E-learning in a rural context: Alternative media and contemporary applications

This report has been written as part of the E-ruralnet –project that addresses e-learning as a means for enhancing lifelong learning opportunities in rural areas, with emphasis on SMEs, micro-enterprises, self-employed and persons seeking employment. E-ruralnet is a European network project part-funded by the European Commission in the context of the Lifelong Learning Programme, Transversal projects-ICT. This report aims to address two issues identified as requiring attention in the previous Observatory study: firstly, access to e-learning for rural areas that have not adequate ICT infrastructure; and secondly new learning approaches introduced through new interactive ICT tools such as web 2.0., wikis, podcasts etc. The possibility of using alternative technology in addition to computers is examined (mobile telephones, DVDs) as well as new approaches to learning (simulation, serious games). The first part of the report examines existing literature on e-learning and what e-learning is all about. Institutional users, learners and instructors/teachers are all looked at separately. We then turn to the implementation of e-learning from the organizational point of view and focus on quality issues related to e-learning. The report includes a separate chapter or e-learning from the rural perspective since most of Europe is geographically speaking rural and the population in those areas is that which could most benefit from the possibilities introduced by the e-learning development. The section titled “Alternative media”, in accordance with the project terminology, looks at standalone technology that is of particular use to rural areas without proper internet connection. It also evaluates the use of new tools and media in e-learning and takes a look at m-learning. Finally, the use of games, serious games and simulations in learning is considered. Practical examples and cases are displayed in a box to facilitate pleasant reading.

Suomen sahateollisuuden supistumisen ja tulevaisuuden kuvien aluetaloudelliset vaikutukset

Sahateollisuuden tuotantokapasiteetti on vähentynyt viime vuosina paljon. Syvä lama on leikannut vientiä ja myös rakentaminen on hiljentynyt. Tämä on pakottanut sopeuttamistoimiin samaan tapaan kuin massa- ja paperiteollisuuden kohdalla. Mikäli tällekin vuodelle suunnitellut toimet toteutuvat, yhteensä yksitoista sahaa ja seitsemän jalostetehdasta on suljettu. Kapasiteetin leikkaukset koskevat yhteensä kahtatoista maakuntaa ja viittätoista seutukuntaa. Puolet leikkauksista kohdistuu pieniin seutukuntiin, joka lisää aluetalouden sopeutumishaastetta. Tutkimuksessa on selvitetty sahojen ja jalostetehtaiden sulkemisten aluetaloudellisia vaikutuksia seutukuntien taloudelliseen kasvuun ja työllisyyteen. Sahateollisuuden menetyksiä verrattiin maakuntatasolla massa- ja paperiteollisuuden vastaaviin. Lisäksi tarkasteltiin alan kolmea tulevaisuuden kuvaa Suomen tasolla. Laskelmat suoritettiin alueellisella yleisen tasapainon RegFinDyn-simulointimallilla. Tarkasteluperiodi oli sulkemisten osalta vuodet 2004–2013 ja vuodet 2010–2014 tulevaisuuden kuvien kohdalla. Sulkemisten vaikutus seutukuntien taloudelliseen kasvuun näyttäisi jäävän suhteellisen pieneksi. Aluetalous sopeutuisi uuteen tilanteeseen muiden alojen kompensoidessa osan menetyksistä. Talouskasvun menetykset ovat yhteensä 173,8 miljoonaa euroa, jos Varkauden sahaa ei suljeta ja 184,7 miljoonaa, jos sulkeminen tapahtuu. Tilanne näyttäisi samalta työllisyyden suhteen. Työllisyyden menetykset ovat vastaavasti yhteensä 2 693 henkilötyövuotta tai 3 031. Menetysten osuus maakuntien yhteenlasketusta BKT:sta ja työllisyydestä on 0,3 %. Tämä on vähemmän kuin massa- ja paperiteollisuudessa. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että molemmat alat ovat menettäneet talouskasvua ja työllisyyttä viidessä maakunnassa. ETLA:n sahateollisuuden ja rakentamisen tuotantoennusteiden samoin kuin PTT:n hintaennusteiden mukaan tulevaisuus näyttäisi valoisammalta. Laman pohjan saavuttamisen jälkeen sekä tuotanto että kv-hinnat alkaisivat vahvistua tästä vuodesta lähtien. Tulevaisuuden kuvat muodostettiin näiden suhdanne-ennusteiden pohjalta. Mikäli myönteinen kehitys toteutuisi, Suomen BKT voisi kasvaa yhteensä 300–900 miljoonalla eurolla vuoden 2014 loppuun mennessä. Työllisyys voisi vahvistua 1 000–5 000 henkilötyövuodella. Sahateollisuuden sopeuttaminen tulee jatkumaan, mikäli lama ei kohta hellitä. Alan kehitystä seurataan yleisellä tasolla, mutta myös sopeuttamisen aluetaloudellisten vaikutusten arviointia olisi syytä jatkaa.

Kosteikon perustamisen haasteet

Suomessa on kuivattu kosteikkoja viimeisten vuosisatojen aikana maa- ja metsätalouden tehostamisen nimissä. Viljelysten vuoksi toteutettujen ojitusten johdosta on Suomesta hävinnyt merkittävästi kosteikkoja puroista järviin, eikä uusia kosteikoita enää synny luontaisesti, koska alueita on varattu muuhun maankäyttöön. Kosteikot kuuluvat tänä päivänä maailmanlaajuisesti uhanalaisimpien elinympäristöjen joukkoon ja ne sisältävät hyvin monimuotoisia ekosysteemejä. Maanomistajien kiinnostus kosteikkojen perustamiseen ympäristötukia hyödyntämällä on kuitenkin vaisua potentiaalisten kohteiden määrään nähden. Vuonna 2007 aloitti Maa- ja metsätalousministeriö Kansallisen riistatalouden kosteikkostrategian laatimisen tavoitteenaan edistää suomalaisen kosteikkoluonnon kokonaisvaltaista hoitoa. Erityisen tärkeäksi seikaksi strategiassa nostettiin maanomistajien, metsästäjien ja riistanhoitajien välisen yhteistyön kehittäminen. Kosteikkoluonnon monimuotoisuuden lisäämisen lisäksi tällaiset toimenpiteet edistävät vesiensuojelua ja tässä yhteydessä voidaankin käyttää termiä monivaikutteinen kosteikko. Monivaikutteisilla kosteikoilla voidaan vesiensuojelun lisäksi parantaa merkittävästi myös maatalousympäristöjen luonnon monimuotoisuutta ja riista-, kala- ja raputaloutta. Ne ovat myös tärkeitä elinympäristöjä vesilinnuille ja sammakkoeläimille. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelulle asetettavat vaatimukset lisääntyvät jatkuvasti ja kosteikot toimivat erityisesti maa- ja metsätalouden valumavesien suodattumisaltaina, jotka vähentävät vesistöihin kohdistuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Kansallisen riistataloudellisen kosteikkostrategian käytännön toimeenpanoon tähtäävät toimenpiteet on käynnistetty MMM:n rahoittamalla valtakunnallisella hankkeella ”Kansallisen riistataloudellisen kosteikkostrategian toteuttaminen 2008–2009”, jonka tavoitteena on käynnistää valtakunnallinen kosteikkojen kunnostamiseen liittyvä hankekokonaisuus. Hanketta koordinoi Pohjanmaan riistanhoitopiiri ja sen eri osioita toteuttivat muun muassa Metsästäjäin Keskusjärjestö, Metsästäjäliitto sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Metsästäjäin Keskusjärjestö koordinoi valtakunnallisen hankekokonaisuuden valmistelua. Tässä tutkimuksessa selvitetään maanomistajien ja suunnittelijoiden näkemyksiä kosteikkotukien hakuprosessin haasteista. Tavoitteena on selvittää sekä motiivit kosteikon perustamiselle että syyt tuenhakuprosessiin lähtemiselle. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään kosteikkojen suunnittelijoiden ja kosteikkotukihakemusten parissa työskentelevien henkilöiden näkemyksiä nykyisestä järjestelmästä sekä kootaan parannusehdotuksia sen kehittämiseksi. Tieto kosteikkojen perustamisen käytännön ideoinnista ja toteutuksesta auttaa kehittämään järjestelmää siihen suuntaan, että se edesauttaisi nykyistä paremmin kosteikkojen perustamista sekä lisäisi kosteikkojen perustamisen määrää. Tutkimuksen tulokset voivat myös auttaa muovaamaan vuoden 2013 jälkeen käyttöön tulevaa, uutta ympäristöohjelmaa entistä kannustavammaksi kosteikkojen suhteen. Tutkimushankkeen aineisto muodostuu maanomistajille ja suunnittelijoille suunnatuista haastatteluista sekä kosteikon perustamiseen liittyvästä tiedonhausta. Tämän raportin tarkoituksena on selvittää maanviljelijöiden motiivit kosteikon perustamiselle sekä kosteikkoprosessin haasteet sekä kehitystarpeet. Prosessin myötä fokusta tarkennettiin tilaajan kanssa koskettamaan myös maanviljelijöiden ja suunnittelijoiden näkemyksiä siitä, miten kosteikkoja saataisiin lisää. Koska raportti keskittyy järjestelmän kehittämiseen, korostuvat siinä nykyjärjestelmän kritiikki ja kehitysehdotukset.

Hirsitaloteollisuuden kehityshaasteet

Pientalobarometri 2/2008 ennustaa omakotitalorakentamisen jatkavan laskuaan rakentamiskustannusten kasvamisesta, kaavoituksesta, tonttitarjonnasta ja talouden tilasta johtuen. Kustannusten odotetaan edelleen nousevan mm. energia­tehokkuuden kohentumisen myötä. Työ- ja elinkeinoministeriön Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus –toimialaraportissa 2008 oletetaan myös, että lämmöneristysvaatimukset ovat saattaneet lisätä massiivihirsitalojen kysyntää, koska uusien määräysten voimaantulon jälkeen niitä ei mahdollisesti enää tehdä. Kehityksen voidaan olettaa johtavan rakennusten koon ja varustetason järkevöittämiseen. Oma­koti­talorakentamisen tarpeeksi pientalobarometri laskee 20 000 asuntoaloitusta, mutta toimialaraportissa määrän arvioidaan vuonna 2008 jäävän 12 500 oma­kotitalon aloitukseen. Avaimet käteen –rakentaminen on kasvusuunnassa ja talo­paketit ovat kehittymässä selvemmiksi rakennusosakokonaisuuksiksi. Pientalobarometri kertoo suomalaisten toivovan yksilöllisyyttä. Talotehtaiden toimituksista yksilöllisiä suunnitteluratkaisuja on kolmannes ja tyyppimuunnoksia puolet. Valmisosatalojen osuus asunnoista on noin 68 % ja teollisen hirren osuus valmisosatalojen markkinoista on nyt kutakuinkin samoissa 10 % lukemissa kuin 20 vuotta sitten. Korkeimmillaan teollisen hirren osuus valmisosataloista kävi 17 % tasolla kymmenen vuotta sitten, vuosina 1995 ja 1996. Siporex-, betoni,- tiili- ja harkkotalojen osuus on noussut kahdessakymmenessä vuodessa 4 %:sta 12 %:iin ja precut-talojen osuus 2 %:sta 16 %:iin, kun taas puuelementtien osuus on laskenut 85 %:sta 62 %:iin. Talopaketin keskimääräinen kuluttajahinta on Toimialaraportin mukaan noin 83 000 euroa ja niitä valmistuu vuodessa alle 10 000. Talopakettimarkkinat ovat Pientalobarometrin mukaan vuonna 2008 hieman laskeneet vuosien 2006 ja 2007 huippulukemista alle 800 miljoonan euron. Teollisten hirsivalmistajien liikevaihto laski myös vuodesta 2007 alle 350 miljoonan. Toimialaraportin mukaan puutalojen valmistus työllistää vajaa 4000 henkeä 251 toimipaikassa (2006). Alan liikevaihto vuonna 2006 oli 812 miljoonaa euroa ja viennin arvo 178 miljoonaa euroa. Viennin kasvun todettiin riippuvan hirsitaloteollisuudesta. Viennin kannalta tärkeitä alueita ovat Keski-Eurooppa, Venäjä, Japani ja Pohjoismaat. Puutalojen vienti on Toimialaraportin mukaan kohonnut 90-luvun alun noin 30 miljoonasta yli 200 miljoonaan euroon, josta hirsitalojen viennin arvo ylittää 160 miljoonaa. Tutkimus- ja kehittämiskuluiksi arvioidaan puutalon valmistajilla 0–2 % tuotannon arvosta. Puutalojen mediaanikäyttökate oli Toimialaraportin mukaan vuonna 2006 noin 6 % kun teollisuuden vastaava luku on 10 %. Finnveran tilastointi hirsitalojen kustannusrakenteesta ja kannattavuudesta ei poikkea tästä, vaan hirsitalojen käyttökatteeksi ilmoitetaan 6,4 % ja kokonaistulokseksi 3,4 % vuonna 2007. Toimialaraportin mukaan teollisuuden omavaraisuusaste on noin 43 % kun taas puutaloteollisuuden omavaraisuusaste jää 26,5 %:iin ja hirsitalojen Finnveran mukaan 27,7 %:iin. Hirsitaloja valmistaa Toimialaraportin mukaan noin 150 yritystä. Alan kahden suurimman yrityksen osuus on lähes puolet koko alan liikevaihdosta.

Safeguarding against new privacy threats in inter-enterprise collaboration environments

Inter-enterprise collaboration has become essential for the success of enterprises. As competition increasingly takes place between supply chains and networks of enterprises, there is a strategic business need to participate in multiple collaborations simultaneously. Collaborations based on an open market of autonomous actors set special requirements for computing facilities supporting the setup and management of these business networks of enterprises. Currently, the safeguards against privacy threats in collaborations crossing organizational borders are both insufficient and incompatible to the open market. A broader understanding is needed of the architecture of defense structures, and privacy threats must be detected not only on the level of a private person or enterprise, but on the community and ecosystem levels as well. Control measures must be automated wherever possible in order to keep the cost and effort of collaboration management reasonable. This article contributes to the understanding of the modern inter-enterprise collaboration environment and privacy threats in it, and presents the automated control measures required to ensure that actors in inter-enterprise collaborations behave correctly to preserve privacy.

Multiple Perspectives on Networks: Conceptual Development, Application and Integration in an Entrepreneurial Context

Multiple Perspectives on Networks: Conceptual Development, Application and Integration in an Entrepreneurial Context. The purpose of this thesis is to enhance cross-fertilization between three different approaches to network research. The business network approach may contribute in terms of how relationships are created, developed and how tie content changes within ties, not only between them. The social network approach adds to the discussion by offering concepts of structural change on a network level. The network approach in entrepreneurship contributes by emphasizing network content, governance and structure as a way of understanding and capturing networks. This is discussed in the conceptual articles, Articles 2 and 3. The ultimate purpose of this thesis is to develop a theoretical and empirical understanding of network development processes. This is fulfilled by presenting a theoretical framework, which offers multiple views on process as a developmental outcome. The framework implies that change ought to be captured both within and among relationships over time in the firm as well as in the network. Consequently, changes in structure and interaction taking place simultaneously need to be included when doing research on network development. The connection between micro and macro levels is also stressed. Therefore, the entrepreneur or firm level needs to be implemented together with the network level. The surrounding environment impacts firm and network development and vice versa and hence needs to be integrated. Further, it is necessary to view network development not only as a way forward but to include both progression and regression as inevitable parts of the process. Finally, both stability and change should be taken into account as part of network development. Empirical results in Article 1 show support for a positive impact of networks on SME internationalization. Article 4 compares networks of novice, serial and portfolio entrepreneurs but the empirical results show little support for differences in the networks by type of entrepreneur. The results demonstrate that network interaction and structure is not directly impacted by type of entrepreneur involved. It indicates instead that network structure and interaction is more impacted by the development phase of the firm. This in turn is in line with the theoretical implications, stating that the development of the network and the firm impacts each other, as they co-evolve.

Current Debates on Classifying Diversity Management: Review and a Proposal

This paper discusses various theoretical approaches to diversity management, analysing their similarities and differences. I start with a review of certain previously presented classifications, and then proceed to describing the different approaches in more detail. In this paper, I propose that the various viewpoints can be categorized into three groups: 1) practitioner/consultant approach, 2) mainstream approach, and 3) critical approaches. Although there are differences within these groups, in particular regarding the critical approaches, these differences appear less significant than those between the groups. Those representing the first group are mainly interested in how to get most out of a diverse workforce, while those in the second group focus on the effects of diversity on performance or work group functioning. While some of the mainstream writers can be rather critical towards earlier research, they hardly ever discuss or even recognize the wide ranging criticism put forward by critical scholars. The critical researchers, then, remain a rather scattered group who do not always share much more than a conviction that the mainstream research keeps missing highly significant issues. Nonetheless, in order to increase our understanding of how different persons can and do work together, more dialogue is required between the varying standpoints.

Despairing Justice and the Ethics of Legal Interpretation

This study discusses legal interpretation. The question is how legal texts, for instance laws, statutes and regulations, can and do have meaning. Language makes interpretation difficult as it holds no definite meanings. When the theoretical connection between semantics and legal meaning is loosened and we realise that language cannot be a means of justifying legal decisions, the responsibility inherent in legal interpretation can be seen in full. We are thus compelled to search for ways to analyse this responsibility. The main argument of the book is that the responsibility of legal interpretation contains a responsibility towards the text that is interpreted (and through the mediation of the text also towards the legal system), but not only this. It is not simply a responsibility to read and read well, but it transcends on a broader scale. It includes responsibility for the effects of the interpretation in a particular situation and with regard to the people whose case is decided. Ultimately, it is a responsibility to do justice. These two aspects of responsibility are conceptualised here as the two dimensions of the ethics of legal interpretation: the textual and the situational. The basic conception of language presented here is provided by Ludwig Wittgenstein s later philosophy, but the argument is not committed to only one philosophical tradition. Wittgenstein can be counterpointed in interesting ways by Jacques Derrida s ideas on language and meaning. Derrida s work also functions as a contrast to hermeneutic theories. It is argued that the seed to an answer to the question of meaning lies in the inter-personal and situated activity of interpretation and communication, an idea that can be discerned in different ways in the works of Wittgenstein, Derrida and Hans-Georg Gadamer. This way the question of meaning naturally leads us to think about ethics, which is approached here through the philosophy of Emmanuel Levinas. His thinking, focusing on topics such as otherness, friendship and hospitality, provides possibilities for answering some of the questions posed in this book. However, at the same time we move inside a normativity where ethics and politics come together in many ways. The responsibility of legal interpretation is connected to the political and this has to be acknowledged lest we forget that law always implies force. But it is argued here that the political can be explored in positive terms as it does not have to mean only power or violence.

Method-MS, final report 2010

Radiometric determination methods, such as alpha spectrometry require long counting times when low activities are to be determined. Mass spectrometric techniques as Inductively Coupled Plasma Mass Spectrometry (ICP-MS), Thermal Ionisation Mass Spectrometry (TIMS) and Accelerator Mass Spectrometry (AMS) have shown several advantages compared to traditional methods when measuring long-lived radionuclides. Mass spectrometric methods for determination of very low concentrations of elemental isotopes, and thereby isotopic ratios, have been developed using a variety of ion sources. Although primarily applied to the determination of the lighter stable element isotopes and radioactive isotopes in geological studies, the techniques can equally well be applied to the measurement of activity concentrations of long-lived low-level radionuclides in various samples using “isotope dilution” methods such as those applied in inductively coupled plasma mass spectrometry (ICP-MS). Due to the low specific activity of long-lived radionuclides, many of these are more conveniently detected using mass spectrometric techniques. Mass spectrometry also enables the individual determination of Pu-239 and Pu-240, which cannot be obtained by alpha spectrometry. Inductively Coupled Plasma Mass Spectrometry (ICP-MS) are rapidly growing techniques for the ultra-trace analytical determination of stable and long-lived isotopes and have a wide potential within environmental science, including ecosystem tracers and radio ecological studies. Such instrumentation, of course needs good radiochemical separation, to give best performance. The objectives of the project is to identify current needs and problems within low-level determination of long-lived radioisotopes by ICP-MS, to perform intercalibration and development and improvement of ICP-MS methods for the measurement of radionuclides and isotope ratios and to develop new methods based on modified separation chemistry applied to new auxiliary equipment.

”Ihanan överi ja juhlallinen jakku olisi kyllä kiva lisä vaatekaappiin” – tutkimus kuluttamisesta ja professionalisoitumisesta elämäntyyliblogeissa

Tarkastelen tutkimuksessani muotibloggaajien kulutuspuhetta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista kuluttajuutta muotiblogeissa ilmaistaan ja millainen kehityskaari muotiblogeissa on tapahtunut vuodesta 2007 tämän tutkimuksen tekemiseen asti tutkimusaineiston sekä tekemieni havaintojen perusteella. Tutkimus on toteutettu laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttämällä. Olen kerännyt aineistoni kymmenestä naisten kirjoittamasta muotiblogista kahtena eri ajanjaksona vuonna 2009. Lisäksi tutkimuksessa on sekä etnografisen että netnografisen havainnoinnin piirteitä. Aineiston analysoinnin apuna olen käyttänyt teemoittelua sekä tyypittelyä. Tutkimuksesta selvisi, että muotibloggaajien näkeminen identiteettiään etsivänä liittyy oman tyylin etsimiseen ja erottautumisen haluun. Perinteinen näkemys kuluttajasta valitsijana ja passiivisena markkinoilla toimijana on väistymässä, sillä muotibloggaajat näyttäytyvät tutkimuksessa aktiivisina toimijoina ja tuottajina. Muotibloggaajat hakevat myös jatkuvasti uusia kulutuselämyksiä ja kommunikoivat toistensa kanssa välittämällä merkityksiä kuluttamisensa kautta. Muotibloggaajien kulutuspuheet näyttäytyvät tutkimuksessa ekonomistisen kulutuseetoksen ja perinteisen suomalaisen kulutuspuheen mukaisesti järkevinä. Säästäväisyyttä pidetään hyveellisenä ja tuotteiden hinnat vaikuttavat ostopäätösten tekemiseen. Muotibloggaajat osaavat kuitenkin kontrolloidusti nauttia kuluttamisesta. Kulutuspuheet noudattavat myös ekologis-eettisen kulutuseetoksen perinnettä, mikä ilmenee fanaattisuuden välttämisenä sekä perinteisten että sosiaalisen median kirpputorien suosimisena. Lisäksi muotibloggaajien kulutuspuheet käyvät ilmi sosiaalisena pakkona, sillä muotiblogin pitäminen mielenkiintoisena vaatii jatkuvaa himoa uusia kulutustuotteita kohtaan. Tutkimuksen perusteella muotiblogeissa korostuu yhteisöllisyys ja kuluttaminen on hyvin naisellista. Tutkimusaineistosta sekä havainnoista tekemieni päätelmien mukaan muotiblogit ovat muuttumassa elämäntyyliblogeiksi, sillä niissä kerrotaan yhä enemmän myös muista kuin kuluttamiseen liittyvistä aiheista. Samalla muotibloggaajat ovat kehittymässä tavallisesta kuluttajasta kohti asiantuntijuutta eli professionalisoitumassa. Professionalisoitumisen myötä muotibloggaajat toimivat uuden ajan kuluttajavalistajina ja muotiblogeissa syntyy uusia sanoja ja merkityksiä. Lisäksi muotibloggaajille on kehittynyt sellaisia tietoja ja taitoja, joita voi myydä. Muotibloggaajista onkin tulossa muodin ammattilaisia, joille maksetaan tulevaisuudessa bloggaamisesta myös palkkaa.

Seasonal variation in nitrification and nitrate-reduction pathways in coastal sediments in the Gulf of Finland, Baltic Sea

The Baltic Sea is one of the most eutrophic marine areas in the world. The role of nitrogen as a eutrophicating nutrient in the Baltic Sea has remained controversial, due to lack of understanding of nitrogen cycling in the area. We investigated the seasonal variation in sediment nitrification, denitrification, anaerobic ammonium oxidation (anammox), and dissimilatory nitrate reduction to ammonium (DNRA) at two coastal sites in the Gulf of Finland. In addition to the in situ rates, we assessed the potential for these processes in different seasons. The nitrification and nitrogen removal processes were maximal during the warm summer months, when the sediment organic content was highest. In colder seasons, the in situ rates of the nitrification and nitrate reduction processes decreased, but the potential for nitrification remained equal to or higher than that during the warm months. The denitrification and nitrification rates were usually higher in the accumulation basin, where the organic content of the sediment was higher, but the transportation area, despite lower denitrification rates and potential, typically had higher potential for nitrification than the accumulation basin. Anammox and DNRA were not significant nitrate sinks in any of the seasons sampled. The results also show that the denitrification rates in the coastal Gulf of Finland sediment have decreased, and that benthic denitrification might be a less important sink for fixed nitrogen than previously assumed.

Poststroke survival and ischemic stroke recurrence : the cerebral small-vessel disease perspective

The aim of the present study was to investigate the influence of different manifestations of cerebral SVD on poststroke survival and ischemic stroke recurrence in long-term follow-up. The core imaging features of small-vessel disease (SVD) are confluent and extensive white matter changes (WMC) and lacunar infarcts. These are associated with minor motor deficits but a major negative influence on cognition, mood, and functioning in daily life, resulting from small-vessel lesions in the fronto-subcortical brain network. These sub-studies were conducted as part of the Helsinki Stroke Aging Memory (SAM) study. The SAM cohort consisted of 486 consecutive patients aged 55 to 85 years who were admitted to Helsinki University Central Hospital with acute ischemic stroke. The study included comprehensive clinical, neuropsychological, psychiatric and radiological assessment three months poststroke. The patients were followed up up for 12 years using extensive national registers. The effect of different manifestations of cerebral SVD on poststroke survival and stroke recurrence was analyzed controlling for factors such as age, education, and cardiovascular risk factors. Poststroke dementia and cognitive impairment relate to poor long-term survival. In particular, deficits in executive functions as well as visuospatial and constructional abilities predict poor outcome. The predictive value of cognitive deficits is further underlined by the finding that depression-executive dysfunction syndrome (DES), but not depression in itself, is associated with poor poststroke survival. Delirium is not independently associated with increased risk for long-term poststroke mortality, although it is associated with poststroke dementia. Furthermore, acute index stroke attributable to SVD is associated with poorer long-term survival and a higher risk for cardiac death than other stroke subtypes. Severe WMC, a surrogate of SVD, is independently related to an increased risk of stroke recurrence at five years. In summary, cognitive poststroke outcomes reflecting changes in the executive network brain, and the presence of cerebral SVD are important determinants of poststroke mortality and ischemic stroke recurrence, regardless of whether SVD is the cause of the index stroke or a condition concurrent to some other etiology.