Essays on Illegal Activities, Institutions and Economic Growth

In public economics, two extremist views on the functions of a government compete: one emphasizes government working for the public interest to provide value for the citizens, while another regards government mainly as a workhorse for private interests. Moreover, as the sole legitimate authority, the government has the right to define the rules and laws as well as to enforce them. With respect to regulation, two extremes arise: from too little regulation to too much of it. If the government does not function or ceases to exist, the state falls into anarchy or chaos (Somalia). If it regulates too much, it will completely suffocate private activities, which might be considered extralegal (the former Soviet Union). In this thesis I scrutinize the government s interventionist policies and evaluate the question of how to best promote economic well-being. The first two essays assume that the government s policies promote illegal activity. The first paper evaluates the interaction between the government and the mafia, and pays attention to the law enforcement of underground production. We show that the revenue-maximizing government will always monitor the shadow economy, as monitoring contributes to the government s revenue. In general, both legal and illegal firms are hurt by the entry of the mafia. It is, however, plausible that legal firms might benefit by the entry of the mafia if it competes with the government. The second paper tackles the issue of the measurement of the size of the shadow economy. To formulate policies it is essential to know what drives illegal economic activity; is it the tax burden, excess regulation, corruption or a weak legal environment? In this paper we propose an additional explanation for tax evasion and shadow production, namely cultural factors as manifested by religion as determinants of tax morality. According to our findings, Catholic and Protestant countries do not differ in their tax morale. The third paper contributes to the literature discussing the role of the government in promoting economic and productivity growth. Our main result is that, given the complex relationship between economic growth and economic freedom, marketization has not necessarily been beneficial in terms of growth. The last paper builds on traditional growth literature and revisits the debate on convergence clubs arising from demographic transition. We provide new evidence against the idea that countries within a club would converge over time. Instead, we propose that since the demographic transition is a dynamic process, one can expect countries to enter the last regime of stable, modern growth in stages.

Julkistalouden piirissä on periaatteessa kahdenlaista käsitystä valtionhallinnon roolista. Ensimmäisen mukaan hallinnon tehtävä on tuottaa lisäarvoa kansalaisilleen, kun taas toisen mukaan hallinto on yksityisten intressien ja etujen ajamisen väline. Edelleen, hallituksella on yksinoikeus sekä lainlaadintaan että valvontaan. Myös sääntelyn suhteen ääripäitä on kaksi: liiasta sääntelystä sääntelyn täydelliseen puuttumiseen. Jos hallinto lakkaa toimimasta, maa joutuu täydelliseen kaaokseen (Somalia). Jos taas sääntelyä on liikaa, yksityinen taloudellinen toiminta tukehtuu tai se tulkitaan laittomaksi (entinen Neuvostoliitto). Tässä väitöskirjassa tutkitaan hallinnon sääntelypolitiikkaa sekä arvioidaan tapoja kasvattaa taloudellista hyvinvointia. Väitöskirjan ensimmäinen ja toinen essee perustavat ajatukseen, että hallinto voi omilla toimillaan edesauttaa laitonta taloudellista toimintaa. Ensimmäisessä esseessä tarkastellaan hallinnon ja rikollisjärjestön vuorovaikutusta, jolloin huomio kiinnittyy harmaan talouden valvontaan. Osoitamme, että omaa voittoaan tavoitteleva hallitus valvoo harmaata taloutta kaikissa olosuhteissa, sillä lainvalvonta tuottaa sille lisätuloja. Pääsääntöisesti sekä laittomat ja lailliset yritykset kärsivät järjestäytyneen rikollisuuden synnystä, joskin joissakin tapauksissa laillisen sektorin yritykset voivat mafian läsnäolosta hyötyä hallituksen ja mafian kilpailun kautta. Toinen essee tarkastelee harmaan talouden mittaamista. Optimaalisen talouspolitiikan kannalta on tärkeä tietää, mitkä tekijät vahvistavat harmaata taloutta: verotus, liika sääntely, korruptio vai heikko lainvalvonta. Tässä paperissa ehdotetaan uutta selittäjää, nimittäin kulttuuriin kuuluvaa moraalikoodistoa, jota mittaamme uskonnolla. Näyttää siltä, että katoliset ja protestanttiset maat eivät poikkea toisistaan veromoraalin suhteen. Kolmas paperi palaa hyvän hallinnon ja erityisesti instituutioiden rooliin tuottavuuden ja talouden kasvun tekijänä. Osoitamme, että talouden vapauden ja talouskasvun välinen suhde on aiemmin ajateltua kompleksisempi, eikä siirtymätalouksien vapautuminen ole pelkästään edistänyt talouskasvua. Talouden vaputta voi olla liikaa. Viimeinen essee rakentaa perinteisen kasvukirjallisuuden varaan ja tarkastelee väestönmuutoksen roolia tuloerojen kaventamisessa. Tuloksemme puhuvat vahvasti vaston usein esitettyä argumenttia, että väestönmuutos johtaisi tuloerojen supistumiseen. Sen sijaan huomautamme, että väestönmuutos on dynaaminen prosessi, jonka maat käyvät läpi eriaikaisesti. Sen takia maat päätyvät moderniin vakaan kasvun tilaan eri välivaiheiden kautta hyvin eriaikaisesti.