Mehiläisten (Apis mellifera) kukkavierailut mansikalla (Fragaria x ananassa) ja vadelmalla (Rubus idaeus) sekä kukkavierailuihin vaikuttavat tekijät

Hyönteispölytys lisää monien ristipölytteisten viljelykasvien siemensatoa sekä parantaa sadon laatua. Marjakasveilla, kuten mansikalla ja vadelmalla marjojen koko suurenee sekä niiden laatu paranee onnistuneen pölytyksen seurauksena. Aiempien havaintojen mukaan mansikan kukat eivät pääsääntöisesti houkuttele mehiläisiä, kun taas vadelma on yksi mehiläisten pääsatokasveista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten tehokkaasti mehiläiset vierailevat mansikalla sekä vadelmalla, keskittyen kukkakohtaisiin käynteihin tuntia kohti. Mehiläisiä voidaan käyttää Gliocladium catenulatum-vektoreina torjuttaessa mansikan ja vadelman harmaahometta (Botrytis cinerea). Kukkavierailujen perusteella arvioidaan, onko vektorilevitys riittävän tehokas torjumaan harmaahometta ja miten hyvin mehiläisiä voidaan käyttää pölytyspalveluihin, etenkin mansikalla. Havainnot kerättiin kuudelta eri tilalta Sisä-Savosta kesällä 2007. Kukkavierailuja laskettiin mansikan ja vadelman kukinnan aikana erilaisissa sääolosuhteissa, eri kellonaikoina ja eri etäisyyksillä mehiläispesistä. Kukat valittiin satunnaisesti, ja valintaperusteena oli kukan avonaisuus. Tarkkailuaika riippui mehiläisten lentoaktiivisuudesta. Mansikan koko havaintojakson keskiarvoksi tuli 1,75 käyntiä kukkaa kohti tunnissa. Vadelmalla vastaava luku oli 4,27, joten keskiarvojen perusteella vadelma oli houkuttelevampi kuin mansikka. Kasvukauden vaiheella ei ollut eroja vierailuihin kummallakaan kasvilla, mutta vuorokaudenajan suhteen vierailuja oli enemmän aamupäivällä kuin iltapäivällä. Lämpötila korreloi positiivisesti vierailutiheyden kanssa kummallakin kasvilla. Sääolosuhteet rajoittivat havaintojen keräämistä ja kesä oli erittäin sateinen. Mehiläiset vierailivat kukissa riittävästi haastavissakin sääolosuhteissa niin, että harmaahometorjunta onnistui. Vektorilevitystä suunnitellessa, etenkin mansikalla, tulee ottaa huomioon pesien sijoittelu sekä riittävä lukumäärä. Pesien ravinnontarpeen tulee olla suuri, jotta mehiläiset keräisivät ravintoa kukista mahdollisimman tehokkaasti. Pesiin voidaan lisätä tarvittaessa avosikiöitä tai poistaa siitepölyvarastoja ravinnonkeruuaktiivisuuden lisäämiseksi. Lisätutkimusta tarvitaan pesien sijoittelun, kilpailevien kasvien sekä mansikkalajikkeiden houkuttelevuuden vaikutuksesta vierailutiheyteen. Suomalaisten mansikkalajikkeiden meden sekä siitepölyneritystä olisi myös hyvä selvittää.

Hospital-related fears and coping strategies in 4-6-year-old children

There is only little information available on the 4-6-year-old child s hospital-related fears, and on the coping with such fears, as expressed by the children themselves. However, previous data collected from parents and hospital personnel indicate that hospitalization is an anxiety-producing experience for young children. The purpose of this study was to describe the experience of hospital-related fears and the experience of coping with hospital-related fears of 4-6-year-old children. The aim of this study was to form a descriptive model of the subjective experience of hospital-related fears and coping strategies of 4-6-year old children. The data were collected by interviewing 4-6-year-old children from a hospital and kindergarten settings in Finland from 2004 to 2006. Ninety children were interviewed in order to describe the hospital-related fear and the experience of fear, and 89 to describe their coping with the fear and the experience of coping. The children were chosen through purposive sampling. The data were gathered by semi-structured interview, supported by pictures. The data about hospital-related fears and on strategies for coping with hospital-related fears were reviewed by qualitative and quantitative methods. The experience of hospital-related fears and coping with these fears were analyzed using Colaizzi s Method of Phenomenological Analysis. The results revealed that more than 90 % of the children said they were afraid of at least one thing in hospital. Most of the fears could be categorized as nursing interventions, fears of being a patient, and fears caused by the developmental stage of the child. Children interviewed in the hospital expressed substantially more fears than children interviewed in kindergarten. Children s meanings of hospital-related fears were placed into four main clusters: 1) insecurity, 2) injury, 3) helplessness, 4) and rejection. The results also showed that children have plenty of coping strategies, to deal with their fears, especially such strategies in which the children themselves play an active role. Most often mentioned coping strategies were 1) the presence of parents and other family members, 2) the help of the personnel, 3) positive images and humour, 4) play, and 5) the child s own safety toy. The children interviewed in the hospital mentioned statistically significantly more often play, positive imagination and humour as their coping strategy than children interviewed in kindergarten. The meaning of coping with hospital fears consisted of six clusters: pleasure, security, care, understanding the meaning of the situation participating, and protecting oneself. Being admitted to a hospital is an event which may increase the fears of a 4-6-year-old child. Children who have personal experience of being admitted to a hospital describe more fears than healthy children in kindergarten. For young children, hospital-related fear can be such a distressing experience that it reflects on their feelings of security and their behaviour. Children can sometimes find it difficult to admit their fear. Children need the help of adults to express their hospital-related fears, the objects of the fears, and to cope with the fears. Personnel should be aware of children s fears and support them in the use of coping strategies. In addition to the experiences of security and care, pre-school-aged children need active coping strategies that they can use themselves, regardless of the presence of the parents or nurses. Most of all, children need the possibility to play and experience pleasure. Children can also be taught coping strategies which give them an active, positive role.

Silva Fennica Vol. 27, 1993.

Julkaistu Silva Fennica Vol. 27(4) -numeron liitteenä.