What should I think; How should I feel? : The balancing of personal experiences and social norms in the outgroup attitude formation of youth

The present study focused on the associations between the personal experiences of intergroup contact, perceived social norms and the outgroup attitudes of Finnish majority and Russian-speaking minority youth living in Finland. The theoretical background of the study was derived from Allport s (1954) theory of intergroup contact (i.e., the contact hypothesis), social psychological research on normative influences on outgroup attitudes (e.g., Rutland, 2004; Stangor and Leary, 2006) and developmental psychological research on the formation of explicit (deliberate) and implicit (automatically activated) outgroup attitudes in adolescence (e.g., Barrett, 2007; Killen, McGlothlin and Henning, 2008). The main objective of the study was to shed light on the role of perceived social norms in the formation of outgroup attitudes among adolescents. First, the study showed that perceived normative pressure to hold positive attitudes towards immigrants regulated the relationship between the explicit and implicit expression of outgroup attitudes among majority youth. Second, perceived social norms concerning outgroup attitudes (i.e., the perceived outgroup attitudes of parents and peers) affected the relationship between intergroup contact and explicit outgroup attitudes depending on gender and group status. Positive social norms seem to be especially important for majority boys, who need both pleasant contact experiences and normative support to develop outgroup attitudes that are as positive as girls attitudes. The role of social norms is accentuated also among minority youth, who, contrary to majority youth with their more powerful and independent status position, need to reflect upon their attitudes and experiences of negative intergroup encounters in relation to the experiences and attitudes of their ingroup members. Third, the results are indicative of the independent effects of social norms and intergroup anxiety on outgroup attitudes: the effect of perceived social norms on the outgroup attitudes of youth seems to be at least as strong as the effect of intergroup anxiety. Finally, it was shown that youth evaluate intergroup contact from the viewpoint of their ingroup and society as a whole, not just based on their own experiences. In conclusion, the outgroup attitudes of youth are formed in a close relationship with their social environment. On the basis of this study, the importance of perceived social norms for research on intergroup contact effects among youth cannot be overlooked. Positive normative influences have the potential to break the strong link between rare and/or negative personal contact experiences and negative outgroup attitudes, and norms also influence the relationship between implicit and explicit attitude expression.

Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten henkilökohtaiset kokemukset ryhmienvälisestä kontaktista ja koetut sosiaaliset normit ovat yhteydessä suomalaista enemmistöä ja venäjänkielistä vähemmistöä edustavien nuorten ulkoryhmäasenteisiin. Tutkimuksen teoreettinen tausta perustui Allportin (1954) kontaktihypoteesiin, sosiaalipsykologiseen tutkimukseen normien vaikutuksista ulkoryhmäasenteisiin (esim. Rutland, 2004; Stangor ja Leary, 2006) sekä kehityspsykologiseen tutkimukseen eksplisiittisten (tietoisten) ja implisiittisten (automaattisesti aktivoituvien) ulkoryhmäasenteiden kehityksestä nuoruusiässä (esim. Barrett, 2007; Killen, McGlothlin ja Henning, 2008). Tutkimuksen pääasiallisena tehtävänä oli tarkastella koettujen sosiaalisten normien roolia nuorten ulkoryhmäasenteiden muodostumisessa. Ensiksi, tutkimus osoitti, että koettu normatiivinen paine myönteisten ulkoryhmäasenteiden ilmaisemiseksi säätelee eksplisiittisen ja impliittisten asenteiden välistä suhdetta. Toiseksi, koetut asennenormit (vanhempien ja vertaisten ulkoryhmäasenteet) vaikuttavat ryhmienvälisen kontaktin ja eksplisiittisten ulkoryhmäasenteiden suhteeseen eri tavoin sukupuolesta ja ryhmän statuksesta riippuen. Myönteiset normit näyttävät olevan erityisen tärkeitä enemmistöryhmää edustavien poikien asenteiden kannalta: jotta heillä olisi yhtä myönteiset asenteet kuin tytöillä, tarvitaan asenteiden tueksi niin myönteisiä kontaktikokemuksia kuin myönteisiä asennenormejakin. Sosiaalisten normien vaikutus asenteisiin on korostunut myös etniseen vähemmistöön kuuluvien nuorten kohdalla: heidän on tarpeen verrata asenteitaan ja kokemuksiaan ryhmienvälisestä kontaktista toisten sisäryhmänsä jäsenten kokemuksiin ja asenteisiin. Tällainen vertailu ei ole samassa määrin merkityksellistä valta-asemassa olevan enemmistöryhmän kohdalla. Kolmanneksi, osatutkimukset antoivat viitteitä normien ja ryhmienvälisen ahdistuksen kokemuksen vaikutuksista ulkoryhmäasenteisiin. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että normien vaikutus ulkoryhmäasenteisiin on vähintäänkin yhtä suuri kuin ryhmienvälisen ahdistuksen vaikutus. Lopuksi, tutkimus osoitti, että nuoret eivät arvioi ryhmienvälistä kontaktia vain omien kokemustensa vaan myös oman sisäryhmänsä ja yhteiskunnan näkökulmista. Yhteenvetona voidaan todeta, että nuorten ulkoryhmäasenteet muodostuvat kiinteässä yhteydessä heidän sosiaaliseen ympäristöönsä. Tutkimus osoitti koettujen sosiaalisten normien tärkeyden ryhmienvälisen kontaktin ja ulkoryhmäasenteiden välistä suhdetta tutkittaessa. Myönteisten normien avulla voidaan parhaimmillaan rikkoa kielteisten kontaktikokemusten ja ennakkoluulojen välinen noidankehä sekä vaikuttaa eksplisiittisten ja implisiittisten asenteiden väliseen suhteeseen.