Henkilökunnan hygieniakäytännöt vähittäiskaupan alalla Case Stockmann Herkku

Elintarvikemyymälät ovat saaneet viime vuosina runsaasti negatiivista julkisuutta elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen liittyen. Tämä on osaltaan herättänyt elintarvikealan toimijat ja viranomaiset kiinnittämään enemmän huomiota elintarvikekauppojen toimintaan. Koska elintarviketyöntekijöiden toiminnalla on selkeä merkitys elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun, on olennaisen tärkeää tietää, mitkä tekijät vaikuttavat työntekijöiden hygieniakäytäntöihin. Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat myyjien hygieniakäytäntöihin vähittäiskaupan alalla, ja mihin esimiesten kannattaa keskittyä, jotta työntekijöiden hygieniakäytännöt olisivat mahdollisimman hyvät. Tutkimus suoritettiin Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalon elintarvikeosastolla. Tutkielman teoriaosan tarkoituksena oli antaa kattava kuva tutkittavista ilmiöistä. Teoriaosassa käsiteltiin hygieniakäyttäytymisen periaatteita ja käytännön sovelluksia. Lisäksi esiteltiin suunnitellun käyttäytymisen teoria, johon tutkimuksen viitekehys pitkälti perustui. Teoriaosan lopuksi otettiin esille aiempia tutkimuksia hygieniakäyttäytymiseen liittyen. Lopuksi luotiin tutkimuksen teoreettinen viitekehys, johon empiirinen osa perustui. Tutkielman empiirinen osa suoritettiin kyselylomakkeen avulla. Tutkimukseen osallistuivat ne elintarvikeosaston tiimit, joissa myyjät työskentelevät palvelutiskillä ja käsittelevät pakkaamattomia elintarvikkeita. Kyselylomakkeen avulla selvitettiin suunnitellun käyttäytymisen teorian mukaisesti myyjien asenteita, koettua sosiaalista painetta ja kokemuksia toimintaa rajoittavista tekijöistä. Tämän lisäksi selvitettiin myyjien aikomuksia noudattaa hygieenisiä toimintatapoja ja itse hygieenistä käyttäytymistä. Tuloksia tarkasteltiin deskriptiivisellä tasolla, ja tämän lisäksi eri tekijöiden välisiä yhteyksiä selvitettiin korrelaatio- ja regressioanalyysien avulla. Tulosten perusteella voidaan todeta, että asenteilla on suurin yhteys myyjien aikomuksiin noudattaa hyviä hygieniakäytäntöjä. Toisaalta asenteiden merkitys ei korostunut merkittävästi muiden tekijöiden joukosta, joten mitä todennäköisimmin esimiesten kannattaa kiinnittää huomiota asenteiden lisäksi myös myyjien kokemaan sosiaaliseen paineeseen ja myyjien kokemuksiin rajoittavista tekijöistä. Suurin yhteys myyjien hygieeniseen käyttäytymiseen oli aikomuksilla. Empiirisen osan lopussa annettiin suosituksia esimiehille, mitä heidän kannattaa tehdä, jotta myyjien hygieniakäytännöt olisivat mahdollisimman hyvät. Tulokset eivät ole laajasti yleistettävissä, mutta ne tarjoavat lisätietoa vähittäiskauppojen hygieeniseen toimintaan liittyen, jota on aikaisemmin tutkittu melko vähän.