The North in the Old English Orosius : A Geographical Narrative in Context

This doctoral dissertation examines the description of the North as it appears in the Old English Orosius (OE Or.) in the form of the travel accounts by Ohthere and Wulfstan and a catalogue of peoples of Germania. The description is discussed in the context of ancient and early medieval textual and cartographic descriptions of the North, with a special emphasis on Anglo-Saxon sources and the intellectual context of the reign of King Alfred (871-899). This is the first time that these sources, a multidisciplinary approach and secondary literature, also from Scandinavia and Finland, have been brought together. The discussion is source-based, and archaeological theories and geographical ideas are used to support the primary evidence. This study belongs to the disciplines of early medieval literature and (cultural) history, Anglo-Saxon studies, English philology, and historical geography. The OE Or. was probably part of Alfred s educational campaign, which conveyed royal ideology to the contemporary elite. The accounts and catalogue are original interpolations which represent a unique historical source for the Viking Age. They contain unparalleled information about peoples and places in Fennoscandia and the southern Baltic and sailing voyages to the White Sea, the Danish lands, and the Lower Vistula. The historical-philological analysis reveals an emphasis on wealth and property, rank, luxury goods, settlement patterns, and territorial divisions. Trade is strongly implied by the mentions of central places and northern products, such as walrus ivory. The references to such peoples as the Finnas, the Cwenas, and the Beormas appear in connection with information about geography and subsistence in the far North. Many of the topics in the accounts relate to Anglo-Saxon aristocratic culture and interests. The accounts focus on the areas associated with the Northmen, the Danes and the Este. These areas resonated in the Anglo-Saxon geographical imagination: they were curious about the northern margin of the world, their own continental ancestry and the geography of their homeland of Angeln, and they had an interest in the Goths and their connection with the southern Baltic in mythogeography. The non-judgemental representation of the North as generally peaceful and relatively normal place is related to Alfredian and Orosian ideas about the unity and spreading of Christendom, and to desires for unity among the Germani and for peace with the Vikings, who were settling in England. These intellectual contexts reflect the innovative and organizational forces of Alfred s reign. The description of the North in the OE Or. can be located in the context of the Anglo-Saxon worldview and geographical mindset. It mirrors the geographical curiosity expressed in other Anglo-Saxon sources, such as the poem Widsith and the Anglo-Saxon mappa mundi. The northern section of this early eleventh-century world map is analyzed in detail here for the first time. It is suggested that the section depicts the North Atlantic and the Scandinavian Peninsula. The survey of ancient and early medieval sources provides a comparative context for the OE Or. In this material, produced by such authors as Strabo, Pliny, Tacitus, Jordanes, and Rimbert, the significance of the North was related to the search for and definition of the northern edge of the world, universal accounts of the world, the northern homeland in the origin stories of the gentes, and Carolingian expansion and missionary activity. These frameworks were transmitted to Anglo-Saxon literary culture, where the North occurs in the context of the definition of Britain s place in the world.

Yksi mielenkiintoisimmista Pohjolan kuvauksista antiikin ja varhaiskeskiajan lähteissä sisältyy muinaisenglantilaiseen Orosius-tekstiin. Teksti käännettiin latinankielisestä maailmanhistoriasta Englannissa kuningas Alfred Suuren hallintokautena (871-899). Tuntematon kääntäjä lisäsi tekstiin ainutlaatuiset Ohtheren (Ottar) ja Wulfstanin matkertomukset sekä Germanian kansojen luettelon. Kertomukset ovat kansankielellä kirjoitettuja varhaisia alkuperäiskuvauksia viikinkiajan Pohjolasta. Tutkimus osoittaa ne luotettaviksi historiallisiksi lähteiksi. Ohthere oli varakas päällikkö Pohjois-Norjasta mutta Wulfstanin alkuperää ei tunneta. Orosius-käännöksessä ei ole selitystä lisäyksille, minkä vuoksi tässä tutkimuksessa etsitään niille yhteyksiä Alfredin ajan maailmankuvasta ja tapahtumista. Pohjolan kuvauksessa on kolme painopistettä, jotka kohdistuvat pohjanmiesten, tanskalaisten ja estien alueisiin. Ne heijastelevat anglosaksien maantieteen käsityksiä, joihin kuului kiinnostus esi-isien alkuperään mantereella, maailman pohjoisen äären oloihin ja goottien myyttiseen historiaan ja yhteyksiin Ala-Veikselin alueelle. Orosius-käännöksen pohjoisen Germanian kuvaus on nähtävä yhteydessä anglosaksien oman aseman määrittelyyn muuttuvassa maailmassa. Viikingit olivat valtaamassa Englantia ja kristinuskoa pyrittiin käyttämään rauhan aikaansaamiseksi. Teksti kuvastaa myös halua yhdistää pohjoisia germaanisia sukulaiskansoja aatteellisella tasolla. Tässä uudenlaisessa kontekstissa pohjoiset alueet kuvattiin suhteellisen hyväksyvästä näkökulmasta kristinuskon universaalia sanomaa välittävässä kirjassa. Orosius-käännöksessä mainitaan skandinaavisten kansojen lisäksi esimerkiksi kveenit, bjarmit ja finnit (saamelaiset). Tekstissä kuvataan pohjoisia elinkeinoja, maantiedettä ja merimatkoja Vienan merelle, Jyllantiin ja Veikselin suulle. Asutuksen lisäksi kirjoittaja keskittyi vaurauden ja omaisuuden kuvaamiseen. Pohjoisimpien kansojen viittauksia on tutkimuksessa käsitelty perusteellisesti. Tekstillä on myös merkitystä Suomen varhaishistorian ymmärrykselle. Tutkimuksessa käydään läpi myös antiikin ja muut varhaiskeskiajan Pohjolan maantieteen kuvaukset teksteissä ja kartoissa. Anglosaksiset lähteet (n. 500-1050) käsitellään omana lukunaan. Niihin kuuluu historiallisia kirjoituksia ja runoja. Harvinaisen anglosaksisen maailmankartan pohjoisin alue tutkitaan nyt ensimmäistä kertaa yksityiskohtaisesti. Tulkinnan mukaan se kuvaa Skandinavian niemimaata ja Pohjois-Atlanttia. Väitöskirja on ensimmäinen tutkimus, jossa kaikki nämä lähteet, tieteidenvälinen näkökulma, Alfredin ajan konteksti ja kansainvälinen sekä pohjoismainen tutkimuskirjallisuus on koottu yhteen. Näennäisesti muista lähteistä poikkeavat Orosius-tekstin matkakertomukset liittyvät aikansa maantieteelliseen tietoon ja käsityksiin, joissa yhtyivät antiikista peritty äärialueiden merkitys maailmankuvassa, myyttinen maantiede uusien kansojen pohjoisesta kotimaasta, kristinuskon laajentumispyrkimykset sekä Alfredin ajan politiikka ja eliitin intressit. Kaupankäynti pohjoisilla tuotteilla (mursunluu, turkikset) vaikutti myös taustalla. Tutkimuksessa on yhdistetty filologis-historiallinen analyysi arkeologiseen tietoon ja yleisiin maantieteellisiin käsitteisiin. Tutkimus edistää varhaiskeskiajan maantieteen ja pohjoisten alueiden ymmärrystä sekä anglosaksisen kulttuurin tuntemusta ja käytettyjen lähteiden tulkintaa.