Development of biogenic VOC emission inventories for the boreal forest

Luonnosta haihtuvat orgaaniset yhdisteet, joita pääsee ilmaan etenkin metsistä, voivat vaikuttaa paikalliseen ja alueelliseen ilmanlaatuun, koska ne reagoivat ilmakehässä. Niiden reaktiotuotteet voivat myös osallistua uusien hiukkasten muodostumiseen ja kasvuun, millä voi olla vaikutusta ilmakehän säteilytaseeseen ja tätä kautta myös ilmastoon. Hiukkaset absorboivat ja sirottavat auringon säteilyä ja maapallon lämpösäteilyä minkä lisäksi ne vaikuttavat pilvien säteilyominaisuuksiin, määrään ja elinikään. Koko maapallon mittakaavassa luonnosta tulevat hiilivetypäästöt ylittävät ihmistoiminnan aiheuttamat päästöt moninkertaisesti. Tämän vuoksi luonnon päästöjen arviointi on tärkeää kun halutaan kehittää tehokkaita ilmanlaatu- ja ilmastostrategioita. Tämä tutkimus käsittelee boreaalisen metsän hiilivetypäästöjä. Boreaalinen metsä eli pohjoinen havumetsä on suurin maanpäällinen ekosysteemi, ja se ulottuu lähes yhtenäisenä nauhana koko pohjoisen pallonpuoliskon ympäri. Sille on tyypillistä puulajien suhteellisen pieni kirjo sekä olosuhteiden ja kasvun voimakkaat vuodenaikaisvaihtelut. Työssä on tutkittu Suomen yleisimmän boreaalisen puun eli männyn hiilivetypäästöjen vuodenaikaisvaihtelua sekä päästöjen riippuvuutta lämpötilasta ja valosta. Saatuja tuloksia on käytetty yhdessä muiden boreaalisilla puilla tehtyjen päästömittaustulosten kanssa Suomen metsiä varten kehitetyssä päästömallissa. Malli perustuu lisäksi maankäyttötietoihin, suomen metsille kehitettyyn luokitukseen ja meteorologisiin tietoihin, joiden avulla se laskee metsien hiilivetypäästöt kasvukauden aikana. Suomen metsien päästöt koostuvat koko kasvukauden ajan suurelta osin alfa- ja beta-pineenistä sekä delta-kareenista. Kesällä ja syksyllä päästöissä on myös paljon sabineenia, jota tulee etenkin lehtipuista. Päästöt seuraavat lämpötilan keskimääräistä vaihtelua, ovat suurimmillaan maan eteläosissa ja laskevat tasaisesti pohjoiseen siirryttäessä. Metsän isopreenipäästö on suhteellisen pieni – Suomessa tärkein isopreeniä päästävä puu on vähäpäästöinen kuusi, koska runsaspäästöisten pajun ja haavan osuus metsän lehtimassasta on hyvin pieni. Tässä työssä on myös laskettu ensimmäinen arvio metsän seskviterpeenipäästöistä. Seskviterpeenipäästöt alkavat Juhannuksen jälkeen ja ovat kasvukauden aikana samaa suuruusluokkaa kuin isopreenipäästöt. Vuositasolla Suomen metsien hiilivetypäästöt ovat noin kaksinkertaiset ihmistoiminnasta aiheutuviin päästöihin verrattuna.

Informational efficiency of the European Union emission allowance market

This thesis studies the informational efficiency of the European Union emission allowance (EUA) market. In an efficient market, the market price is unpredictable and profits above average are impossible in the long run. The main research problem is does the EUA price follow a random walk. The method is an econometric analysis of the price series, which includes an autocorrelation coefficient test and a variance ratio test. The results reveal that the price series is autocorrelated and therefore a nonrandom walk. In order to find out the extent of predictability, the price series is modelled with an autoregressive model. The conclusion is that the EUA price is autocorrelated only to a small degree and that the predictability cannot be used to make extra profits. The EUA market is therefore considered informationally efficient, although the price series does not fulfill the requirements of a random walk. A market review supports the conclusion, but it is clear that the maturing of the market is still in process.

Myoblast transplantation and adenoviral VEGF-C transfer in porcine model of coronary artery disease

Heart failure is a common and highly challenging medical disorder. The progressive increase of elderly population is expected to further reflect in heart failure incidence. Recent progress in cell transplantation therapy has provided a conceptual alternative for treatment of heart failure. Despite improved medical treatment and operative possibilities, end-stage coronary artery disease present a great medical challenge. It has been estimated that therapeutic angiogenesis would be the next major advance in the treatment of ischaemic heart disease. Gene transfer to augment neovascularization could be beneficial for such patients. We employed a porcine model to evaluate the angiogenic effect of vascular endothelial growth factor (VEGF)-C gene transfer. Ameroid-generated myocardial ischemia was produced and adenovirus encoding (ad)VEGF-C or β-galactosidase (LacZ) gene therapy was given intramyocardially during progressive coronary stenosis. Angiography, positron emission tomography (PET), single photon emission computed tomography (SPECT) and histology evidenced beneficial affects of the adVEGF-C gene transfer compared to adLacZ. The myocardial deterioration during progressive coronary stenosis seen in the control group was restrained in the treatment group. We observed an uneven occlusion rate of the coronary vessels with Ameroid constrictor. We developed a simple methodological improvement of Ameroid model by ligating of the Ameroid–stenosed coronary vessel. Improvement of the model was seen by a more reliable occlusion rate of the vessel concerned and a formation of a rather constant myocardial infarction. We assessed the spontaneous healing of the left ventricle (LV) in this new model by SPECT, PET, MRI, and angiography. Significant spontaneous improvement of myocardial perfusion and function was seen as well as diminishment of scar volume. Histologically more microvessels were seen in the border area of the lesion. Double staining of the myocytes in mitosis indicated more cardiomyocyte regeneration at the remote area of the lesion. The potential of autologous myoblast transplantation after ischaemia and infarction of porcine heart was evaluated. After ligation of stenosed coronary artery, autologous myoblast transplantation or control medium was directly injected into the myocardium at the lesion area. Assessed by MRI, improvement of diastolic function was seen in the myoblast-transplanted animals, but not in the control animals. Systolic function remained unchanged in both groups.