Holistic Spirituality in the Thinking of Ellen White

Spiritualiteetti viittaa syvälliseen, inhimilliseen ulottuvuuteen ja ominaisuuteen, jonka tarkka m��äritteleminen on haasteellista, ellei mahdotonta. Sitä vastaa yhtäältä uskonnollisuuden kautta toteutuva, eläm��n tarkoitukseen ja syvemmän olemuksen etsintään liittyvä hengellisyys, mutta toisaalta myös kaikkea muuta hengen viljelyä ja mielekkään olemisen tavoittelua tarkoittava henkisyys. John Swintonin mukaan hengen ulottuvuus on se inhimilliseen olemukseen kuuluva, dynaaminen elinvoima, joka virkistää ja elävöittää ihmistä ja motivoi häntä etsim��än Jumalaa, arvoja, merkitystä, tarkoitusta ja toivoa. Täm�� tutkimus nostaa tarkastelun kohteeksi kokonaisvaltaisen hengellisyyden, jolloin huomio kiinnitetään niihin sidoksiin, joiden kautta hengen ulottuvuus liittyy muihin inhimillisen eläm��n olennaisiin toimintoihin ja näkökulmiin. Tällaisia ovat 1) ajattelu 2) teot ja käytännön toiminta 3) suhteet ja vuorovaikutusverkostot 4) tunteet ja kanssakäymistä ohjaavat asenteet 5) olemassaolon ja olemisen ulottuvuudet. Kokemusten merkitys, arvo ja mielekkyys hahmottuvat juuri hengen alueella, toisin sanoen sisäisesti, hengellisenä ja henkisenä asiana. Tutkimusmateriaalina tässä tutkimuksessa on amerikkalaisen vuosina 1827 1915 eläneen Ellen Whiten kuusi myöhäiskauden teosta vuosilta 1892 1905 ja tutkimusmenetelm��nä on käytetty systemaattista analyysiä. Olennaista Whiten tavassa käsitellä uskonnon harjoitukseen liittyviä aiheita on hänen käytännöllinen ja eläm��n arkeen kiinteästi niveltyvä otteensa. Tutkimus paljastaa, että Martti Lutherin käsitykset ovat merkittävästi vaikuttaneet Whiten ajatteluun. Lähteistä paljastuu samankaltaisuutta hänen näkemystensä ja uusimman suomalaisen Luther-tutkimuksen Martti Lutherin tuotannosta esiin nostaman ajattelutavan välillä. Vaikka teologisen oppineisuuden kannalta White ja Luther ovat eri tasoilla, kummankin käsitys ihmisen ja Jumalan välisen suhteen perusolemuksesta on samankaltainen: Lähtökohtana sille on Jumalan rakkaus ja hänen armostaan lähtenyt toiminta. Toiseksi, ihmisen ja Kristuksen välinen, olemuksellinen yhteys, unio , on perustana sille, että Jumala hyväksyy ihmisen ja huolehtii hänestä nyt ja ikuisesti. Kolmanneksi, täm�� ihmisen ja Kristuksen liittoutuminen ja yhdistyminen ilmenee yhteistoimintana ja kumppanuutena yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi maailmassa. White korostaa ihmisen ja Kristuksen välisen hengellisen suhteen vuorovaikutteista ja toiminnallista luonnetta, joka tulee ilmi epäitsekkyytenä, toisten ihmisten ja heidän tarpeittensa huomioimisena sekä myötätuntona ja kykynä asettua toisen asemaan. Terveellistä eläm��ntapaa ja kasvatusta koskevat ajatuksensa White liittää siihen laaja-alaiseen näkemykseen hengellisyydestä, jonka tavoitteena on ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Hän ei näe spiritualiteettia eläm��n arjesta irrallisena tai erillisenä saarekkeena, vaan ihmistä kaikessa ohjaavana, voimaannuttavana ja mielekkyyttä tuottavana, ensisijaisena ulottuvuutena. Tutkimuksen kuluessa myös Whiten usein käyttäm��t Jumalalle antautumisen ja luonteen käsitteet nousevat tarkastelun kohteiksi. Hänen mukaansa ihminen ei tahdonponnistuksillaan yksin pysty tavoittamaan Jumalaa vaan hänen on lakattava Jumalan rakastavan kutsun edessä itse tahtomasta ja suostuttava liittym��än Jumalan tahtoon ja tarkoitukseen. Täm�� liittyy siihen sisäiseen muutokseen, jota White kuvaa luonteen käsitteen avulla. Jumalan armon vaikuttama tahdon uudelleen suuntaaminen muuttaa ihmisen olemusta, arvoja, asennoitumisen tapaa ja myötätuntoisen vuorovaikutuksen kykyä niin ettei ihminen ole enää aivan sama kuin ennen. Kysymys on toisaalta yhtäkkisestä ja kertakaikkisesta olemuksellisesta muuttumisesta, mutta samalla myös hiljaisesta, eläm��nmittaisesta kasvusta ja kypsymisestä. Juuri luonteen käsitteen avulla White kuvaa hengellisyyttä ja siihen kuuluvaa sisästä matkaa. Tässä tutkimuksessa spiritualiteettia lähestytään yleisinhimillisenä piirteenä ja ominaisuutena, jolloin huomio ei ole ensisijaisesti yksittäisissä opillisissa käsityksissä tai uskonnollisuuden harjoittamisen muodoissa. Tarkoituksena on luoda kokoava rakenne, jonka puitteissa holistinen spiritualiteetti voidaan selkeämmin hahmottaa ja yksilöidymmin ymmärtää.

Mothers, your's is a sacred work! Naiskysymys adventistijulistaja Ellen Whiten profeetallisessa terveysopetuksessa vuosina 1866 1878

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani naiskysymystä Seitsem��nnen päivän adventtikirkon oppiäiti Ellen Whiten (1827 1915) terveysopetuksessa. White tunnetaan ennen kaikkea näyistään, joiden välityksellä hän koki saavansa Jumalalta hyvinvointiin liittyviä ohjeita. White kirjoitti näkyjensä innoittama terveysoppaita ja julisti pääasiassa Yhdysvalloissa yli 70 vuotta. Päälähteenäni ovat kaksi Whiten omaeläm��kertaa vuosilta 1880 ja 1915 sekä 83 artikkelia, jotka hän julkaisi adventistien johtavassa terveyslehdessä, Health Reformerissa, vuosina 1866 1878. Tutkimuskysymykseni ovat, miksi White osoitti lähes kaiken terveyteen liittyvän opetuksensa naisille ja miten hän ymmärsi terveyden osana naisen roolia ja tehtäviä. Tulkintani mukaan White julisti naisille, sillä hän uskoi, että naisen asema oli selkeytettävä. Yhdysvallat teollistui ja kaupungistui nopeasti 1800-luvulla, mikä aiheutti naisille taloudellisia, sosiaalisia ja terveyteen liittyviä ongelmia. Lisäksi toinen suuri herätys (1800 1830) synnytti keskustelua naisen roolista. Monet kirkot antoivat naisille luvan esimerkiksi saarnaamiseen, mutta Yhdysvalloissa vahvistui samaan aikaan myös käsitys naisesta kodin uskonnollisena johtajana. Ymmärrän, että Whiten mukaan ratkaisu naisen sekavaan asemaan oli terveys. Uskon, että Whiten mukaan nainen pystyi ottamaan oman paikkansa yhteiskunnassa, mikäli hän pysyi terveenä ja oppi tuntemaan terveyden periaatteet. Toisaalta White sai vaikutteita naisten yhteiskunnallisten oikeuksien puolustajilta. He ajattelivat, että vain koulutettu ja terve nainen kykeni vapautumaan avioliitosta. Toisaalta White oli naisasianaisia maltillisempi. Hän ymmärsi, että vain terve ja terveyskoulutuksen saanut nainen saattoi olla hyvä äiti. Ellen White osallistui terveysopetuksellaan keskusteluun myös naisen uskonnollisesta roolista. White oli itse kiertelevä terveyssaarnaaja. Silti hän ymmärsi, että muiden naisten kutsumus oli olla terve ja koulutettu äiti. White korosti äitien pyhyyttä luultavasti siksi, että hän pyrki turvaamaan oman auktoriteettiasemansa Adventtikirkossa. White myös luultavasti ymmärsi roolinsa ja tehtävänsä poikkeuksellisiksi ja arvosti vilpittöm��sti äitiyttä. Whiten mukaan äidin tehtävä oli kasvattaa terveitä ja moraalisia kansalaisia. Tehtävän arvon hän perusteli aikansa tieteellisillä teorioilla. White korosti luonnontieteilijä Charles Darwinin (1809 1882) evoluutioteorian mukaisesti, että äidin velvollisuus oli siirtää lapsilleen hyvä terveys. Käsityksensä terveyden ja moraalin suhteesta hän selitti frenologialla, jonka mukaan ihmisen eläm��ntavat vaikuttivat hänen luonteenpiirteisiinsä. White oli myös todennäköisesti kiinnostunut sosiaalitieteilijä Herbert Spencerin (1820 1903) ajatuksista, joiden mukaan kansalaisten kehittyessä myös yhteiskunta jalostui yhä paremmaksi. Vaikka White perusteli opetustaan modernilla tieteellä, hän oli ennen kaikkea uskonnollinen julistaja. Hän kuului 1840-luvulla herätyssaarnaaja William Millerin (1782 1849) liikkeeseen, jonka jäsenet uskoivat, että Jumala tuhoaa Yhdysvallat viimeisellä tuomiolla, mikäli kansan moraalin tila ei nopeasti kohene. Millerin liikkeen painotukset säilyivät Adventtikirkossa, joka perustettiin vuonna 1863. Siten White ymmärsi, ettei äiti ollut vastuussa vain perheensä ja kansansa maallisesta hyvinvoinnista vaan myös heidän pelastuksestaan. Whiten käsitys äidistä on mielestäni ristiriitainen. White antoi äideille paljon valtaa, mutta myös suuren vastuun. Hän korosti äitien arvokkuutta, mutta toisaalta he eivät olleet hänen mukaansa korvaamattomia. White ei myöskään huomioinut naisia, jotka eivät olleet äitejä.

Barrett's Esophagus and Associated Adenocarcinoma : studies on pathogenesis, clinical staging and cost-utility of cancer treatment

Esophageal and gastroesophageal junction (GEJ) adenocarcinoma is rapidly increasing disease with a pathophysiology connected to oxidative stress. Exact pre-treatment clinical staging is essential for optimal care of this lethal malignancy. The cost-effectiviness of treatment is increasingly important. We measured oxidative metabolism in the distal and proximal esophagus by myeloperoxidase activity (MPA), glutathione content (GSH), and superoxide dismutase (SOD) in 20 patients operated on with Nissen fundoplication and 9 controls during a 4-year follow-up. Further, we assessed the oxidative damage of DNA by 8-hydroxydeoxyguanosine (8-OHdG) in esophageal samples of subjects (13 Barrett s metaplasia, 6 Barrett s esophagus with high-grade dysplasia, 18 adenocarcinoma of the distal esophagus/GEJ, and 14 normal controls). We estimated the accuracy (42 patients) and preoperative prognostic value (55 patients) of PET compared with computed tomography (CT) and endoscopic ultrasound (EUS) in patients with adenocarcinoma of the esophagus/GEJ. Finally, we clarified the specialty-related costs and the utility of either radical (30 patients) or palliative (23 patients) treatment of esophageal/GEJ carcinoma by the 15 D health-related quality-of-life (HRQoL) questionnaire and the survival rate. The cost-utility of radical treatment of esophageal/GEJ carcinoma was investigated using a decision tree analysis model comparing radical, palliative, and hypothetical new treatment. We found elevated oxidative stress ( measured by MPA) and decreased antioxidant defense (measured by GSH) after antireflux surgery. This indicates that antireflux surgery is not a perfect solution for oxidative stress of the esophageal mucosa. Elevated oxidative stress in turn may partly explain why adenocarcinoma of the distal esophagus is found even after successful fundoplication. In GERD patients, proximal esophageal mucosal anti-oxidative defense seems to be defective before and even years after successful antireflux surgery. In addition, antireflux surgery apparently does not change the level of oxidative stress in the proximal esophagus, suggesting that defective mucosal anti-oxidative capacity plays a role in development of oxidative damage to the esophageal mucosa in GERD. In the malignant transformation of Barrett s esophagus an important component appears to be oxidative stress. DNA damage may be mediated by 8-OHdG, which we found to be increased in Barrett s epithelium and in high-grade dysplasia as well as in adenocarcinoma of the esophagus/GEJ compared with controls. The entire esophagus of Barrett s patients suffers from increased oxidative stress ( measured by 8-OhdG). PET is a useful tool in the staging and prognostication of adenocarcinoma of the esophagus/GEJ detecting organ metastases better than CT, although its accuracy in staging of paratumoral and distant lymph nodes is limited. Radical surgery for esophageal/GEJ carcinoma provides the greatest benefit in terms of survival, and its cost-utility appears to be the best of currently available treatments.

Kampen om Eros : Om kön och kärlek i Pahlensviten

The Struggle for Eros: On Love and Gender in the Pahlen Series The present dissertation examines how gender, sexuality and motherhood are constructed in the novel series Fröknarna von Pahlen (The Misses von Pahlen, I VII, 1930 1935) by the Swedish author Agnes von Krusenstjerna. The aim of the study is to analyze how the Pahlen series relates to the discourses on gender and sexuality circulating in the 1930s, and how the series opens a dialogue with the feminist thinking of the time especially with the book Lifslinjer I (Love and Marriage, 1903) by the Swedish author Ellen Key. Fröknarna von Pahlen holds a central position in the research on Agnes von Krusenstjerna partly due to the literary debate that the novel series triggered. The debate was connected to the development taking place in the Swedish society in the beginning of the 1930s, in the so-called second phase of the Modern Breakthrough. Sweden was at that time characterized by struggle over the definitions of gender, sexuality and parenthood, and this struggle is also visible in the Pahlen series. The literary debate took place in 1934 1935 and it began after an article by the modernist writer Karin Boye was published in Social-Demokraten on 28 January 1934. In her polemic article, Boye saw the Pahlen series as a sign that the family institution is on the verge of a breakdown and with it the whole moral system that has come to existence through it . Boye went on to state that Krusenstjerna only sees and describes and that she explores neither new literary forms nor new values. Boye wrote the article before the last two parts of the novel series were published, so obviously she could not discuss the utopian vision characterizing those parts. This study, however, strives to demonstrate that Krusenstjerna not only sees and describes, but that she like many of her contemporary female colleagues appears to take the request of Friedrich Nietzsche to revaluate all values seriously. Like the works of her contemporaries, Krusenstjerna s Pahlen series is marked by a double vision on the one hand a critique of the prevailing social order, and on the other hand a dream of a new world and a new human being. In this research the vision of the Pahlen series is characterized as queer in order to emphasize that the series not only criticizes the prevailing gender order and its morals, but is also open for new ways of doing gender, parenthood, and family.

Psychological resources, their social antecedents, and association with well-being and health behaviour in early adulthood

The success of entering work life, young people s psychological resources and self-reported well-being were studied in a longitudinal setting from a life-span developmental-contextual perspective in early adulthood. The aim was to analyse how psychosocial characteristics in early childhood and adolescence predict successful entrance into work life, how this is associated with well-being, and to assess the level of psychological resources such as dispositional optimism, personal meaning of work and coping in early adulthood. The role of these and social support, in the relationship between regional factors (such as place of residence and migration), self-reported health and life satisfaction was studied. The association between a specific coping strategy, i.e. eating and drinking in a stressful situation and eating habits, was studied to demonstrate how coping is associated with health behaviour. Multivariate methods, including binary logistic regression analyses and ANOVA, were used for statistical analyses. The subjects were members of the Northern Finland 1966 Birth Cohort, which consists of all women and men born in 1966 in the two northernmost provinces of Finland (n= 12,058). The most recent follow-up, at the age of 31 years when 11,637 subjects were alive, took place in 1997-1998. The results show, first, that social resources in the childhood family and adolescence school achievement predict entrance into the labour market. Secondly, psychosocial resources were found to mediate the relationship between migration from rural to urban areas, and subjective well-being. Thirdly, psychological resources at entrance into the labour market were found to develop from early infancy on. They are, however, influenced later by work history. Fourthly, stress-related eating and drinking, as a way of coping, was found to be directly associated with unhealthy eating habits and alcohol use. Gender differences were found in psychosocial resources predicting, and being associated with success in entering the labour market. For men, the role of attitudinal and psychological factors seems to be especially important in entrance into work life and in the development of psychological resources. For women, academic attainment was more important for successfully entering work life, and lack of emotional social support was a risk factor for stress-related eating only among women. Stress-related eating and drinking habits were predicted by a long history of unemployment as well as a low level of education among both genders, but not excluding an academic degree among men. The results emphasize the role of childhood psychosocial factors in preventing long-term unemployment and in enhancing psychological well-being in early adulthood. Success in entering work life, in terms of continuous work history, plays a crucial role for well-being and the amount of psychological resources in early adulthood. The results emphasize the crucial role of enhancing psychological resources for promoting positive health behaviour and diminishing regional differences in subjective well-being.

Religion Explained? : A Philosophical Appraisal of the Cognitive Science of Religion

This study examines philosophically the main theories and methodological assumptions of the field known as the cognitive science of religion (CSR). The study makes a philosophically informed reconstruction of the methodological principles of the CSR, indicates problems with them, and examines possible solutions to these problems. The study focuses on several different CSR writers, namely, Scott Atran, Justin Barrett, Pascal Boyer and Dan Sperber. CSR theorising is done in the intersection between cognitive sciences, anthropology and evolutionary psychology. This multidisciplinary nature makes CSR a fertile ground for philosophical considerations coming from philosophy of psychology, philosophy of mind and philosophy of science. The study begins by spelling out the methodological assumptions and auxiliary theories of CSR writers by situating these theories and assumptions in the nexus of existing approaches to religion. The distinctive feature of CSR is its emphasis on information processing: CSR writers claim that contemporary cognitive sciences can inform anthropological theorising about the human mind and offer tools for producing causal explanations. Further, they claim to explain the prevalence and persistence of religion by cognitive systems that undergird religious thinking. I also examine the core theoretical contributions of the field focusing mainly on the (1) “minimally counter-intuitiveness hypothesis” and (2) the different ways in which supernatural agent representations activate our cognitive systems. Generally speaking, CSR writers argue for the naturalness of religion: religious ideas and practices are widespread and pervasive because human cognition operates in such a way that religious ideas are easy to acquire and transmit. The study raises two philosophical problems, namely, the “problem of scope” and the “problem of religious relevance”. The problem of scope is created by the insistence of several critics of the CSR that CSR explanations are mostly irrelevant for explaining religion. Most CSR writers themselves hold that cognitive explanations can answer most of our questions about religion. I argue that the problem of scope is created by differences in explanation-begging questions: the former group is interested in explaining different things than the latter group. I propose that we should not stick too rigidly to one set of methodological assumptions, but rather acknowledge that different assumptions might help us to answer different questions about religion. Instead of adhering to some robust metaphysics as some strongly naturalistic writers argue, we should adopt a pragmatic and explanatory pluralist approach which would allow different kinds of methodological presuppositions in the study of religion provided that they attempt to answer different kinds of why-questions, since religion appears to be a multi-faceted phenomenon that spans over a variety of fields of special sciences. The problem of religious relevance is created by the insistence of some writers that CSR theories show religious beliefs to be false or irrational, whereas others invoke CSR theories to defend certain religious ideas. The problem is interesting because it reveals the more general philosophical assumptions of those who make such interpretations. CSR theories can (and have been) interpreted in terms of three different philosophical frameworks: strict naturalism, broad naturalism and theism. I argue that CSR theories can be interpreted inside all three frameworks without doing violence to the theories and that these frameworks give different kinds of results regarding the religious relevance of CSR theories.

What should I think; How should I feel? : The balancing of personal experiences and social norms in the outgroup attitude formation of youth

The present study focused on the associations between the personal experiences of intergroup contact, perceived social norms and the outgroup attitudes of Finnish majority and Russian-speaking minority youth living in Finland. The theoretical background of the study was derived from Allport s (1954) theory of intergroup contact (i.e., the contact hypothesis), social psychological research on normative influences on outgroup attitudes (e.g., Rutland, 2004; Stangor and Leary, 2006) and developmental psychological research on the formation of explicit (deliberate) and implicit (automatically activated) outgroup attitudes in adolescence (e.g., Barrett, 2007; Killen, McGlothlin and Henning, 2008). The main objective of the study was to shed light on the role of perceived social norms in the formation of outgroup attitudes among adolescents. First, the study showed that perceived normative pressure to hold positive attitudes towards immigrants regulated the relationship between the explicit and implicit expression of outgroup attitudes among majority youth. Second, perceived social norms concerning outgroup attitudes (i.e., the perceived outgroup attitudes of parents and peers) affected the relationship between intergroup contact and explicit outgroup attitudes depending on gender and group status. Positive social norms seem to be especially important for majority boys, who need both pleasant contact experiences and normative support to develop outgroup attitudes that are as positive as girls attitudes. The role of social norms is accentuated also among minority youth, who, contrary to majority youth with their more powerful and independent status position, need to reflect upon their attitudes and experiences of negative intergroup encounters in relation to the experiences and attitudes of their ingroup members. Third, the results are indicative of the independent effects of social norms and intergroup anxiety on outgroup attitudes: the effect of perceived social norms on the outgroup attitudes of youth seems to be at least as strong as the effect of intergroup anxiety. Finally, it was shown that youth evaluate intergroup contact from the viewpoint of their ingroup and society as a whole, not just based on their own experiences. In conclusion, the outgroup attitudes of youth are formed in a close relationship with their social environment. On the basis of this study, the importance of perceived social norms for research on intergroup contact effects among youth cannot be overlooked. Positive normative influences have the potential to break the strong link between rare and/or negative personal contact experiences and negative outgroup attitudes, and norms also influence the relationship between implicit and explicit attitude expression.