Nykytaiteen alkukuvat : Postjungilainen estetiikka nykykuvataiteen tulkintavälineenä

Tutkimus tarkastelee analyyttisen psykologian isän C. G. Jungin teorian sekä jungilaisten ja postjungilaisten teorioiden soveltuvuutta nykykuvataiteen tarkasteluun. Tutkimus esittelee jungilaista estetiikkaa kattavasti suomeksi ja soveltaa sitä postjungilaisesti nykykuvataiteen tulkintaan. Kumpaakaan ei ole aiemmin tehty estetiikan alalla Suomessa. Tutkimusaineistona on käytetty painettujen lähteiden lisäksi esimerkiksi haastatteluita ja aiheeseen liittyviä seminaareja. Jung ei itse muodostanut yhtenäistä taiteen tulkintateoriaa. Sekä psykologian että taidefilosofian puolella on viitattu yleisellä tasolla joihinkin jungilaisiin tulkintamahdollisuuksiin, mutta jungilaista estetiikkaa ei ole kehitetty kuvataiteen tulkintaan eikä varsinkaan nykykuvataiteen tulkintaan soveltuvaksi välineeksi. Kirjallisuuden tutkimuksen puolella jungilaisen näkökulman soveltaminen tulkintaan on yleisempää, myös Suomessa. Suomessa Jung-tutkimus on kuitenkin vähäistä ja pintapuolista sekä yleisesti ottaen että erityisesti työn aiheen kannalta. Työn alussa esitellään tutkimuksellinen ja teoreettinen kansainvälinen ja kansallinen viitekehys. Tämän jälkeen esitellään tutkimuksen kannalta tärkeät jungilaiset käsitteet, kuten arkkityyppi, kollektiivinen tiedostamaton ja symboli. Aiheelle keskeistä jungilaista symboli-käsitettä tarkastellaan laajasti ja pohditaan tämän sijoittumista taiteen tutkimuksen kentällä suhteessa esimerkiksi muihin estetiikan symbolikäsityksiin. Tutkielmassa yhdistellään jungilaisten ja postjungilaisten ajattelijoiden teorioita ja tutkimusmetodeja ja sovelletaan tästä ajattelumatriisista johdettua postjungilaista taiteen tulkintavälinettä kulttuurisidonnaisen nykykuvataiteen tulkintaan. Tässä tutkimuksessa postjungilaista estetiikkaa sovelletaan taiteen tulkintaan innovatiivisesti ja tieteellisesti tukeutumatta vain mielleyhtymiin. Työssä kehitellään erityisesti myös terapiassa käytettyä jungilaista amplifikaatio-menetelmää nykykuvataiteen tulkintavälineeksi, minkä jälkeen amplifikaatio-menetelmän sovelluksella tulkitaan Maaria Wirkkalan Vakain aikein (2006) -installaatioteosta. Työssä keskitytään yhteisölliseen ja kollektiiviseen näkökulmaan teostulkinnassa. Taiteesta voidaan tätä kautta löytää jotain ajatonta ja yhteistä. Postjungilaisen nykytaiteen tulkinnan avulla voi tunnistaa ja nostaa näitä asioita keskusteluun. Amplifikaatiota ei ole aiemmin sovellettu samalla tavalla. Lopuksi käsitellään tämän postjungilaisen taideteostulkinnan tuloksia ja jäsennetään niitä suhteessa teoreettisen viitekehyksen käsitteisiin sekä tarkastellaan jatkotutkimusmahdollisuuksia. Tutkimus osoittaa, että esitelty postjungilainen tarkastelu sopii nykykuvataiteen tulkintavälineeksi erityisesti kun halutaan järjestelmällisesti etsiä ja tarkastella nykykuvataideteosten yliyksilöllisiä viittausmahdollisuuksia. Avainsanat: Estetiikka, taidefilosofia, taide, tulkinta, Jung, jungilaisuus, postjungilaisuus, nykytaide, nykykuvataide, kuvataide, tiedostamaton, kollektiivinen, kollektiivinen tiedostamaton, arkkityypit, symbolit, amplifikaatio

Kirkko sydämessä : Uskonnon muokkautuminen ja individuaatio inkerinsuomalaisten elämänvaiheissa 1900-luvulla

The Church in one s heart. The formation of religion and individuation in the lives of Ingrian Finns in the 20th century. Sinikka Haapaniemi University of Helsinki, Finland 302 pages The study falls within the sphere of religious views and the problematique of the life trajectory. The target group comprises those Finnish speakers (Ingrian Finns, Ingrians) living in what was historically Ingermanland and who in varying circumstances became scattered. These times were characterized by pressures for change due to societal reasons and reasons of war. In conditions of change external living conditions matters of religious conviction may assume new meaning and form. The examination focuses on sustaining personal faith in difficult life situations and on how crises affected religious views. Another level of scrutiny takes shape through the terminology of the analytic psychology of C.G. Jung. Individuation is deemed to occur as a cumulative process through the stages of life. The basic data for the study comprises interviews with twenty (20) natives of Ingria and their biographical narratives written in standard language. Many biographical accounts and memoirs serve as secondary data. The interviewees, who were largely selected at random, recounted their lives without questions formulated in advance. The study falls within the field of comparative religion and adheres to the principles of qualitative research practice and the case-study method. Effort was made to get to know each interviewee in the situation which his/her narrative presents. The aim is to pay attention to the interpretations given by the narrators of their various experiences and to understand their meanings on a personal level. The years during which the Ingrians were scattered, wandering and returning raise problems of survival. An individual s own initiative assumes individual forms and emphases. Religion was part of the narrators lives as one factor in the quality of life. Their religious thinking was influenced by both their home upbringing and the teaching of the Church. The interviewees took a serious attitude to the informative teaching of confirmation training. When there was no longer a church, it was claimed that the church travelled with them. Changed circumstances tested the validity of the teachings. The message of the Church institution persisted and helped them to preserve their traditions. A striving for unity and for the presence of a community emerged both in the form of ritual behaviour and in a predilection to sociability. Gradually, as they returned, the activity of the Church of Ingria began to revive. At the turn of the millennium the network of parishes was extensive and cultural activity flourished wherever the Ingrians settled in the postwar decades. Religion is part of the process of individuation. Examination of religion and individuation shows that religion remained an individual view, whose factual base was formed by Christianity and the tradition of the Church. Home upbringing served to orientate, but not to bind. With ageing the importance of independent thought is emphasized, for example in relation to confession, it did not pose a threat to individuality. Keywords: Life story, Religiosity, individuation, Ingrian, the Church of Ingria

Suomalaiset antisankarit : Suomalaisuusdiskurssi kolmessa 1980-luvun elokuvassa

Tutkimuksen aiheena on suomalaisuusdiskurssi elokuvissa Täältä tullaan, elämä! (1980, ohjaus Tapio Suominen), Ajolähtö (1982, ohjaus Mikko Niskanen) ja Arvottomat (1982, ohjaus Mika Kaurismäki). Tutkimuksen kohteena ovat elokuvien sisältö ja aikalaisten lehdistöarviot elokuvista. Elokuvia analysoidaan kahdella tasolla: pintatasolla jossa tutkitaan elokuvien kerrontaa ja tyyliä ja syvemmällä tasolla, jossa tutkitaan elokuvien merkitysrakenteita semiotiikan ja analyyttisen psykologian keinoin. Elokuvatekstien pintatason tutkimuksessa käytän päälähteenä David Bordwellin ja Kirstin Thompsonin kirjaa Film Art: An Introduction (1990, 3. ed.). Merkitysrakenteiden analyysissa käytän Algirdas Julien Greimasin semanttista neliötä ja aktanttikaavaa ja Ronald Barthesin teorioita kirjasta Mytologioita (1957/1994). Elokuvien sankaruuden tutkimisessa sovelletaan Carl Gustav Jungin teorioita kollektiivisesta alitajunnasta ja sankarin arkkityypistä. Suomalaisuusdiskurssin analyysissa käytän pohjana Michel Foucaultin teosta The Archaeology of knowledge (1972/1985) ja samaa teokseen teoreettisesti paljolti pohjautuvaa Päivi Rantasen teosta Suolatut säkeet. Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen (1997). Rantasen teos tuo tutkittavien elokuvien suomalaisuusdiskurssin analyysiin historiallista perspektiiviä. Kontekstina elokuva-analyyseille tarkastelen myös elokuvateollisuuden rakennemuutoksia 1980-luvulla ja elokuva-arvosteluja. Suomalaisuusdiskurssi korostuu elokuvien sovittamattomissa ristiriidoissa. Elokuvien kerronnan ja tyylin, narratiivisen merkitysrakenteen ja jungilaisen analyysin tutkimustuloksina on, että elokuvien sisäisistä ristiriidoista voi havaita suomalaisuusdiskurssin pyrkimystä muutokseen. Elokuvien realistisuus sitoo elokuvia perinteiseen topeliaanis-runebergiläiseen suomalaisuuteen, mutta elokuvissa on myös uudenlaisia suomalaisuustulkintoja jotka tulevat ilmi päähenkilöiden toiminnan kautta. Elokuvien analyysi osoittaa, että elokuvien suomalaisuusdiskurssi ei ole vielä valmis täysin sisäistämään muun muassa kansainvälistymistä (Ajolähtö) ja yksilöllisempää suomalaisuutta (Täältä tullaan, elämä! ja Arvottomat). Tarve uudenlaiseen suomalaisuuden määrittelyyn kuitenkin näkyy sekä elokuvateksteissä että elokuva-arvosteluissa. Tutkimusta voisi jatkaa analysoimalla eri aikakausien elokuvia ja vertailemalla niiden suomalaisuusdiskurssia toisiinsa.

Computational Techniques for Haplotype Inference and for Local Alignment Significance

This thesis which consists of an introduction and four peer-reviewed original publications studies the problems of haplotype inference (haplotyping) and local alignment significance. The problems studied here belong to the broad area of bioinformatics and computational biology. The presented solutions are computationally fast and accurate, which makes them practical in high-throughput sequence data analysis. Haplotype inference is a computational problem where the goal is to estimate haplotypes from a sample of genotypes as accurately as possible. This problem is important as the direct measurement of haplotypes is difficult, whereas the genotypes are easier to quantify. Haplotypes are the key-players when studying for example the genetic causes of diseases. In this thesis, three methods are presented for the haplotype inference problem referred to as HaploParser, HIT, and BACH. HaploParser is based on a combinatorial mosaic model and hierarchical parsing that together mimic recombinations and point-mutations in a biologically plausible way. In this mosaic model, the current population is assumed to be evolved from a small founder population. Thus, the haplotypes of the current population are recombinations of the (implicit) founder haplotypes with some point--mutations. HIT (Haplotype Inference Technique) uses a hidden Markov model for haplotypes and efficient algorithms are presented to learn this model from genotype data. The model structure of HIT is analogous to the mosaic model of HaploParser with founder haplotypes. Therefore, it can be seen as a probabilistic model of recombinations and point-mutations. BACH (Bayesian Context-based Haplotyping) utilizes a context tree weighting algorithm to efficiently sum over all variable-length Markov chains to evaluate the posterior probability of a haplotype configuration. Algorithms are presented that find haplotype configurations with high posterior probability. BACH is the most accurate method presented in this thesis and has comparable performance to the best available software for haplotype inference. Local alignment significance is a computational problem where one is interested in whether the local similarities in two sequences are due to the fact that the sequences are related or just by chance. Similarity of sequences is measured by their best local alignment score and from that, a p-value is computed. This p-value is the probability of picking two sequences from the null model that have as good or better best local alignment score. Local alignment significance is used routinely for example in homology searches. In this thesis, a general framework is sketched that allows one to compute a tight upper bound for the p-value of a local pairwise alignment score. Unlike the previous methods, the presented framework is not affeced by so-called edge-effects and can handle gaps (deletions and insertions) without troublesome sampling and curve fitting.

Siperiaa sanoiksi - uralilaisuutta teoiksi : Kai Donner poliittisena organisaattorina sekä tiedemiehenä antropologian näkökulmasta

The doctoral dissertation, entitled Siperiaa sanoiksi - uralilaisuutta teoiksi. Kai Donner poliittisena organisaattorina sekä tiedemiehenä antropologian näkökulmasta clarifies the early history of anthropological fieldwork and research in Siberia. The object of research is Kai Donner (1888-1935), fieldworker, explorer and researcher of Finno-Ugric languages, who made two expeditions to Siberia during 1911-1913 and 1914. Donner studied in Cambridge in 1909 under the guidance of James Frazer, A. C. Haddon and W. H. R. Rivers - and with Bronislaw Malinowski. After finishing his expeditions, Donner organized the enlistment of Finnish university students to receive military training in Germany. He was exiled and participated in the struggle for Finnish independence. After that, he organized military offensives in Russia and participated in domestic politics and policy in cooperation with C. G. E. Mannerheim. He also wrote four ethnographic descriptions on Siberia and worked with the Scandinavian Arctic areas researchers and Polar explorers. The results of this analysis can be sum up as follows: In the history of ethnographic research in Finland, it is possible to find two types of fieldwork tradition. The first tradition started from M. A. Castrén's explorations and research and the second one from August Ahlqvist's. Donner can be included in the first group with Castrén and Sakari Pälsi, unlike other contemporary philologists, or cultural researcher colleagues, which used the method of August Ahlqvist. Donner's holistic, lively and participant-observation based way of work is articulated in his writings two years before Malinowski published his thesis about modern fieldwork. Unfortunately, Donner didn't get the change to continue his researche because of the civil war in Finland, and due to the dogmatic position of E. N. Setälä. Donner's main work - the ethnohistorical Siberia - encloses his political and anthropological visions about a common and threatened Uralic nation under the pressure of Russian. The important items of his expeditions can be found in the area of cultural ecology, nutritional anthropology and fieldwork methods. It is also possible to prove that in his short stories from Siberia, there can be found some psychological factors that correlate his early life history.

Expected Performance of the ATLAS Experiment - Detector, Trigger and Physics

A detailed study is presented of the expected performance of the ATLAS detector. The reconstruction of tracks, leptons, photons, missing energy and jets is investigated, together with the performance of b-tagging and the trigger. The physics potential for a variety of interesting physics processes, within the Standard Model and beyond, is examined. The study comprises a series of notes based on simulations of the detector and physics processes, with particular emphasis given to the data expected from the first years of operation of the LHC at CERN.

Search for Top-Quark Production via Flavor-Changing Neutral Currents in W+1 Jet Events at CDF

We report on the first search for top-quark production via flavor-changing neutral-current (FCNC) interactions in the non-standard-model process u(c)+g -> t using ppbar collision data collected by the CDF II detector. The data set corresponds to an integrated luminosity of 2.2/fb. The candidate events feature the signature of semileptonic top-quark decays and are classified as signal-like or background-like by an artificial neural network trained on simulated events. The observed discriminant distribution is in good agreement with the one predicted by the standard model and provides no evidence for FCNC top-quark production, resulting in a Bayesian upper limit on the production cross section sigma (u(c)+g -> t) u+g) c+g)