Studies on the Effects of Property Taxation, Rent Control and Housing Allowances

Tämä väitöskirja koostuu asuntomarkkinoiden taloustieteellistä analyysia esittelevästä johdantoluvusta ja kolmesta tutkimuksesta, joissa analysoidaan asuntomarkkinoihin vaikuttavia politiikkatoimenpiteitä. Luvussa 2 tutkitaan Suomen kiinteistöverojärjestelmän vaikutusta asuntorakentamiseen. Vuonna 2001 tehtiin uudistus, jonka myötä kunnat voivat verottaa rakentamatonta asuintonttia korkeammalla veroasteella kuin rakennettua tonttia. Maanomistajan rakentamispäätöksen teoreettisen mallin mukaan rakentamattoman tontin korotettu kiinteistöveron pitäisi nopeuttaa rakentamista, mutta toisaalta myös rakentamiseen investoitu rahamäärä saattaa muuttua. Asuintonttien kiinteistöverojen yleinen taso ei vaikuta maanomistajan käyttäytymiseen, sillä tontin verotusarvo ei riipu rakentamispäätöksestä. Vain rakentamattoman ja rakennetun tontin veroasteiden erolla on merkitystä. Empiiriset tulokset ovat sopusoinnussa teorian kanssa. Tulosten mukaan prosenttiyksikön nousu rakentamattoman ja rakennetun tontin veroasteiden erossa lisää omakotialoitusten määrää viidellä prosentilla lyhyellä aikavälillä. Luvussa 3 analysoidaan vuokrasääntelystä vuokralaisille aiheutuvia hyötyjä ja haittoja. Vuokrasäännellyissä asunnoissa asuvat kotitaloudet hyötyvät vuokrasääntelystä alhaisen vuokran muodossa. Heille saattaa kuitenkin koitua myös haittaa siitä, että toiveita vastaavan asunnon löytäminen on vuokrasääntelytilanteessa vaikeaa, koska vapaille asunnoille on suuri määrä ottajia. Vapaarahoitteisen vuokra-asuntokannan vuokrien sääntely purettiin Suomessa asteittain vuosina 1992–1995. Tutkimuksen empiiriset tulokset viittaavat siihen, että vuokrasääntelyn aiheuttamista suurista eroista halutun ja todellisen asuntokulutuksen välillä koituvat hyvinvointitappiot kumosivat merkittävän osan matalien vuokrien hyödyistä vuokralaisille. Luvussa 4 tutkitaan Suomen asumistukijärjestelmän kannustinvaikutuksia. Asumistuen määrää rajoittavat asunnon pinta-alalle ja neliövuokralle asetetut ylärajat. Neliövuokrarajoite voidaan tulkita asumisen laatua rajoittavana tekijänä. Tutkimuksen teoreettisessa osassa osoitetaan, että asumistukijärjestelmä luo vahvat kannustimet muuttaa asuntoihin, joissa pinta-ala- ja laaturajoitteet purevat. Empiiristen tulosten mukaan asumistukeen oikeutetut kotitaloudet eivät näytä reagoivan kannusteisiin. Tukeen oikeutettujen kotitalouksien asumisvalinnat suhteessa pinta-ala ja laaturajoitteisiin vastaavat muiden kotitalouksien valintoja ja asunnonvaihdon mahdollistama potentiaalinen asumistuen lisäys ei nosta muuttotodennäköisyyttä. Muuttamiseen liittyvät kustannukset ja vajavaiset tiedot tukijärjestelmästä saattavat selittää heikkoa reagointia asumistuen luomiin kannustimiin. Toinen mahdollinen selitys on asumistuen vajaakäyttö. Tutkimuksen mukaan vain 70–80 prosenttia asumistukeen oikeutetuista kotitalouksista nostaa tukea. Asumistuen hyödyntämisen todennäköisyys riippuu koulutustasosta, tuen määrästä ja tulo-odotuksista.

The link between foreign aid, public investment and economic growth

Länsimaat ovat rahoittaneet kehitysyhteistyöhankkeita jo lähes kuuden vuosikymmenen ajan, mutta kehitysavun tehokkuudesta ei olla edelleenkään päästy yksimielisyyteen. Yksi avunantajamaiden tapa vaikuttaa kehitysavun tehokkuuteen, eli avun vaikutukseen vastaanottajamaan taloudellisen kasvun kiihdyttäjänä, on sitoa ne julkisen sektorin infrastruktuurihankkeisiin. Joissain tapauksissa tämä vaikuttaa avun vastaanottajan käytökseen ja asenteisiin kehitysapua kohtaan. Tutkielmassa käsitellään kehitysavun tehokkuutta tilanteessa, jossa se on sidottu julkisen sektorin investointeihin kehitysmaassa. Tutkimus pohjaa Kalaitzidakisin ja Kalyvitisin (2008) malliin, jossa osa kehitysmaan julkisen talouden investoinneista rahoitetaan kehitysavulla. Seuraavaksi tarkastellaan ylijäämää tavoittelevan käyttäytymisen (rent- seeking) vaikutusta kehitysavun tehokkuuteen pohjaten Economidesin, Kalyvitisin ja Philippopoulosin (2008) malliin. Tutkielmassa referoidaan lisäksi tutkimuskysymystä sivuavia empiirisiä tutkimuksia, esitellään aluksi tavallisimmat kehitysyhteistyön muodot, sekä esitellään talousteoreettisia näkökulmia kehitysyhteistyön tehokkuuden määrittelylle. Tutkielma perustuu puhtaasti teoreettisiin malleihin ja niissä sovelletut menetelmät ovat matemaattisia. Tutkielmassa käsitellään ensin tapaus, jossa kehitysyhteistyöllä rahoitetaan julkisen sektorin investointihankkeita. Jossain tapauksissa kehitysavun kasvu lasku siirtää vastaanottajamaan kulutusta julkisista investoinneista kulutukseen, jolloin kehitysyhteistyövaroin osittain rahoitettujen hankkeiden koko pienenee, ja suhteellinen tehokkuus laskee. Seuraavaksi tarkastellaan tilannetta, jossa kehitysyhteistyövaroista vain osa päätyy hankkeen rahoittamiseen, ja todetaan, että kehitysavun tehokkuus ja vaikutus maan kansantulon kasvuun vähenee talouden toimijoiden ylijäämää tavoittelevan käyttäytymisen (mukaan lukien korruptio) myötä entisestään. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kehitysapu vaikuttaa kehittyvän maan talouden kasvuun tapauksessa, jossa julkisia infrastruktuurihankkeita rahoitetaan osittain maan omin verovaroin ja osittain kehitysyhteistyövaroin. Ylijäämää tavoitteleva käyttäytyminen vaikuttaa kehitysavun tehokkuuteen negatiivistesti vähentäen kehitysavun positiivisia kasvuvaikutuksia.

Is prosopis a curse or a blessing? : An ecological economic analysis of an invasive alien tree species in Sudan.

The issue of the usefulness of different prosopis species versus their status as weeds is a matter of hot debate around the world. The tree Prosopis juliflora had until 2000 been proclaimed weedy in its native range in South America and elsewhere in the dry tropics. P. juliflora or mesquite has a 90-year history in Sudan. During the early 1990s a popular opinion in central Sudan and the Sudanese Government had begun to consider prosopis a noxious weed and a problematic tree species due to its aggressive ability to invade farmlands and pastures, especially in and around irrigated agricultural lands. As a consequence prosopis was officially declared an invasive alien species also in Sudan, and in 1995 a presidential decree for its eradication was issued. Using a total economic valuation (TEV) approach, this study analysed the impacts of prosopis on the local livelihoods in two contrasting irrigated agricultural schemes. Primarily a problem-based approach was used in which the derivation of non-market values was captured using ecological economic tools. In the New Halfa Irrigation Scheme in Kassala State, four separate household surveys were conducted due to diversity between the respective population groups. The main aim was here to study the magnitude of environmental economic benefits and costs derived from the invasion of prosopis in a large agricultural irrigation scheme on clay soil. Another study site, the Gandato Irrigation Scheme in River Nile State represented impacts from prosopis that an irrigation scheme was confronted with on sandy soil in the arid and semi-arid ecozones along the main River Nile. The two cases showed distinctly different effects of prosopis but both indicated the benefits to exceed the costs. The valuation on clay soil in New Halfa identified a benefit/cost ratio of 2.1, while this indicator equalled 46 on the sandy soils of Gandato. The valuation results were site-specific and based on local market prices. The most important beneficial impacts of prosopis on local livelihoods were derived from free-grazing forage for livestock, environmental conservation of the native vegetation, wood and non-wood forest products, as well as shelterbelt effects. The main social costs from prosopis were derived from weeding and clearing it from farm lands and from canalsides, from thorn injuries to humans and livestock, as well as from repair expenses vehicle tyre punctures. Of the population groups, the tenants faced most of the detrimental impacts, while the landless population groups (originating from western and eastern Sudan) as well as the nomads were highly dependent on this tree resource. For the Gandato site the monetized benefit-cost ratio of 46 still excluded several additional beneficial impacts of prosopis in the area that were difficult to quantify and monetize credibly. In River Nile State the beneficial impact could thus be seen as completely outweighing the costs of prosopis. The results can contributed to the formulation of national and local forest and agricultural policies related to prosopis in Sudan and also be used in other countries faced with similar impacts caused by this tree.

NORDEK : A Plan for Increased Nordic Economic Co-operation and Integration 1968-1970

For the first time the attempt of Denmark, Finland, Norway and Sweden to increase Nordic economic co-operation and integration (NORDEK 1968-1970) is analysed by using records from the four governments archives and interviews with central actors participating. A dominating argument has until now been that dynamics in Nordic economic integration is different from dynamics in European integration. This archive based study disproves the myth however of ideological Nordism and of short term political developments outside Norden as most important for the NORDEK initiative. The NORDEK initiative was actually more a consequence of a long term socioeconomic and socio-political path dependant process. The study also disproves the myth that the NORDEK plan was a political and ideological symbol without socioeconomic substance. The purpose with NORDEK was to create a better basis for generating economic growth and social welfare. The proposed NORDEK institutions were therefore developed to promote economic progress. The study finally shows that the NORDEK failure in 1970 was not a result of lacking economic rationale or incompatible economic interests. The failure was a result of a power struggle in Finnish domestic policy and lacking political will in the other Nordic countries to continue without Finland.

Essays on Illegal Activities, Institutions and Economic Growth

In public economics, two extremist views on the functions of a government compete: one emphasizes government working for the public interest to provide value for the citizens, while another regards government mainly as a workhorse for private interests. Moreover, as the sole legitimate authority, the government has the right to define the rules and laws as well as to enforce them. With respect to regulation, two extremes arise: from too little regulation to too much of it. If the government does not function or ceases to exist, the state falls into anarchy or chaos (Somalia). If it regulates too much, it will completely suffocate private activities, which might be considered extralegal (the former Soviet Union). In this thesis I scrutinize the government s interventionist policies and evaluate the question of how to best promote economic well-being. The first two essays assume that the government s policies promote illegal activity. The first paper evaluates the interaction between the government and the mafia, and pays attention to the law enforcement of underground production. We show that the revenue-maximizing government will always monitor the shadow economy, as monitoring contributes to the government s revenue. In general, both legal and illegal firms are hurt by the entry of the mafia. It is, however, plausible that legal firms might benefit by the entry of the mafia if it competes with the government. The second paper tackles the issue of the measurement of the size of the shadow economy. To formulate policies it is essential to know what drives illegal economic activity; is it the tax burden, excess regulation, corruption or a weak legal environment? In this paper we propose an additional explanation for tax evasion and shadow production, namely cultural factors as manifested by religion as determinants of tax morality. According to our findings, Catholic and Protestant countries do not differ in their tax morale. The third paper contributes to the literature discussing the role of the government in promoting economic and productivity growth. Our main result is that, given the complex relationship between economic growth and economic freedom, marketization has not necessarily been beneficial in terms of growth. The last paper builds on traditional growth literature and revisits the debate on convergence clubs arising from demographic transition. We provide new evidence against the idea that countries within a club would converge over time. Instead, we propose that since the demographic transition is a dynamic process, one can expect countries to enter the last regime of stable, modern growth in stages.

Essays on Economic Integration and Labour Demand

This dissertation consists of an introductory section and three essays investigating the effects of economic integration on labour demand by using theoretical models and by empirical analysis. The essays adopt an intra-industry trade approach to specify a theoretical framework of estimation for determining the effects of economic integration on employment. In all the essays the empirical aim is to explore the labour demand consequences of European integration. The first essay analyzes how labour-demand elasticities with own price have changed during the process of economic integration. As a theoretical result, intensified trade competition increases labour-demand elasticity, whereas better advantage of economies of scale decreases labour-demand elasticity by decreasing the elasticity of substitution between differentiated products. Furthermore, if integration gives rise to an increase in input-substitutability and/or outsourcing activities, labour demand will become more elastic. Using data from the manufacturing sector from 1975 to 2002, the empirical results provide support for the hypothesis that European integration has contributed to increased elasticities of total labour demand in Finland. The second essay analyzes how economic integration affects the impact of welfare poli-cies on employment. The essay considers the viability of financing the public sector, i.e. public consumption and social security expenses, by general labour taxation in an economy which has become more integrated into international product markets. The theoretical results of the second essay indicate that, as increased trade competition crowds out better economies of scale, it becomes more costly to maintain welfare systems financed by labour taxation. Using data from European countries for the years 1975 to 2004, the empirical results provide inconsistent evidence for the hypothesis that economic integration has contributed to the distortion effects of welfare policies on employment. The third essay analyzes the impact of profit sharing on employment as a way to introduce wage flexibility into the process of economic integration. The results of the essay suggest that, in theory, the effects of economic integration on the impact of profit sharing on employment clearly depend on a trade-off between intensified competition and better advantage of economies of scale. If product market competition increases, the ability of profit sharing to improve employment through economic integration increases with moderated wages. While, the economic integration associating with market power in turn decrease the possibilities of profit sharing with higher wages to improve employment. Using data from the manufacturing sector for the years 1996 to 2004, the empirical results show that profit-sharing has a positive impact on employment during the process of European integration, but can have ambiguous effects on the stability of employment in Finland.

Essays on Russia's Economic Transition

This study comprises an introductory section and three essays analysing Russia's economic transition from the early 1990s up to the present. The papers present a combination of both theoretical and empirical analysis on some of the key issues Russia has faced during its somewhat troublesome transformation from state-controlled command economy to market-based economy. The first essay analyses fiscal competition for mobile capital between identical regions in a transition country. A standard tax competition framework is extended to account for two features of a transition economy: the presence of two sectors, old and new, which differ in productivity; and a non-benevolent regional decision-maker. It is shown that in very early phase of transition, when the old sector clearly dominates, consumers in a transition economy may be better off in a competitive equilibrium. Decision-makers, on the other hand, will prefer to coordinate their fiscal policies. The second essay uses annual data for 1992-2003 to examine income dispersion and convergence across 76 Russian regions. Wide disparities in income levels have indeed emerged during the transition period. Dispersion has increased most among the initially better-off regions, whereas for the initially poorer regions no clear trend of divergence or convergence could be established. Further, some - albeit not highly robust - evidence was found of both unconditional and conditional convergence, especially among the initially richer regions. Finally, it is observed that there is much less evidence of convergence after the economic crisis of 1998. The third essay analyses industrial firms' engagement in provision of infrastructure services, such as heating, electricity and road maintenance. Using a unique dataset of 404 large and medium-sized industrial enterprises in 40 regions of Russia, the essay examines public infrastructure provision by Russian industrial enterprises. It is found that to a large degree engagement in infrastructure provision, as proxied by district heating production, is a Soviet legacy. Secondly, firms providing district heating to users outside their plant area are more likely to have close and multidimensional relations with the local public sector.

Essays on Finnish Economic Growth and Productivity, 1860-2005

This study examines Finnish economic growth. The key driver of economic growth was productivity. And the major engine of productivity growth was technology, especially the general purpose technologies (GPTs) electricity and ICT. A new GPT builds on previous knowledge, yet often in an uncertain, punctuated, fashion. Economic history, as well as the Finnish data analyzed in this study, teaches that growth is not a smooth process but is subject to episodes of sharp acceleration and deceleration which are associated with the arrival, diffusion and exhaustion of new general purpose technologies. These are technologies that affect the whole economy by transforming both household life and the ways in which firms conduct business. The findings of previous research, that Finnish economic growth exhibited late industrialisation and significant structural changes were corroborated by this study. Yet, it was not solely a story of manufacturing and structural change was more the effect of than the cause for economic growth. We offered an empirical resolution to the Artto-Pohjola paradox as we showed that a high rate of return on capital was combined with low capital productivity growth. This result is important in understanding Finnish economic growth 1975-90. The main contribution of this thesis was the growth accounting results on the impact of ICT on growth and productivity, as well as the comparison of electricity and ICT. It was shown that ICT s contribution to GDP growth was almost twice as large as electricity s contribution over comparable periods of time. Finland has thus been far more successful as an ICT producer than a producer of electricity. Unfortunately in the use of ICT the results were still more modest than for electricity. During the end of the period considered in this thesis, Finland switched from resource-based to ICT-based growth. However, given the large dependency on the ICT-producing sector, the ongoing outsourcing of ICT production to low wage countries provides a threat to productivity performance in the future. For a developed country only change is constant and history teaches us that it is likely that Finland is obliged to reorganize its economy once again in the digital era.

The effects of marriage partners' socio-economic positions on the risk of divorce in Finland

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten aviopuolisoiden sosioekonominen asema vaikuttaa avioeroriskiin Suomessa. Tutkimuksessa käytettiin Tilastokeskuksen rekistereistä koottua aineistoa, joka koskee suomalaisten ensimmäisiä avioliittoja vuoden 1990 lopussa ja avioeroja vuosina 1991−93. Väitöskirjaan sisältyy kolme osatutkimusta. Ensimmäinen osatutkimus käsitteli avioeroriskin vaihtelua aviopuolisoiden sosioekonomisen aseman eri osatekijöiden (koulutusaste, sosiaaliryhmä, pääasiallinen toiminta, tulotaso, asunnon omistaminen ja asumisahtaus) mukaan. Kaiken kaikkiaan avioeroriski oli sitä pienempi, mitä paremmassa taloudellisessa ja sosiaalisessa asemassa aviopuolisot olivat. Esimerkiksi miehen ja vaimon korkea koulutusaste, toimihenkilöammatti, työssäkäynti (etenkin verrattuna työttömyyteen) sekä omistusasunnossa asuminen liittyivät pienentyneeseen avioeroriskiin. Vaimon sosioekonomisen aseman yhteys avioeroriskiin oli paljolti samanlainen kuin miehen aseman yhteys. Huomattavin poikkeus tähän oli, että vaimon suuret tulot lisäsivät avioeroriskiä, vaikka miehen suurilla tuloilla oli päinvastainen vaikutus. Lisäksi kotitaloustyötä pääasiallisena toimintanaan tekevillä naisilla (pääasiallisen toiminnan luokka ”muut”) oli vielä pienempi avioeroriski kuin työssäkäyvillä naisilla. Toisessa osatutkimuksessa keskityttiin aviomiehen ja vaimon aseman yhdistettyyn vaikutukseen. Selviä viitteitä siitä, että puolisoiden koulutustasojen erilaisuus lisäisi eroriskiä, ei saatu. Pareilla, joissa molemmilla oli enintään perusasteen koulutus, oli kuitenkin odotettua pienempi avioeroriski. Eroriski oli suhteellisen alhainen pareilla, joissa vaimo oli työssäkäyvä tai kotitaloustyötä tekevä ja aviomies työssäkäyvä. Eroriskiä kasvatti se, että aviomies, vaimo tai molemmat puolisot olivat työttömiä. Vaimon korkea tulotaso lisäsi eroriskiä miehen kaikilla tulotasoilla mutta erityisen voimakkaasti silloin, kun miehen tulotaso oli alhainen. Kolmanneksi selvitettiin, vaikuttaako puolisoiden sosioekonominen asema avioeroriskiin eri tavalla riippuen siitä, kauanko avioliitto on kestänyt. Tällöin havaittiin, että vähän koulutettujen ja työntekijäammateissa toimivien puolisoiden suuri eroriski rajoittuu paljolti nuorimpiin avioliittoihin. Sen sijaan esim. puolisoiden työttömyys, vaimon korkea tulotaso ja vuokra-asunnossa asuminen kasvattivat eroriskiä riippumatta siitä, kuinka kauan avioliitto oli kestänyt. Kaiken kaikkiaan eroriski oli siis sitä pienempi, mitä paremmassa taloudellisessa ja sosiaalisessa asemassa puolisot olivat. Vaimon taloudellisilla ja sosiaalisilla resursseilla näyttää kuitenkin olevan myös joitakin avioeroriskiä lisääviä vaikutuksia.