Local Politicizations : A Comparison of Finns and French Practicing Democracy

This study examines how do the processes of politicization differ in the Finnish and the French local contexts, and what kinds of consequences do these processes have on the local civic practices, the definitions and redefinitions of democracy and citizenship, the dynamics of power and resistance, and the ways of solving controversies in the public sphere. By means of comparative anthropology of the state , focusing on how democracy actually is practiced in different contexts, politicizations the processes of opening political arenas and recognizing controversy are analyzed. The focus of the study is on local activists engaged in different struggles on various levels of the local public spheres, and local politicians and civil servants participating in these struggles from their respective positions, in two middle-size European cities, Helsinki and Lyon. The empirical analyses of the book compare different political actors and levels of practicing democracy simultaneously. The study is empirically based on four different bodies of material: Ethnographic notes taken during a fieldwork among the activities of several local activist groups; 47 interviews of local activists and politicians; images representing different levels of public portrayals from activist websites (Helsinki N=274, Lyon N=232) and from city information magazines (Helsinki-info N=208, Lyon Citoyen N= 357); and finally, newspaper articles concerning local conflict issues, and reporting on the encounters between local citizens and representatives of the cities (January-June in 2005; Helsingin Sanomat N=96 and Le Progrès N= 102). The study makes three distinctive contributions to the study of current democratic societies: (1) a conceptual one by bringing politicization at the center of a comparison of political cultures, and by considering in parallel the ethnographic group styles theory by Nina Eliasoph and Paul Lichterman, the theory on counter-democracy by Pierre Rosanvallon and the pragmatist justification theory by Luc Boltanski and Laurent Thévenot; (2) an empirical one through the triangulation of ethnographic, thematic interview, visual, and newspaper data through which the different aspects of democratic practices are examined; and (3) a methodological one by developing new ways of analyzing comparative cases an application of Frame Analysis to visual material and the creation of Public Justification Analysis for analyzing morally loaded claims in newspaper reports thus building bridges between cultural, political, and pragmatic sociology. The results of the study indicate that the cultural tools the Finnish civic actors had at their disposal were prone to hinder more than support politicization, whereas the tools the French actors mainly relied on were frequently apt for making politicization possible. This crystallization is defined and detailed in many ways in the analyses of the book. Its consequences to the understanding and future research on the current developments of democracy are multiple, as politicization, while not assuring good results as such, is central to a functioning and vibrant democracy in which injustices can be fixed and new directions and solutions sought collectively.

Vaikuttavuusyhteiskunta : Sosiaalisten olojen arvostelusta vaikutusten todentamiseen

Evaluation practices have pervaded the Finnish society and welfare state. At the same time the term effectiveness has become a powerful organising concept in welfare state activities. The aim of the study is to analyse how the outcome-oriented society came into being through historical processes, to answer the question of how social policy and welfare state practices were brought under the governance of the concept of effectiveness . Discussions about social imagination, Michel Foucault s conceptions of the history of the present and of governmentality, genealogy and archaeology, along with Ian Hacking s notions of dynamic nominalism and styles of reasoning, are used as the conceptual and methodological starting points for the study. In addition, Luc Boltanski s and Laurent Thévenot s ideas of orders of worth , regimes of evaluation in everyday life, are employed. Usually, evaluation is conceptualised as an autonomous epistemic culture and practice (evaluation as epistemic practice), but evaluation is here understood as knowledge-creation processes elementary to different epistemic practices (evaluation in epistemic practices). The emergence of epistemic cultures and styles of reasoning about the effectiveness or impacts of welfare state activities are analysed through Finnish social policy and social work research. The study uses case studies which represent debates and empirical research dealing with the effectiveness and quality of social services and social work. While uncertainty and doubts over the effects and consequences of welfare policies have always been present in discourses about social policy, the theme has not been acknowledged much in social policy research. To resolve these uncertainties, eight styles of reasoning about such effects have emerged over time. These are the statistical, goal-based, needs-based, experimental, interaction-based, performance measurement, auditing and evidence-based styles of reasoning. Social policy research has contributed in various ways to the creation of these epistemic practices. The transformation of the welfare state, starting at the end of 1980s, increased market-orientation and trimmed public welfare responsibilities, and led to the adoption of the New Public Management (NPM) style of leadership. Due to these developments the concept of effectiveness made a breakthrough, and new accountabilities with their knowledge tools for performance measurement and auditing and evidence-based styles of reasoning became more dominant in the ruling of the welfare state. Social sciences and evaluation have developed a heteronomous relation with each other, although there still remain divergent tendencies between them. Key words: evaluation, effectiveness, social policy, welfare state, public services, sociology of knowledge

Nimbyn muunnelmia. Yhteinen hyvä ja oma etu etelä-haagalaisten mielipiteissä alueen kaavamuutoksesta.

Tässä pro gradu-tutkielmassa tutkitaan yhdestä Helsingissä tehdystä kaavamuutoksesta jätettyjä kirjallisia mielipiteitä. Työ jäsentyy (not in my backyard) käsitteen ympärille. Työssä tutkitaan, mihin yhteisiin hyviin vedoten haagalaiset vastustavat alueensa täydennysrakentamista ja kuinka legitiimiä suora omaan taloudelliseen tai muuhun etuun vetoaminen on jätetyissä mielipiteissä. Nimby-käsite on kotoisin Yhdysvalloista, liberaalin politiikka-käsityksen maasta ja on alkujaan ollut jokseenkin vähäosaisten muodostaman ympäristöliikkeen taisteluhuuto. Käsitteen siirtyminen suomalaista täydennysrakentamiskaavaa jäsentäväksi käsitteeksi ei ole sujunut ongelmitta. Työssä osoitetaan termin ongelmallisuuden johtuvan osittain tästä siirtymästä. Termiin liittyvät ristiriidat helpottavat, kun käsitettä käyttää kuvailevana käsitteenä ja pyrkii tietoisesti eroon sen leimaavasta puolesta. Nimby-tutkimuksen valtavirrasta poiketen tässä työssä lähestytään käsitettä ”nimbyjen” itsensä lähtökohdista. Tästä seuraten yksi tämän työn tuloksista on uudenlainen erilaisten nimby-tyypien luokittelu. Tutkittujen mielipiteiden perusteella on olemassa 1) Nimby tiukasti paikkaan sidonnaisena ilmiönä eli ”paikallinen nimby”, 2)Nimby markkina-argumentaationa eli ”markkinanimby”, 3) Nimby edustuksen ongelmana eli ”edustusnimby” ja 4) Nimby liberaalin demokratiakäsityksen määrittämänä vaikuttamisena eli ”liberaali nimby”. Työn keskeiset teoreettiset työkalut toimittavat ranskalaiset Luc Boltanski ja Laurent Thévenot oikeuttamisen maailmojen teoriallaan ja sen laajennuksella, Thévenot’n käsityksellä poliittisen elämän kieliopeista. Suurin osa haagalaisista oikeuttaa kaavamuutoksen vastustamisensa johonkin yhteisen hyvän määritelmään vedoten. Tällaisista mielipiteistä valtaosa hyödyntää kodin maailman keinoja: vetoaa alueen perinteiseen miljööseen, vehreyteen ja toivoo muuttumattomuutta. Myös markkinoiden maailmaan vetoava taloudellinen argumentaatio ja tehokkuutta painottava teollinen argumentaatio ovat yleisiä, kuten muissakin Suomea koskevissa tutkimuksissa on havaittu. Kodin maailman suurempi osuus ja paikallisuuden vahvempi merkitys on yksi tämän työn havainnoista. Työn tulosten puoli liittyy poliittiseen toimintaan ja poliittiseen kulttuuriin. Nimby-liikkeet mielletään Pierre Rosanvallonia seuraten vastademokraattisiksi toimijoiksi. Mielipiteistä suuri osa, yli 40 prosenttia operoi ensisijaisesti omaan etuun vetoavan liberaalin kieliopin piirissä. Tämä on kiinnostava mahdollinen muutos suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa, joka vaatii selvästi lisää tutkimusta.

Arvojen markkinat : Oikeuttavat arvomaailmat suomalaisten suuryritysten yritysvastuupuheessa

The research in this thesis addresses the question of corporate legitimation and values. It studies moral speech in Finnish companies' social responsibility reports and annual reports. The managerial rhetoric has been examined as a means of building and maintaining legitimacy. The companies studyed are the ten biggest companies that repordted on social responsibility in 2004, and the analysed data consists of the companie's reporting from 1998 to 2008. The theoretical and analytical framework is provided by Luc Boltanski's and Laurent Thévenot's theory of justification. The theory is focused on systems of moral thinking and argumentation, so called "orders of worth". The study shows how these moral schemes were used in the legitimation process. Special attention is paid on the ways that compromises are made between different orders of worth, such as the market, civic and green order. The study shows that the focus of legitimation has shifted towards societal and environmental themes. The values of market and industry, profits and efficiency, however, remain the strongest basis for organizational legitimation in Finnish companies. The economic crisis of 2008 had a visible impact on the moral rhetoric, especially in the Finnish forestry sector. Large layoffs questionned the companies' traditional role and made companies adopt a more market-centered and project-based moral rhetoric. New inspirational and project-centered moral speech emerged as the companies were less able to present themselves as nation-based, traditional actors in the Finnish society.

Julkisen oikeuttamisen analyysi sosiologisena tutkimusmenetelmänä

Artikkelissa esitellään uusi julkisen keskustelun tutkimiseen kehitetty analyysimenetelmä, julkisen oikeuttamisen analyysi (JOA). JOA perustuu Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot'n oikeuttamisteorian seitsemän "maailman" – inspiraation, kodin, maineen, kansalaisuuden, markkinoiden, teollisuuden ja ekologian – muodostamalle analyysikehikolle. Se tutkii keskusteluissa esiintyvien vaateiden moraalisia oikeutuksia, niiden yhdistelmiä ja tapoja kiistää ja tuomita kiistakumppaneiden oikeutuksia. JOA:n avulla voidaan kvalitatiiviseen tekstianalyysiin yhdistää myös kvantitatiivista luokittelua, jolloin menetelmä soveltuu suurtenkin aineistojen analyysiin. JOA:n käyttöä havainnollistetaan artikkelissa kahden tutkimusesimerkin avulla. Ensimmäinen esimerkki käsittelee Helsingin Sanomissa globalisaatiosta vuosina 1999–2005 käydyn keskustelun osapuolten, erityisesti kansalaisyhteiskunnan sekä taloudellisen ja poliittisen eliitin, argumentteja ja niille annettuja oikeutuksia. Tämän esimerkin kautta kuvataan erilaisten oikeuttamisyhdistelmien ilmaisuvoimaa yhteiskunnallisten kiistakysymysten moraalisten ulottuvuuksien analysoimisessa. Toinen esimerkki keskittyy paikallisiin kiistoihin Suomessa ja Ranskassa tarkastelemalla kansalaisten ja kaupungin edustajien esittämiä oikeutuksia paikallislehdistössä. Tämä esimerkki osoittaa JOA:n vahvuudet vertailevan tutkimuksen työkaluna.