Passion vallassa : Hermostunut aika Minna Canthin teoksissa

Under the power of passion. The age of nervousness in Minna Canth s works This research contemplates the psychology of Minna Canth s characters through the historical image of man in late 19th century Europe. The central operative term of the study is passion , understood as a twofold philosophical concept that includes both desire and suffering. The method of this study is historical and contextual. The study interprets the passions and the psychology of Canth s characters as they were understood in their own time. The indicator of the relevant contexts is the realist and naturalist genre of Canth s works. New research on the genre of the time is also the basis of a new kind of psychological approach to Canth s works. The most important context of passion in Canth s works is the positivistic and pathological image of man at the end of the 19th century. Then, passion was widely discussed, and was perceived as a physiological phenomenon that influenced humans neurologically and caused different kinds of physiological symptoms and nervous disorders. But at the same time, passion was understood as a manifestation of human instincts and drives. The naturalistic literature of the day aimed at creating deterministic studies of human morality and psychology following Émile Zola s application of experimental science methods in his writing. The pathological image of man is most explicitly manifested in Canth s formerly unknown short story Lääkäri (Doctor, 1891), in which a doctor who is interested in psychology visits a jail to meet a peculiar criminal, a girl who feels no remorse for her multiple crimes. In other works of Canth the medically motivated viewpoint is more hidden in the deterministic narrative and depiction of the characters. The present study approaches the passion in Minna Canth s works through five thematic chapters, in witch characters are interpreted suffering from blind love, ennui, crippling romantic idealism, melancholy, guilt and nostalgia, and their stories can be prescribed as medical histories which depict the born of the passion and its development towards ruin. All protagonists are also manifestations of their own time. Canth criticises the modern life and its demands as well as social defects through the tragic stories of individuals. The study demonstrates that Canth did not, like previous research has suggested, wait until the 1890s before writing works of a psychological nature but had already written according to the psychological paradigm of her time in Työmiehen vaimo (1885). The social and psychological interests intertwine in Canth s works and are not exclusionary as has formerly been interpreted. Canth is also critical of the medical power implicit in the naturalist experimental method and this shows itself especially in her depiction of working class women.

Community Pharmacies and the Needs of Mobile EU Citizens - A study on Finns living in Spain

Migration within the European Union (EU) has increased since the Union was established. Community pharmacies provide open access to health care services and can be the first, most frequently used or even the only contact with a nation s health care system among mobile community residents. In some of the mass-migration areas in Southern Europe, most of the customers may represent mobile citizens of foreign background. This has not always been taken into consideration in the development of community pharmacy services. Mobile patients have been on the EU's health policy agenda, but they have seldom been mentioned in the context of community pharmacies. In most of the EU member states, governments control the specific legislation concerning community pharmacies and there is no harmonised pharmaceutical policy or consistent minimal standards for community pharmacy services in the EU. The aim of this study was to understand medication use, the role of community pharmacies and the symptom mitigation process of mobile community residents. Finns living in Spain were used as an example to examine how community pharmacies in a EU member state meet the needs of mobile community residents. The data were collected by a survey in 2002 (response rate 53%, n= 533) and by five focus group discussions in 2006 (n=30). A large number (70%) of the respondents had moved to Spain for health reasons and suffered from chronic morbidity. Community pharmacies had an important role in the healthcare of mobile community residents and the respondents were mostly satisfied with these services. However, several medication safety risks related to community pharmacy practices were identified: 1) Availability of prescription medicines without prescription (e.g., antibiotics, sleeping pills, Viagra®, asthma medications, cardiovascular medicines, psoriasis medicines and analgesics); 2) Irrational use of medicines (e.g., 41% of antibiotic users had bought their antibiotics without a prescription, and the most common reasons for antibiotic self-medication were symptomatic common colds and sore throats); 3) Language barriers between patients and pharmacy professionals; 4) Lack of medication counselling; 5) Unqualified pharmacy personnel providing pharmacotherapy. A fifth of the respondents reported experiencing problems during pharmacy visits in Spain, and the lack of a common language was the source of most of these problems. The findings of this study indicate that regulations and their enforcement can play a crucial role in actually assuring the rational and safe use of medicines. These results can be used in the development of pharmaceutical and healthcare policies in the EU. It is important to define consistent minimum standards for community pharmacy services in the EU. Then, the increasing number of mobile community residents could access safe and high quality health care services, including community pharmacy services, in every member state within the EU.

Speech Rhythm in an Interlanguage Perspective : Finnish Adolescents Speaking English

Speech rhythm is an essential part of speech processing. It is the outcome of the workings of a combination of linguistic and non-linguistic parameters, many of which also have other functions in speech. This study focusses on the acoustic and auditive realization of two linguistic parameters of rhythm: (1) sentence stress, and (2) speech rate and pausing. The aim was to find out how well Finnish comprehensive school pupils realize these two parameters in English and how native speakers of English react to Finnish pupils English rhythm. The material was elicited by means of a story-telling task and questionnaires. Three female and three male pupils representing different levels of oral skills in English were selected as the experimental group. The control group consisted of two female and two male native speakers of English. The stories were analysed acoustically and auditorily with respect to interstress intervals, weak forms, fundamental frequency, pausing, and speech as well as articulation rate. In addition, 52 native speakers of English were asked to rate the intelligibility of the Finnish pupils English with respect to speech rhythm and give their attitudes on what the pupils sounded like. Results showed that Finnish pupils can produce isochronous interstress intervals in English, but that too large a proportion of these intervals contain pauses. A closer analysis of the pauses revealed that Finnish pupils pause too frequently and in inappropriate places when they speak English. Frequent pausing was also found to cause slow speech rates. The findings of the fundamental frequency (F0) measurements indicate that Finnish pupils tend to make a slightly narrower F0 difference between stressed and unstressed syllables than the native speakers of English. Furthermore, Finnish pupils appear to know how to reduce the duration and quality of unstressed sounds, but they fail to do it frequently enough. Native listeners gave lower intelligibility and attitude scores to pupils with more anomalous speech rhythm. Finnish pupils rhythm anomalies seemed to derive from various learning- or learner-related factors rather than from the differences between English and Finnish. This study demonstrates that pausing may be a more important component of English speech rhythm than sentence stress as far as Finnish adolescents are concerned and that interlanguage development is affected by various factors and characterised by jumps or periods of stasis. Other theoretical, methodological and pedagogical implications of the results are also discussed.

Le processus de travail d'une correspondante: une étude observationnelle

Pro gradu -tutkielman aiheena on kirjeenvaihtajan työprosessi. Tutkielma kuuluu kääntämisen sosiologian piiriin. Tutkimuksen kohteena oli Helsingin Sanomien Pariisin-kirjeenvaihtaja Minna Nalbantoglu, jonka työskentelyä tutkielman tekijä havainnoi Pariisissa viiden päivän ajan syyskuussa 2006. Tutkimuksen päämetodina oli tapaustutkimus, jonka lisäksi tutkimuksessa käytettiin metodina haastattelua ja havainnointia sekä dokumenttien, tallenteiden ja työnäytteiden analysointia. Tutkimuksen aineisto muodostui havaintomuistiinpanoista, kirjeenvaihtajan haastattelusta, ääneenajatteluprotokollista, haastattelunauhoista, kirjeenvaihtajan tuottamista artikkeleista, kirjeenvaihtajan käyttämistä lähteistä ja juttupäiväkirjoista. Tutkielman tarkoituksena oli muodostaa kokonaiskuva kirjeenvaihtajan työprosessista. Tavoitteena oli vastata seuraavin kysymyksiin: 1) Miten ja millä kriteereillä kirjeenvaihtaja valitsee Helsingin Sanomien lukijoille välitettävät uutiset? 2) Miten uutinen tuotetaan? 3) Minkälaista kääntämistä tai käännöseditointia (transediting) kirjeenvaihtajan työssä esiintyy? Tutkimustulokset on analysoitu viiden käsitteen avulla, jotka ovat uutiskriteerit, uutisen tuottamisprosessi, kääntäminen, käännöseditointi ja portinvartiointi (gatekeeping). Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastattiin analysoimalla kirjeenvaihtajan tutkimusviikon aikana tuottamia artikkeleita Johan Galtungin ja Mari Holmboe Rugen (1965) klassisten uutiskriteerien avulla, joita täydennettiin Judy McGregorin (2002) päivitetyillä uutiskriteereillä. Toiseen tutkimuskysymykseen vastattiin kuvailemalla uutisten tuottamisprosessia. Samalla selvitettiin, mitä lähteitä kirjeenvaihtaja oli käyttänyt jutuissansa. Kolmatta tutkimuskysymystä varten artikkelit analysoitiin Teun A. van Dijkin (1988) uutisen tuottamisprosessin tutkimista varten kehittämällä mallilla. Van Dijkin mallin avulla määriteltiin, mikä tekstinkäsittelystrategia on kääntämistä ja mitkä käännöseditointia. Analyysin perusteella todettiin, että tekstin tuottamisprosessissa esiintyy myös uuden tekstin luomista ja tuotantoa yksikielisen materiaalin pohjalta. Kääntäminen ja käännöseditointi (Karen Stetting 1989) -käsitteitä pohdittiin ennen analyysia työn teoriaosuudessa. Uutisaiheiden analyysin perusteella todettiin, että mitä enemmän tapahtuma täyttää uutiskriteereitä, sitä todennäköisemmin se valitaan uutiseksi. Niin ikään mitä enemmän tapahtuma täyttää McGregorin päivittämiä uutiskriteereitä, sitä todennäköisemmin se valitaan uutiseksi. Analysoitujen uutisten määrä oli kuitenkin pieni, eikä tuloksia voida pitää kuin suuntaa-antavina. Artikkeleiden lähteenä oli käytetty lähinnä haastatteluita, lehtiartikkeleita ja uutistoimistojen sähkeitä. Muiden lähteiden käyttö oli satunnaista. Lähteiden ja käännösstrategioiden välillä ei havaittu korrelaatiota. Eniten käytetty tekstinkäsittelystrategia oli tiivistäminen. Käännöseditoinnin osuus oli yli puolet artikkeleiden tekstistä (keskiarvo 62 %) ja kääntämisen osuus vain kahdeksan prosenttia. Tutkimuksen perusteella käännöseditointi-käsitteen käyttö on perusteltua puhuttaessa kyseisen kirjeenvaihtajan työstä. Tutkimuksen perusteella on kehitetty uusi portinvartiointimalli, joka pohjautuu van Dijkin uutisen tuottamisprosessimalliin. Mallin avulla voidaan analysoida uutisen tuottamisprosessia ja päätellä, minkä verran kääntämistä ja käännöseditointia työssä esiintyy. Mallia ehdotetaan sovellettavaksi paitsi muiden kirjeenvaihtajien niin myös monikielisen materiaalin parissa työskentelevien toimittajien työn sekä uutiskääntämisen analysointiin.

Le naturalisme finlandais : Une conception entropique du quotidien

Le naturalisme finlandais. Une conception entropique du quotidien. Finnish Naturalism. An Entropic Conception of Everyday Life. Nineteenth century naturalism was a strikingly international literary movement. After emerging in France in the 1870s, it spread all over Europe including young, small nations with a relatively recent literary tradition, such as Finland. This thesis surveys the role and influence of French naturalism on the Finnish literature of the 1880s and 1890s. On the basis of a selection of works of six Finnish authors (Juhani Aho, Minna Canth, Kauppis-Heikki, Teuvo Pakkala, Ina Lange and Karl August Tavaststjerna), the study establishes a view of the main features of Finnish naturalism in comparison with that of French authors, such as Zola, Maupassant and Flaubert. The study s methodological framework is genre theory: even though naturalist writers insisted on a transparent description of reality, naturalist texts are firmly rooted in general generic categories with definable relations and constants on which European novels impose variations. By means of two key concepts, entropy and everyday life , this thesis establishes the parameters of the naturalist genre. At the heart of the naturalist novel is a movement in the direction of disintegration and confusion, from order to disorder, from illusion to disillusion. This entropic vision is merged into the representation of everyday life, focusing on socially mediocre characters and discovering their miseries in all their banality and daily grayness. By using Mikhail Bakhtin s idea of literary genres as a means of understanding experience, this thesis suggests that everyday life is an ideological core of naturalist literature that determines not only its thematic but also generic distinctions: with relation to other genres, such as to Balzac s realism, naturalism appears primarily to be a banalization of everyday life. In idyllic genres, everyday life can be represented by means of sublimation, but a naturalist novel establishes a distressing, negative everyday life and thus strives to take a critical view of the modern society. Beside the central themes, the study surveys the generic blends in naturalism. The thesis analyzes how the coalition of naturalism and the melodramatic mode in the work of Minna Canth serves naturalisms ambition to discover the unconscious instincts underlying daily realities, and how the symbolic mode in the work of Juhani Aho duplicates the semantic level of the apparently insignificant, everyday naturalist details. The study compares the naturalist novel to the ideological novel (roman à these) and surveys the central dilemma of naturalism, the confrontation between the optimistic belief in social reform and the pessimistic theory of determinism. The thesis proposes that the naturalist novel s contribution to social reform lies in its shock effect. By means of representing the unpleasant truth the entropy of everyday life it aims to scandalize the reader and make him aware of the harsh realities that might apply also to him.

Hur och värför ändras Mumin med tiden? : Adaptationer i Tove Janssons muminböcker

Tutkimuksessa olen tarkastellut Tove Janssonin muumikirjojen adaptaatioita, eli uudelleen kirjoitettuja muumikirjoja. Työn tavoitteena on ollut selvittää, miten ja miksi Tove Jansson on muokannut alkuperäisiä muumikirjojaan. Lisäksi työssä on pohdittu, onko uudelleen kirjoittamisella ollut tietty tavoite eli, ovatko muutokset samansuuntaisia kaikissa uudelleen kirjoitetuissa muumikirjoissa. Aineistona minulla on ollut neljä Tove Janssonin alkuperäistä ja neljä uudelleenkirjoitettua muumikirjaa: Kometjakten (1946) ja uudelleen kirjoitettu Kometen kommer (1968), Trollkarlens hatt (1948, 1968), Muminpappans Bravader (1950) ja uudelleen kirjoitettu Muminpappans memoarer (1968) sekä Farlig midsommar (1954, 1969). Olen tarkastellut, millaisia kielellisiä ja kuvallisia eroja alkuperäisten ja uudelleen kirjoitettujen muumikirjojen välillä on. Koska materiaali on niin laaja, olen rajannut tutkimustani. Uudelleen kirjoitetut Farlig midsommar (1969) ja Trollkarlens hatt (1968) eivät sisällä yhtä paljon adaptaatioita kuin kirjat Muminpappans memoarer (1968) ja Kometen kommer (1968). Sen vuoksi olen käyttänyt kirjojen analysoinnissa erilaista tutkimusmenetelmää. Kirjoja Farlig midsommarja Trollkarlens hatt olen tutkinut kokonaisuudessaan. Kirjojen Kometen kommer sekä Muminpappans memoarer kohdalla olen puolestaan käyttänyt kvalitatiivista metodia. Kyseisten kirjojen kohdalla olen ottanut otoksia kirjojen alusta, keskeltä ja lopusta. Kaikkien kielellisten adaptaatioden kuvaamisessa, vertailussa ja analysoimisessa olen käyttänyt apuna sanakirjoja ja aikasempaa tutkimusta. Kuvatutkimuksesa olen keskittynyt tarkastelemaan kuvien näkyvyyttä muumikirjoissa. Olen tarkastellut kuvien sijoittelua, kokoa, määrää ja osittain sisältöä alkuperäisten ja uudelleen kirjoitettujen muumikirjojen välillä. Kielelliset adaptaatiot on jaettu niiden pituuden ja rakenteen mukaan kolmeen luokkaan: parafraasit, lisäykset ja poistot. Jaottelu perustuu osittain omiin havaintoihini materiaalista ja osittain aiempaan tutkimukseen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että Tove Jansson on tehnyt samankaltaisia muutoksia kaikissa uudelleen kirjoittamissaan muumikirjoissa. Kaikki uudelleen kirjoitetut kirjat sisältävät niin parafraaseja, lisäyksiä kuin poistojakin. Muutoksilla onmyös samankaltaisia funktioita kaikissa kirjoissa. Parafraasit tekevät kirjoista muun muassa ajanmukaisia ja helppolukuisia. Lisäyksillä on ennen kaikkea selittävä funktio. Poistojen avulla taas lastenkirjallisuuteen soveltumattomia sanoja ja tapahtumia on karsittu. Myös kuvien muutokset ovat samankaltaisia kaikissa uudelleenkirjoitetuissa muumikirjoissa. Ensinnäkin kuvien sijoittelun muutokset ovat parantaneet kuvan ja tekstin vuorovaikutusta kaikissa uudelleen kirjoitetuissa muumikirjoissa. Muokatuissa muumikirjoissa teksti ja kuvat ovat keskimäärin lähempänä toisiaan ja vastaavat tarkemmin toisiaan kuin alkuperäisissä muumikirjoissa. Toiseksi kuvien koon ja lukumäärään muutokset tekevät uudelleen kirjoitetut kirjat visuaalisesti nautittavammiksi kuin alkuperäiset kirjat. Kaiken kaikkiaan adaptaatiot uudenaikaistavat muumikirjoja ja tekevät ne uudelle kohderyhmälle paremmin soveltuviksi. Adaptaatioiden avulla Tove Jansson on luonut jatkumon muumikirjojensa välille, minkä ansiosta ensimmäiset muumikirjat ja myöhemmin kirjoitetut muumikirjat eivät ole ristiriitaisia, vaan ne ovat yhtenäisiä niin sisällön, henkilöiden, kirjoitustyylin ja kuvituksen suhteen. Vaikuttaa siltä, että adaptaatiot ovat hyvin yleinen kielellinen ilmiö. Lähes jokainen kirjoittaja joutuu jossain vaiheessa muokkaamaan omaa tekstiään. Uusien versioiden julkaiseminen on kuitenkin harvinaisempaa. Ottaen huomioon, kuinka kielteisesti adaptaatioihin yleisesti suhtaudutaan, on mielenkiintoista, että nimenomaan uudelleen kirjoitetut muumikirjat ovat saaneet "aitojen" muumikirjojen aseman. Moni ei todennäköisesti tiedä lukevansa muokattua muumikirjaa. Mielenkiintoista onkin, että suomenkieliset käännökset on käännetty ainoastaan alkuperäisistä muumikirjoista. Pohdittavaksi jääkin, millainen kuva suomenkielisellä lukijalla on esimerkiksi muumikirjojen yhtenäisyydestä. Kun jo lähdeteoksia on muokattu niin paljon kuin tämä työ on osoittanut, olisi ehkä käännöksiäkin jo korkea aika päivittää.

Vääränikäisiä äitejä? : Ikä ja äitiyden yhteiskunnalliset ehdot

This dissertation reports on research on the contradictions between “right-aged” motherhood accordant with normative life-course and the motherhood of a woman who lives her life according to her own choices and options. The focus of this study is to analyse and interpret the motherhood of women who have become mothers for the first time both at a very young age (under 20) and at an older age (in their 40s), from the viewpoint of life-course, age and social class. The study discusses motherhood both as an experience and as a socially-constructed phenomenon. Research questions are the following: How do mothers at different ages talk about pregnancy and motherhood as a part of their life-course? What meanings do mothers at different ages give to age, growing up and adulthood? How is social class constructed in the speech of different-aged mothers? This dissertation includes five articles and a summary chapter. The theoretical starting points for the study are Finnish critical family studies, Finnish feminist social policy studies and Anglo-American feminist motherhood studies. Additionally, this study draws on sociological age studies and new sociological social class studies. The methodological approach is discursive-materialistic. This approach recognises issues related to language, cultural representation and subjectivity, but it also aims to locate them in their social and historical context. The data is drawn from twenty-four interviews of different-aged mothers and articles collected from popular magazines on babies and parenting. In the interview data, different issues related to motherhood are constructed due not only to the women’s age, but also their social background. Social class becomes visible in the relationship between the interviewed women and nuclear family, expert knowledge or money and livelihood. In this study, social class and age are intertwined. It is almost impossible to analytically distinguish which of the mothers’ experiences are related to class and which are related to age. In this study, young motherhood is shown as quite positive. Even though the interviewed young women did not usually plan to have a child, it was not a great shock either. In the young mothers’ speech, motherhood appears as a natural part of the life-course and growing up. The conditions young mothers suggested as necessary to good motherhood do not depend on standard of living, education or social background. A young age is seen as a resource, not as an obstacle to good motherhood. Postponing one’s motherhood is associated with materialism and a career-oriented lifestyle. The older mothers in this study rarely reported having postponed their motherhood on purpose. Some of them explained the delay with extended studies or financial insecurity caused by part-time unemployment. Others recounted they had been insecure about their abilities to cope with a child or lacked a suitable partner. Some of them may have wanted a child much earlier in life, given the right circumstances. In the older mothers’ speech, motherhood is strongly associated with adult life, permanent employment and a (heterosexual) nuclear family.

Tieteellinen ajattelu yliopisto-opinnoissa : haastattelututkimus psykologian, teologian ja farmasian opiskelijoista

The aim of this dissertation is to explore the academic thinking and personal epistemology of university students. More specifically, the aim is to understand and promote students’ research and academic skills as a central goal of academic studies in the research-intensive university of Helsinki. Two of the four studies examine the personal epistemology of psychology students in different study phases, and the variation in personal epistemology among final-year psychology, theology and pharmacy students. Furthermore, personal epistemology was explored as a phenomenon among the student groups. In the fourth study the individual answers of the students interviewed are investigated in more detail. The main focus is on examining students’ beliefs about the nature of knowledge and knowledge acquisition as a representation of their personal epistemology. Study I presents a model which describes the main elements and aspects of teaching and learning in pharmacy education. Firstly, the meaning of quality of teaching and learning is explored. On the basis of this information, the study concentrates on the pedagogical implications of changing pharmacy teaching to improve the quality of learning. Study II describes the results of a cross-sectional study of psychology students participating in undergraduate and master’s level psychology programmes. The students (N = 53) were interviewed concerning their beliefs about knowledge and knowing, the aim being to explore students’ responses about thinking and reasoning. The results are analysed using content analysis to create categories of personal epistemology and comparisons among the students according to the phase of their studies. Study III examines interdisciplinary differences in final-year psychology, pharmacy and theology students’ (N = 52) academic thinking and personal epistemology. The aims of study IV are to examine and compare the consistency of personal epistemology profiles among university students (N = 87) representing three academic disciplines. The individual answers are examined and rated on a scale from absolutist to evaluativist thinking. On the basis of this data, three personal epistemology profiles are identified: a) absolutist profiles; b) relativistic profiles; and c) evaluativist profiles consisting of the subgroups entitled “limited” and “sophisticated”. The results of the studies clearly demonstrate that personal epistemology varies between students in different age groups, study phases, and disciplines. Three categories, including several subcategories, emerge to describe the personal epistemology of students. Furthermore, three personal epistemology profiles can be identified from the data. The comparison between students reveals interesting differences and similarities among student groups, and developmental trends of personal epistemology.

How to design educational settings to promote collaborative inquiry: Pedagogical infrastructures for technology-enhanced progressive inquiry

Strategies of scientific, question-driven inquiry are stated to be important cultural practices that should be educated in schools and universities. The present study focuses on investigating multiple efforts to implement a model of Progressive Inquiry and related Web-based tools in primary, secondary and university level education, to develop guidelines for educators in promoting students collaborative inquiry practices with technology. The research consists of four studies. In Study I, the aims were to investigate how a human tutor contributed to the university students collaborative inquiry process through virtual forums, and how the influence of the tutoring activities is demonstrated in the students inquiry discourse. Study II examined an effort to implement technology-enhanced progressive inquiry as a distance working project in a middle school context. Study III examined multiple teachers' methods of organizing progressive inquiry projects in primary and secondary classrooms through a generic analysis framework. In Study IV, a design-based research effort consisting of four consecutive university courses, applying progressive inquiry pedagogy, was retrospectively re-analyzed in order to develop the generic design framework. The results indicate that appropriate teacher support for students collaborative inquiry efforts appears to include interplay between spontaneity and structure. Careful consideration should be given to content mastery, critical working strategies or essential knowledge practices that the inquiry approach is intended to promote. In particular, those elements in students activities should be structured and directed, which are central to the aim of Progressive Inquiry, but which the students do not recognize or demonstrate spontaneously, and which are usually not taken into account in existing pedagogical methods or educational conventions. Such elements are, e.g., productive co-construction activities; sustained engagement in improving produced ideas and explanations; critical reflection of the adopted inquiry practices, and sophisticated use of modern technology for knowledge work. Concerning the scaling-up of inquiry pedagogy, it was concluded that one individual teacher can also apply the principles of Progressive Inquiry in his or her own teaching in many innovative ways, even under various institutional constraints. The developed Pedagogical Infrastructure Framework enabled recognizing and examining some central features and their interplay in the designs of examined inquiry units. The framework may help to recognize and critically evaluate the invisible learning-cultural conventions in various educational settings and can mediate discussions about how to overcome or change them.

Kehittäjä-interventionistien peiliaineistokäytännöt muutoslaboratoriohankkeissa : Narratiivit käyttäjätiedon välittäjänä

This research has its background on Knowledge Practices Laboratory (KP-Lab) research project. One of the aims of KP-Lab is to create virtual and technological tools to support the interventionist who use the Change Laboratory method as a developmental tool. In this research I studied the interventionists' mirror material practices which are context and theory bound and for that reason they pose challenges on the development of new tools. I focused on the gathering and working on the mirror material. The purpose of this study was to find out what kind of user knowledge does the research on narratives of mirror material practices in Change Laboratory provide to the developers of virtual tools? I answered this question by three sub questions: 1. What kind of mirror material the interventionists gather and analyze in different phases of developmental cycle of Change Laboratory project? 2. What kind of knowledge the different mirror materials contain and how is the knowledge transformed when the mirror material is analyzed and worked on? 3. What kind of tools the interventionists use and create when gathering and working on the mirror material? What wishes do the interventionists have on tools? I interviewed five interventionists in four different projects. I created narratives from the document supported interviews. Then I analyzed the narratives in three steps: first I placed the mirror materials in the developmental cycle. Secondly, I analyzed the mirror materials by placing them in a table by the form of the knowledge. Thirdly, I examined the tools the interventionists had used and created and what wishes they had on virtual tools. This research showed that different user groups of Change Laboratory method have different needs. All interventionists transform knowledge from one form to another so they seem to need especially tools by which they can analyze and transform knowledge. It seems that standardized model of gathering and analysing mirror material is not meaningful because mirror material is constructed in accordance with the object developed. This research also shows that the mirror material has a social function. This finding should be also noted when developing virtual tools together with actual users.

Auditory - Visual Matching in Learning Disabilities : Intervention Studies from Finland and Sweden

The present thesis discusses relevant issues in education: 1) learning disabilities including the role of comorbidity in LDs, and 2) the use of research-based interventions. This thesis consists of a series of four studies (three articles), which deepens the knowledge of the field of special education. Intervention studies (N=242) aimed to examine whether training using a nonverbal auditory-visual matching computer program had a remedial effect in different learning disabilities, such as developmental dyslexia, Attention Deficit Disorder (ADD) and Specific Language Impairment (SLI). These studies were conducted in both Finland and Sweden. The intervention’s non-verbal character made an international perspective possible. The results of the intervention studies confirmed, that the auditory-visual matching computer program, called Audilex had positive intervention effects. In Study I of children with developmental dyslexia there were also improvements in reading skills, specifically in reading nonsense words and reading speed. These improvements in tasks, which are thought to rely on phonological processing, suggest that such reading difficulties in dyslexia may stem in part from more basic perceptual difficulties, including those required to manage the visual and auditory components of the decoding task. In Study II the intervention had a positive effect on children with dyslexia; older students with dyslexia and surprisingly, students with ADD also benefited from this intervention. In conclusion, the role of comorbidity was apparent. An intervention effect was evident also in students’ school behavior. Study III showed that children with SLI experience difficulties very similar to those of children with dyslexia in auditory-visual matching. Children with language-based learning disabilities, such as dyslexia and SLI benefited from the auditory-visual matching intervention. Also comorbidity was evident among these children; in addition to formal diagnoses, comorbidity was explored with an assessment inventory, which was developed for this thesis. Interestingly, an overview of the data of this thesis shows positive intervention effects in all studies despite learning disability, language, gender or age. These findings have been described by a concept inter-modal transpose. Self-evidently these issues need further studies. In learning disabilities the aim in the future will also be to identify individuals at risk rather than by deficit; this aim can be achieved by using research-based interventions, intensified support in general education and inclusive special education. Keywords: learning disabilities, developmental dyslexia, attention deficit disorder, specific language impairment, language-based learning disabilities, comorbidity, auditory-visual matching, research-based interventions, inter-modal transpose

Visuaalis-spatiaalisten työmuistivalmiuksien yhteys (esi)matemaattisiin taitoihin ja merkitys osana matemaattisilta taidoiltaan heikkojen lasten ja nuorten kognitiivista profiilia

Tämän itsenäisistä osatutkimuksista koostuvan tutkimussarjan tavoitteena oli pyrkiä täydentämään kuvaa matemaattisilta taidoiltaan heikkojen lasten ja nuorten tiedonkäsittelyvalmiuksista selvittämällä, ovatko visuaalis-spatiaaliset työmuistivalmiudet yhteydessä matemaattiseen suoriutumiseen. Teoreettinen viitekehys rakentui Baddeleyn (1986, 1997) kolmikomponenttimallin ympärille. Työmuistikäsitys oli kuitenkin esikuvaansa laajempi sisällyttäen visuaalis-spatiaaliseen työmuistiin Cornoldin ja Vecchin (2003) termein sekä passiiviset varastotoiminnot että aktiiviset prosessointitoiminnot. Yhteyksiä työmuistin ja matemaattisten taitojen välillä tarkasteltiin viiden eri osatutkimuksen avulla. Kaksi ensimmäistä keskittyivät alle kouluikäisten lukukäsitteen hallinnan ja visuaalis-spatiaalisten työmuistivalmiuksen tutkimiseen ja kolme jälkimmäistä peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten matemaattisten taitojen ja visuaalis-spatiaalisten työmuistitaitojen välisten yhteyksien selvittämiseen. Tutkimussarjan avulla pyrittiin selvittämään, ovatko visuaalis-spatiaaliset työmuistivalmiudet yhteydessä matemaattiseen suoriutumiseen sekä esi- että yläkouluiässä (osatutkimukset I, II, III, IV, V), onko yhteys spesifi rajoittuen tiettyjen visuaalis-spatiaalisten valmiuksien ja matemaattisen suoriutumisen välille vai onko se yleinen koskien matemaattisia taitoja ja koko visuaalis-spatiaalista työmuistia (osatutkimukset I, II, III, IV, V) tai työmuistia laajemmin (osatutkimukset II, III) sekä onko yhteys työmuistispesifi vai selitettävissä älykkyyden kaltaisella yleisellä päättelykapasiteetilla (osatutkimukset I, II, IV). Tutkimussarjan tulokset osoittavat, että kyky säilyttää ja käsitellä hetkellisesti visuaalis-spatiaalista informaatiota on yhteydessä matemaattiseen suoriutumiseen eikä yhteyttä voida selittää yksinomaan joustavalla älykkyydellä. Suoriutuminen visuaalis-spatiaalista työmuistia mittaavissa tehtävissä on yhteydessä sekä alle kouluikäisten esimatemaattisten taitojen hallintaan että peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten matematiikan taitoihin. Matemaattisilta taidoiltaan heikkojen lasten ja nuorten visuaalis-spatiaalisten työmuistiresurssien heikkoudet vaikuttavat kuitenkin olevan sangen spesifejä rajoittuen tietyntyyppisissä muistitehtävissä vaadittaviin valmiuksiin; kaikissa visuaalis-spatiaalisen työmuistin valmiuksia mittaavissa tehtävissä suoriutuminen ei ole yhteydessä matemaattisiin taitoihin. Työmuistivalmiuksissa ilmenevät erot sekä alle kouluikäisten että kouluikäisten matemaattisilta taidoiltaan heikkojen ja normaalisuoriutujien välillä näyttävät olevan kuitenkin jossain määrin yhteydessä kielellisiin taitoihin viitaten vaikeuksien tietynlaiseen kasautumiseen; niillä matemaattisesti heikoilla, joilla on myös kielellisiä vaikeuksia, on keskimäärin laajemmat työmuistiheikkoudet. Osalla matematiikassa heikosti suoriutuvista on näin ollen selvästi keskimääräistä heikommat visuaalis-spatiaaliset työmuistivalmiudet, ja tämä heikkous saattaa olla yksi mahdollinen syy tai vaikeuksia lisäävä tekijä heikon matemaattisen suoriutumisen taustalla. Visuaalis-spatiaalisen työmuistin heikkous merkitsee konkreettisesti vähemmän mentaalista prosessointitilaa, joka rajoittaa oppimista ja suoritustilanteita. Tiedonkäsittelyvalmiuksien heikkous liittyy nimenomaan oppimisnopeuteen, ei asioiden opittavuuteen sinänsä. Mikäli oppimisympäristö ottaa huomioon valmiuksien rajallisuuden, työmuistiheikkoudet eivät todennäköisesti estä asioiden oppimista sinänsä. Avainsanat: Työmuisti, visuaalis-spatiaalinen työmuisti, matemaattiset taidot, lukukäsite, matematiikan oppimisvaikeudet