Mehiläisten (Apis mellifera) kukkavierailut mansikalla (Fragaria x ananassa) ja vadelmalla (Rubus idaeus) sekä kukkavierailuihin vaikuttavat tekijät


Autoria(s): Mustalahti, Aino-Maija
Contribuinte(s)

Helsingin yliopisto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, maataloustieteiden laitos

University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences

Helsingfors universitet, agrikultur-forstvetenskapliga fakulteten, institutionen för lantsbruksvetenskaper

Data(s)

2011

Resumo

Hyönteispölytys lisää monien ristipölytteisten viljelykasvien siemensatoa sekä parantaa sadon laatua. Marjakasveilla, kuten mansikalla ja vadelmalla marjojen koko suurenee sekä niiden laatu paranee onnistuneen pölytyksen seurauksena. Aiempien havaintojen mukaan mansikan kukat eivät pääsääntöisesti houkuttele mehiläisiä, kun taas vadelma on yksi mehiläisten pääsatokasveista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten tehokkaasti mehiläiset vierailevat mansikalla sekä vadelmalla, keskittyen kukkakohtaisiin käynteihin tuntia kohti. Mehiläisiä voidaan käyttää Gliocladium catenulatum-vektoreina torjuttaessa mansikan ja vadelman harmaahometta (Botrytis cinerea). Kukkavierailujen perusteella arvioidaan, onko vektorilevitys riittävän tehokas torjumaan harmaahometta ja miten hyvin mehiläisiä voidaan käyttää pölytyspalveluihin, etenkin mansikalla. Havainnot kerättiin kuudelta eri tilalta Sisä-Savosta kesällä 2007. Kukkavierailuja laskettiin mansikan ja vadelman kukinnan aikana erilaisissa sääolosuhteissa, eri kellonaikoina ja eri etäisyyksillä mehiläispesistä. Kukat valittiin satunnaisesti, ja valintaperusteena oli kukan avonaisuus. Tarkkailuaika riippui mehiläisten lentoaktiivisuudesta. Mansikan koko havaintojakson keskiarvoksi tuli 1,75 käyntiä kukkaa kohti tunnissa. Vadelmalla vastaava luku oli 4,27, joten keskiarvojen perusteella vadelma oli houkuttelevampi kuin mansikka. Kasvukauden vaiheella ei ollut eroja vierailuihin kummallakaan kasvilla, mutta vuorokaudenajan suhteen vierailuja oli enemmän aamupäivällä kuin iltapäivällä. Lämpötila korreloi positiivisesti vierailutiheyden kanssa kummallakin kasvilla. Sääolosuhteet rajoittivat havaintojen keräämistä ja kesä oli erittäin sateinen. Mehiläiset vierailivat kukissa riittävästi haastavissakin sääolosuhteissa niin, että harmaahometorjunta onnistui. Vektorilevitystä suunnitellessa, etenkin mansikalla, tulee ottaa huomioon pesien sijoittelu sekä riittävä lukumäärä. Pesien ravinnontarpeen tulee olla suuri, jotta mehiläiset keräisivät ravintoa kukista mahdollisimman tehokkaasti. Pesiin voidaan lisätä tarvittaessa avosikiöitä tai poistaa siitepölyvarastoja ravinnonkeruuaktiivisuuden lisäämiseksi. Lisätutkimusta tarvitaan pesien sijoittelun, kilpailevien kasvien sekä mansikkalajikkeiden houkuttelevuuden vaikutuksesta vierailutiheyteen. Suomalaisten mansikkalajikkeiden meden sekä siitepölyneritystä olisi myös hyvä selvittää.

Insect pollination increases seed production and improves the quality of the yield of various crop plants. In berry plants, such as strawberry and raspberry, the size and the quality of the fruits increase by successful insect pollination. Strawberry flowers are mainly not attractive to honeybees but raspberry is one of the main yield crops for honeybees. The aim of the study was to find out, how efficiently honeybees visit strawberry and raspberry flowers, concentrating on the honey bee visits on a single flower during one hour. Honey bees can be used as vectors of Gliocladium catenulatum to control Botrytis cinerea in strawberry and raspberry. The success of vector dissemination and its sufficiency to control Botrytis cinerea is evaluated based on flower visits. The data was collected from six farms in Eastern-Finland near to Suonenjoki, in the summer 2007. The flower visits were calculated during the flowering season of strawberry and raspberry in different weather conditions, times of the day and distances from the bee hives. Flowers were chosen randomly and they had to be open to be selected for observation. The observation time varied according to bee activity on the field. In average, honeybees visited on single strawberry flower 1.75 times per hour, and on single raspberry flower 4.27 times per hour. In both plants there were no significant differences in the flower visits according to the stage of the flowering. Time of the day (hour) correlated negatively with flower visits in both plants and temperature correlated positively to flower visits in both plants. Challenging weather conditions restricted the collecting of the data and the summer was rainy. Despite of that, honeybees visited the flowers of the both plants so that the pollination was proper and the control of Botrytis cinerea was sufficient. When planning the vector dissemination, especially in strawberry, the placement and the adequate number of bee hives should be taken into consideration. The need of nutrition should be great in the hives, to maximize the flower visits. Open brood can be inserted to hives or pollen storages can be removed from the hives to stimulate pollen collection. More information is needed on the effect of hive placement, competing plants and attractiveness of different Finnish strawberry cultivars to flower visits. It could be necessary to determine the nectar and pollen secretion of Finnish strawberry and raspberry cultivars.

Identificador

URN:NBN:fi:hulib-201507211799

http://hdl.handle.net/10138/26478

Idioma(s)

fin

Publicador

Helsingfors universitet

University of Helsinki

Helsingin yliopisto

Palavras-Chave #Apis mellifera #Fragaria x ananassa #Rubus idaeus #pölytys #pölytyspalvelut #mesikasvit #siitepölykasvit #kukkavierailut #Gliocladium catenulatum #Botrytis cinerea #honeybees #foraging #strawberry #raspberry #pollination #nectar plants #pollen plants #Kasvintuotannon biologia / maatalouseläintiede / mehiläistalous
Tipo

opinnäytteet

Thesis

lärdomsprov

pro gradu-avhandlingar

pro gradu -tutkielmat

master's thesis