Kehittäjä-interventionistien peiliaineistokäytännöt muutoslaboratoriohankkeissa : Narratiivit käyttäjätiedon välittäjänä

This research has its background on Knowledge Practices Laboratory (KP-Lab) research project. One of the aims of KP-Lab is to create virtual and technological tools to support the interventionist who use the Change Laboratory method as a developmental tool. In this research I studied the interventionists' mirror material practices which are context and theory bound and for that reason they pose challenges on the development of new tools. I focused on the gathering and working on the mirror material. The purpose of this study was to find out what kind of user knowledge does the research on narratives of mirror material practices in Change Laboratory provide to the developers of virtual tools? I answered this question by three sub questions: 1. What kind of mirror material the interventionists gather and analyze in different phases of developmental cycle of Change Laboratory project? 2. What kind of knowledge the different mirror materials contain and how is the knowledge transformed when the mirror material is analyzed and worked on? 3. What kind of tools the interventionists use and create when gathering and working on the mirror material? What wishes do the interventionists have on tools? I interviewed five interventionists in four different projects. I created narratives from the document supported interviews. Then I analyzed the narratives in three steps: first I placed the mirror materials in the developmental cycle. Secondly, I analyzed the mirror materials by placing them in a table by the form of the knowledge. Thirdly, I examined the tools the interventionists had used and created and what wishes they had on virtual tools. This research showed that different user groups of Change Laboratory method have different needs. All interventionists transform knowledge from one form to another so they seem to need especially tools by which they can analyze and transform knowledge. It seems that standardized model of gathering and analysing mirror material is not meaningful because mirror material is constructed in accordance with the object developed. This research also shows that the mirror material has a social function. This finding should be also noted when developing virtual tools together with actual users.

Tämän tutkimuksen tausta liittyi kansainväliseen tietokäytäntöjen laboratorioon eli Knowledge Practices Laboratory -hankkeeseen. Yhtenä hankkeen tavoitteena on luoda teknologian tukemia työkaluja kehittävään työntutkimukseen pohjautuvaan muutoslaboratorio-kehittämisotteeseen. Tutkin muutos-laboratoriota kehittämisotteena käyttävien kehittäjä-interventionistien peiliaineistokäytäntöjä, jotka konteksti- ja teoriasidonnaisina asettavat haasteita virtuaalisten välineiden suunnittelulle. Rajasin tarkastelun koskemaan peiliaineiston hankintaa ja työstämistä. Tämän pro gradu -tutkielman pääkysymyksenä oli, minkälaista käyttäjätietoa muutoslaboratorion peiliaineistokäytäntöjä kuvaavien narratiivien tutkimus välittää muutoslaboratorion peiliaineistoa tukevien välineiden kehittäjille? Alakysymykset olivat: 1. Minkälaista peiliaineistoa kehittäjät keräsivät ja työstivät muutoslaboratoriohankkeen kehittämissyklin eri vaiheissa? 2. Minkälaista tietoa eri peiliaineistot sisälsivät ja miten tieto muuntui peiliaineistoa työstettäessä? 3. Mitä välineitä kehittäjät käyttivät ja kehittivät hankkiessaan aineistoa ja työstäessään sitä peiliaineistoksi, ja minkälaisia välinetoiveita he esittivät? Tutkimusta varten haastattelin viittä neljässä eri hankkeessa toiminutta kehittäjä-interventionistia. Muokkasin dokumenttituetuista haastatteluista narratiivit, jotka analysoin kolmevaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa sijoitin keskeiset peiliaineistot kehittämissyklille. Toisessa vaiheessa analysoin peiliaineistot tiedon olomuotoja kuvaavan taulukon avulla. Kolmantena tarkastelin kehittäjä-interventionistin käyttämiä ja kehittelemiä välineitä sekä välinetoiveita. Tämä tutkimus toi esiin sen, että eri käyttäjäryhmillä on toisistaan poikkeavat tarpeet. Kaikki kehittäjä-interventionistit muuntavat tietoa olomuodosta toiseen, joten he näyttäisivät tarvitsevan erityisesti välineitä, joilla tietoa voidaan analysoida, muokata ja muuntaa. Standardoitu mallinnus peiliaineiston keräämisestä ja työstämisestä ei tämän tutkimuksen valossa näytä mielekkäältä, sillä peiliaineisto rakennetaan kehittämiskohteen mukaisesti. Tutkimuksessa tuli esiin se, ettei peiliaineistolla ole ainoastaan oppimistekoja virittävä tehtävä, vaan sillä on myös sosiaalinen funktio. Tämän löydös on tärkeä huomioida myös välinekehittelyssä, jota tulisi tehdä yhdessä todellisten käyttäjien kanssa.