Cutaneous porphyrias : Clinical and histopathological study

The prevalence of variegate porphyria (VP) (2.1:100 000, in 2006 n=108) was higher in Finland than elsewhere in European countries due to a founder effect (R152C). The incidence of VP was estimated at 0.2:1 000 000 based on the number of new symptomatic patients yearly. The prevalence of porphyria cutanea tarda (PCT) was 1.2:100 000 (in 2006 n=63), which is only one fourth of the numbers reported from other European countries. The estimated incidence of PCT was 0.5:1 000 000. Based on measurements of the uroporphyrinogen decarboxylase activity in erythrocytes, the proportion of familial PCT was 49% of the cases. The prevalence of erythropoietic protoporphyria (EPP) was at 0.8:100 000 (in 2006 n=39) including asymptomatic carriers of a mutation in the ferrochelatase (FECH) gene. The incidence of EPP was estimated at 0.1:1 000 000. After 1980 the penetrance was 37% among patients with VP. Of the mutation carriers (n=57) 30% manifested with skin symptoms. Frequency of skin symptom as only clinical sign was stable before or after 1980 (22% vs. 21%), but acute attacks became infrequent (29% vs. 7%). Of the symptomatic patients 30% had both acute attacks and skin symptoms and 80% had skin symptoms. Fragility (95%) and blistering (46%) of the skin in the backs of the hands were the most common skin symptoms. Transient correction of porphyrin metabolism using eight haem arginate infusions within five weeks had no effect on the skin symptoms in three of four patients with VP. In one case skin symptoms disappeared transiently. One patient with homozygous VP had severe photosensitivity since birth. Sensory polyneuropathy, glaucoma and renal failure developed during the 25-year follow-up without the presence of acute attacks. The I12T mutation was detected in both of his alleles in the protoporphyrinogen oxidase gene. Lack of skin symptoms and infrequency of acute attacks (1/9) in the patients with I12T mutation at the heterozygous stage indicate a mild phenotype (the penetrance 11%). Four mutations (751delGAGAA, 1122delT, C286T, C343T) in the FECH gene were characterised in four of 15 families with EPP. Burning pain (96%) and swelling (92%) of the sun-exposed skin were the major skin symptoms. Hepatopathy appeared in one of 25 symptomatic patients (4%). Clinical manifestations and associated factors of PCT were similar in the sporadic and familial types of PCT. The majority of the patients with PCT had one to three precipitating factors: alcohol intake (78%), mutations in hemochromatosis associated gene (50%), use of oestrogen (25% of women) and hepatitis B or C infections (25 %). Fatty liver disease (67%) and siderosis (67%) were commonly found in their liver biopsies. The major histopathological change of the sun-exposed skin in the patients with VP (n=20), EPP (n=8) and PCT (n=5) was thickening of the vessel walls of the upper dermis suggesting that the vessel wall is the primary site of the phototoxic reaction in each type of porphyria. The fine structure of the vessel walls was similar in VP, EPP and PCT consisting of the multilayered basement membrane and excess of finely granular substance between the layers which were surrounded by the band of homogenous material. EPP was characterised by amorphous perivascular deposits extending also to the extravascular space. In direct immunofluorescence study homogenous IgG deposits in the vessel walls of the upper dermis of the sun-exposed skin were demonstrated in each type of porphyria. In EPP the excess material around vessel walls consisted of other proteins such as serum amyloid protein, and kappa and lambda light chains in addition to the basement membrane constituents such as collagen IV and laminin. These results suggest that the alterations of the vessel walls are a consequence of the repeated damage and the repairing process in the vessel wall. The microscopic alterations could be demonstrated even in the normal looking but sun-exposed skin of the patients with EPP during the symptom-free phase suggesting that vascular change can be chronic. The stability of vascular changes in the patients with PCT after treatment indicates that circulating porphyrins are not important for the maintenance of the changes.

Lastensuojelun sosiaalityö asiakirjoina : Dokumentoinnin ja tiedonmuodostuksen dynamiikka

Tutkimuksen keskeinen tehtävä on selvittää, mikä on dokumentoinnin merkitys lastensuojelun sosiaalityön tiedonmuodostuksessa ja ammattikäytännöissä. Asiakirjateksteistä koostuvaa tutkimusaineistoa tarkastellaan kolmesta eri suunnasta kysymällä: 1)Miten asiakirjoja kirjoitetaan? 2) Mitä asiakirjoihin kirjoitetaan? 3) Miksi asiakirjoja kirjoitetaan niin kuin kirjoitetaan? Tutkimusaineisto muodostuu lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden laatimista asiakastietojärjestelmään tallennetuista muistiinpanoista ja huostaanottopäätöksistä. Tutkimukseen on valittu 20 huostaanotetun eri-ikäisen lapsen ja heidän perheensä asiakirjat yhteensä 1613 asiakirjatulostussivua. Tekstit ajoittuvat vuodesta 1989 vuoteen 2000. Tutkimusmenetelmä on diskurssianalyyttinen ja tukeutuu Fairclough`n (1997)esittämään kolmiulotteiseen malliin, jossa diskurssi määritellään tekstin, käytäntöjen ja sosiokulttuurisen ympäristön suhteeksi. Diskurssianalyysi on näiden rakenteiden ja niiden välisten suhteiden kuvaamista, tulkintaa ja selittämistä. Fairclough’n mallia mukaillen tutkimuksen analyysi koostuu retoriikan ja tematiikan analyyseistä sekä pragmatiikan näkökulman sisältävästä tarkastelusta. Asiakirjatekstien pilkkominen puhujakategorioihin osoitti tekstien olevan moniäänisiä, useiden henkilöiden näkemyksiä ja mielipiteitä sisältäviä tekstipintoja. Retoriikan analyysi näytti, että lastensuojelun sosiaalityön asiakirjat sisältävät paljon dynaamisia kuvauksia työstä. Asiakirjojen kirjoittaminen moniäänisiksi tuo tekstiin uskottavuutta, ja se on myös yksi retorinen vaikuttamiskeino. Tematiikan tarkastelu osoitti,että asiakirjojen sisällölliset teemat (lapsen hoiva, arjen hallinta, yhteistyö ja päihteiden käyttö) ja kokemukselliset teemat (huoli, vastuu, yhteys ja moraali) toistuvat sisäkkäisinä ja päällekkäisinä säikeinä dynaamisesti vaihdellen. Sosiaalityöntekijät kirjaavat teksteihin monia yhtäaikaisia teemoja, joiden avulla rakentavat ammatillista ymmärrystä kyseessä olevasta tilanteesta. Asiakirjojen tutkiminen pragmatiikan suunnasta toi esiin, kirjoittamisen ja lukemisen kontekstiulottuvuudet sekä tiedonmuodostusprosessin. Asiakirjojen laatiminen on osa sosiaalityön käytäntöjä. Se on myös keskeinen alue ammattikunnan yhteisen ammatillisen ymmärryksen luomisessa ja ylläpitämisessä. Muistiinpanot, huostaanottopäätökset ja lakitekstit ovat intertekstuaalisia. Lastensuojelun sosiaalityön asiakirjojen tutkiminen on avannut uusia mahdollisuuksia ymmärtää sosiaalityön dokumentointiprosessia, merkitystä ja roolia sekä tiedonmuodostuksen dynamiikkaa. Tekstien kirjoittaminen, niiden lukeminen, tietojen siirtäminen ja asiakkaan kuuleminen samoin kuin kuulemisen kirjaaminen ovat sosiaalityön dokumentoinnin keskeisiä haasteita. Tutkimus pyrkii avaamaan ymmärrystä asiakirjatekstien monivivahteiseen ja dynaamiseen maailmaan ja siten myös sosiaalityön dokumentoinnin arkeen. Tarkastelut mahdollistavat työn kehittämisen erityisesti sosiaalityön asiakasvaikuttavuuden mittaamisen ja parantamisen suuntaan. Asiakirjoissa ilmenevä tiedonmuodostuksen dynamiikka syntyy kirjoittamiskäytäntöjen, kirjoittamisen ja lukemisen sekä toimintakäytäntöjen yhteisessä alueessa. Avainsanat: sosiaalityö, lastensuojelu, dokumentointi, asiakirja, diskurssianalyysi, tiedonmuodostus.

SFL och översättningsforskning

Abstract (SFL and translation studies): In this paper, the study of translation is seen as a study of texts and discourses. It is argued that systemic-functional linguistics gives both a theoretical framework to discuss variation in text and variation in situational and cultural context, as well as an analytical toolkit to use to compare texts with each other. The same systemic-functional framework can hence be used to analyse both directly written texts and translations.

Publishing for the Masses : Early Modern English Witchcraft Pamphlets

This study is a pragmatic description of the evolution of the genre of English witchcraft pamphlets from the mid-sixteenth century to the end of the seventeenth century. Witchcraft pamphlets were produced for a new kind of readership semi-literate, uneducated masses and the central hypothesis of this study is that publishing for the masses entailed rethinking the ways of writing and printing texts. Analysis of the use of typographical variation and illustrations indicates how printers and publishers catered to the tastes and expectations of this new audience. Analysis of the language of witchcraft pamphlets shows how pamphlet writers took into account the new readership by transforming formal written source materials trial proceedings into more immediate ways of writing. The material for this study comes from the Corpus of Early Modern English Witchcraft Pamphlets, which has been compiled by the author. The multidisciplinary analysis incorporates both visual and linguistic aspects of the texts, with methodologies and theoretical insights adopted eclectically from historical pragmatics, genre studies, book history, corpus linguistics, systemic functional linguistics and cognitive psychology. The findings are anchored in the socio-historical context of early modern publishing, reading, literacy and witchcraft beliefs. The study shows not only how consideration of a new audience by both authors and printers influenced the development of a genre, but also the value of combining visual and linguistic features in pragmatic analyses of texts.