Vääränikäisiä äitejä? : Ikä ja äitiyden yhteiskunnalliset ehdot

This dissertation reports on research on the contradictions between “right-aged” motherhood accordant with normative life-course and the motherhood of a woman who lives her life according to her own choices and options. The focus of this study is to analyse and interpret the motherhood of women who have become mothers for the first time both at a very young age (under 20) and at an older age (in their 40s), from the viewpoint of life-course, age and social class. The study discusses motherhood both as an experience and as a socially-constructed phenomenon. Research questions are the following: How do mothers at different ages talk about pregnancy and motherhood as a part of their life-course? What meanings do mothers at different ages give to age, growing up and adulthood? How is social class constructed in the speech of different-aged mothers? This dissertation includes five articles and a summary chapter. The theoretical starting points for the study are Finnish critical family studies, Finnish feminist social policy studies and Anglo-American feminist motherhood studies. Additionally, this study draws on sociological age studies and new sociological social class studies. The methodological approach is discursive-materialistic. This approach recognises issues related to language, cultural representation and subjectivity, but it also aims to locate them in their social and historical context. The data is drawn from twenty-four interviews of different-aged mothers and articles collected from popular magazines on babies and parenting. In the interview data, different issues related to motherhood are constructed due not only to the women’s age, but also their social background. Social class becomes visible in the relationship between the interviewed women and nuclear family, expert knowledge or money and livelihood. In this study, social class and age are intertwined. It is almost impossible to analytically distinguish which of the mothers’ experiences are related to class and which are related to age. In this study, young motherhood is shown as quite positive. Even though the interviewed young women did not usually plan to have a child, it was not a great shock either. In the young mothers’ speech, motherhood appears as a natural part of the life-course and growing up. The conditions young mothers suggested as necessary to good motherhood do not depend on standard of living, education or social background. A young age is seen as a resource, not as an obstacle to good motherhood. Postponing one’s motherhood is associated with materialism and a career-oriented lifestyle. The older mothers in this study rarely reported having postponed their motherhood on purpose. Some of them explained the delay with extended studies or financial insecurity caused by part-time unemployment. Others recounted they had been insecure about their abilities to cope with a child or lacked a suitable partner. Some of them may have wanted a child much earlier in life, given the right circumstances. In the older mothers’ speech, motherhood is strongly associated with adult life, permanent employment and a (heterosexual) nuclear family.

Tämä on väitöstutkimus niitä ristiriidoista, joita on normitetun elämänkulun mukaisen ”oikeanikäisen” äitiyden ja omien valintojensa ja mahdollisuuksiensa kautta elämänkulkuaan rakentavan äidin ja hänen äitiytensä välillä. Tässä tutkimuksessa analysoidaan ja tulkitaan sekä hyvin nuorena (alle 20-vuotiaina) että varttuneemmalla iällä (noin 40-vuotiaina) äideiksi ensi kertaa tulleiden naisten äitiyttä elämänkulun, yhteiskuntaluokan ja sukupuolen näkökulmasta. Äitiyttä tarkastellaan sekä kokemuksellisena asiana että yhteiskunnallisesti rakentuvana ilmiönä. Väitöskirja koostuu viidestä artikkelista ja yhteenveto-osasta. Väitöstutkimuksen teoreettisina lähtökohtina ovat kriittinen suomalainen perhetutkimus, suomalainen feministinen sosiaalipoliittinen tutkimus sekä angloamerikkalainen feministinen äitiystutkimus. Edellisten lisäksi tutkimus kiinnittyy sosiologiseen ikätutkimukseen sekä sosiologiseen yhteiskuntaluokan tutkimukseen. Väitöskirjan aineisto koostuu kahdenkymmenenneljän eri-ikäisen äidin haastatteluista sekä media-aineistosta, joka sisältää Vauva- ja KaksPlus -lehtien äidin ikää ja äitiyden sijoittumista naisen elämänkulkuun käsitteleviä artikkeleita. Erilaiset äitiyteen liittyvät asiat järjestäytyivät haastatteluaineistossa paitsi naisten iän, myös heidän yhteiskunnallisen taustansa perusteella. Yhteiskuntaluokka tuli näkyväksi ainakin haastateltujen naisten suhteessa ydinperheeseen, asiantuntijatietoon, sekä rahaan ja toimeentuloon. Ikä ja yhteiskuntaluokka sosiaalisina eroina kietoutuivat tutkimuksessa toisiinsa, ja on osin mahdotonta analyyttisesti erottaa sitä, mitkä eri-ikäisten äitien kokemuksista olivat yhteydessä luokkaan ja mitkä ikään. Tutkimuksessa nuorten naisten äitiys näyttäytyi pääosin sangen myönteisenä. Vaikka lapsen saaminen ei usein ollut suunniteltua, se ei myöskään ollut suuri järkytys. Äitiys tuli esiin nuorten äitien puheessa luonnollisena ja luontevana osana elämänkulkua ja aikuistumista. Hyvän äitiyden ehtoina pidettiin asioita, jotka eivät ole riippuvaisia elintasosta, koulutuksesta tai sosiaalisesta taustasta. Nuori ikä nähtiin hyvän äitiyden resurssina, ei sen esteenä. Lasten hankkimisen lykkääminen yhdistettiin materialismiin ja uran asettamiseen perheen edelle. Tutkimukseen osallistuneista, noin 40-vuotiaina ensimmäisen lapsensa saaneista naisista harva sanoi tietoisesti lykänneensä perheen perustamista. Osa heistä perusteli äitiyden lykkääntymistä pitkillä opiskeluajoilla ja pätkätöiden aiheuttamalla taloudellisella epävarmuudella, osa taas omalla epävarmuudella lapsen kanssa pärjäämisestä tai sopivan kumppanin puutteella. Jotkut olisivat halunneet lapsen jo paljon aikaisemmin, jos olosuhteet olisivat olleet suotuisammat. Varttuneiden äitien puheessa äitiys kytkeytyi vahvasti opintojen jälkeiseen elämään, vakinaiseen palkkatyösuhteeseen ja ydinperheeseen.