Kutsu kuuliaisuuteen : James I. Packerin liittonomistinen raamattukäsitys

This dissertation examines James I. Packer s view of the Bible as the book of God s revelation. However, this study could not be complete without discussion of his background ideas about God, man and the foundations of theology. The research method used in this dissertation is systematic analysis. I analyse key theological concepts in the data, such as inerrancy, God s word and the covenant of grace, and examine Packer s concepts primarily in the context of the reformed tradition that he represents. Although the dissertation presents the philosophical premises of Packer s thought, the focus is on an analysis of theological concepts. Packer claims to approach theological issues broadly and to reject legalism. However, he also considers Calvinist thinking to be best suited to theological work and emphasises the central role of law in his view of the Bible. My dissertation pays particular attention to the status of law in Packer s theology and especially in the covenant of grace. The dissertation shows that the fundamental theological structure of Packer s view of the Bible is based on Puritan covenant theology, which consists of the temporally successive covenant of works and covenant of grace. Covenant theology stresses the connection and friendship between God and man. Man s highest goal according to the Westminster Confession of Faith (1647) is to glorify the triune God and to rejoice in him for all eternity. After the fall of man, this friendship between God and man can only take place in the covenant of grace. For Packer, the covenant of grace encompasses not only the time of the Gospel, but also the time of the law before the Gospel. Consequently, the covenant of grace incorporates in its very essence the demand of obedience to God s law. Covenant theology forms the foundation for both his view of the Bible and his idea that a believer lives in a covenant of grace, the key aspects of which are God s commandments and man s works. Law and the Gospel are not considered fundamental opposites in the covenant of grace, unlike in justification. In the covenant of grace, man has become God s friend who obeys the law as the law of Christ in a way which differs from Luther s view of obedience to the faith . For Packer, covenant theology is a Puritan instrument to link predestination and sanctification. Works committed in obedience show that the believer belongs to the covenant of grace and will be among the saved. Although voluntary obedience to God s commandments is not a direct instrument to achieve salvation, it is a pivotal sign of predestination. God calls the predestined to salvation with an effectual calling, the reliable message of the Bible. In sanctification, God guides a believer living in the context of covenantal nomism. In that sense, the Bible is above all an instrument of law guided by reason. In man s obedience, God completes man s nature and restores the imago Dei in man.

Jälkihuollossa olevien nuorten kokemuksia ammatillisesta tukihenkilötoiminnasta

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassa lastensuojelun avohuollon jälkihuollossa olevien nuorten kokemuksia ammatillisesta tukihenkilötoiminnasta. Nuoret ovat olleet sijoitettuina ammatilliseen perhekotiin, sijaisperheeseen tai nuorisokotiin. Sijoitusten päättymisestä on kulunut vähintään puoli vuotta. Ammatillisella tukihenkilötoiminnalla tarkoitan tässä tutkielmassa julkista viranomaispalvelua, jota järjestetään sekä kunnan omana että yksityisten sosiaalipalveluyrittäjien toimintana. Toteutan tutkielman yhdessä pääkaupunkiseudun kunnassa, jossa tukihenkilötoiminta on yleisin nuorille järjestetty tukitoimi jälkihuoltoaikana. Aineistona on kahdeksan 16–20-vuotiaan nuoren puolistrukturoitua haastattelua. Tutkielman tavoitteena on kuvata nuorten erilaisia kokemuksia toiminnan eri vaiheista: tukihenkilötoiminnan aloitusvaiheesta, työskentelyvaiheesta sekä työskentelyn jatkumisesta. Tutkimusprosessiani ohjaava fenomenologinen lähestymistapa sekä holistinen ihmiskäsitys ovat vaikuttaneet asenteisiini ja suhtautumistapaani nuorten kokemuksiin. Tutkimusasetelma lisäsi ja selkeytti tutkimuskohteen ymmärtämistä. Tutkielman viitekehys ja ongelmat nousivat haastateltavan nuoren elämäntilanteesta. Toteutin tutkielman fenomenografisen analyysimenetelmän siten, että tarkastelin nuorten kokemuksista syntyneitä käsityksiä reflektoimalla niitä. Kuvaan tukihenkilötoimintaa siten, kuin haastattelemani nuoret sen käsittävät ja ymmärtävät. Analyysin tuloksena syntyneet kategoriat muodostuivat aineistolähtöisesti. Nuorten kokemukset tukihenkilötoiminnasta olivat pääosin positiivisia. Negatiiviset kokemukset liittyivät nuorten mielestä liian vähäisiin tapaamiskertoihin ja tukihenkilön vaihtumiseen. Nuoret kokivat, ettei läheisten kanssa työskentelyyn toiminnassa panostettu. Keskeisenä tuloksena tutkielmassa nousee esiin se, että kokemus tukihenkilötoiminnasta on merkityksellistä nuorelle tukihenkilön ja nuoren välisen hyvän ja toimivan suhteen ansiosta. Kaikkia kolmea työskentelyvaihetta yhdisti vuorovaikutussuhteen merkitys toimintaan. Toiminnan alkamiseen vaikuttavina kategorioina olivat tuen tarve sijoituksen jälkeen, tukihenkilön merkitys, kokeilunhalu sekä sosiaalityöntekijän vaatimus. Varsinaiseen työskentelyyn liittyvät kategoriat olivat tukihenkilösuhteen merkitys, tukihenkilön osaaminen, toiminnallisuus tukihenkilötyössä, vapaaehtoisuus, muutos elämäntilanteessa ja läheisverkoston merkitys. Tukihenkilötoiminnan jatkumiseen vaikuttavat kategoriat nimesin seuraavasti: tuen tarvetta edelleen ja tukihenkilön merkitys. Tukihenkilö voi parhaimmillaan tarjota turvallisen ja merkityksellisen ihmissuhteen nuorelle. Hän voi olla ensimmäinen viranomainen nuoren lastensuojeluasiakkuuden aikana, joka pysähtyy riittävän pitkäksi aikaa kuuntelemaan nuorta ja arvostamaan hänen ajatuksiaan.