reproductive failure poses a constant risk to narrative futurity, arousing cultural anxieties that evolutionary narratives need to address. The study argues that evolutionary narratives appease such anxieties by evoking a range of cultural narratives, especially romantic, religious, and national narratives. Furthermore, the study shows that the event-based logic of evolutionary narratives privileges observable acts over emotions, pleasures, identities, and desires, thus engendering a set of conceptual exclusions that limits the imaginative scope of evolution as a cultural narrative.

Cultural differences and capability transfer in cross-border acquisitions: the mediating roles of capability complementarity, absorptive capacity, and social integration

This paper presents an integrative model of the impact of cultural differences on capability transfer in cross-border acquisitions. We propose that cultural differences affect the post-acquisition capability transfer through their impact on social integration, potential absorptive capacity, and capability complementarity. Two dynamic variables – the use of social integration mechanisms, and the degree of operational integration of the acquired unit – are proposed to moderate the effects of cultural differences on social integration and potential absorptive capacity. The implications for acquisition research and practice are discussed.

Cultural differences and postmerger problems: Misconceptions and cognitive simplifications.

Researchers and practitioners have increasingly explained post-merger organizational problems with cultural differences, especially in the context of cross-border mergers and acquisitions. It is suggested here that cultural differences have great explanatory power in the context of post-merger change processes. There are, however, problems with a number of superficial cultural conceptions that are common in research in this area and in managerial rhetoric. This critical article provocatively delineates misconceptions widely held by researchers and practitioners in this field, which not only disregard cultural differentiation, fragmentation, inconsistencies and ambiguities, but further, illustrate a lack of understanding of cultural permeability and embeddedness in the environment, an overemphasis on abstract values and lack of attention to organizational practices, an overemphasis on initial structural differences and lack of attention to the new cultural layer, a lack of recognition of the political dimensions and a failure to recognize cultural differences as sources of value and learning. In this article, the theoretical problems associated with these misconceptions are examined and new conceptual perspectives suggested. The risks at stake for decision makers are also discussed.