Datorstödda studier i hälso- och socialvård : MuPSiNet-projektet

The aim of the study was to explore why the MuPSiNet project - a computer and network supported learning environment for the field of health care and social work - did not develop as expected. To grasp the problem some hypotheses were formulated. The hypotheses regarded the teachers' skills in and attitudes towards computing and their attitudes towards constructivist study methods. An online survey containing 48 items was performed. The survey targeted all the teachers within the field of health care and social work in the country, and it produced 461 responses that were analysed against the hypotheses. The reliability of the variables was tested using the Cronbach alpha coefficient and t-tests. Poor basic computing skills among the teachers combined with a vulnerable technical solution, and inadequate project management combined with lack of administrative models for transforming economic resources into manpower were the factors that turned out to play a decisive role in the project. Other important findings were that the teachers had rather poor skills and knowledge in computing, computer safety and computer supported instruction, and that these skills were significantly poorer among female teachers who were in majority in the sample. The fraction of teachers who were familiar with software for electronic patient records (EPR) was low. The attitudes towards constructivist teaching methods were positive, and further education seemed to utterly increase the teachers' readiness to use alternative teaching methods. The most important conclusions were the following: In order to integrate EPR software as a natural tool in teaching planning and documenting health care, it is crucial that the teachers have sufficient basic skills in computing and that more teachers have personal experience of using EPR software. In order for computer supported teaching to become accepted it is necessary to arrange with extensive further education for the teachers presently working, and for that further education to succeed it should be backed up locally among other things by sufficient support in matters concerning computer supported teaching. The attitudes towards computing showed significant gender differences. Based on the findings it is suggested that basic skills in computing should also include an awareness of data safety in relation to work in different kinds of computer networks, and that projects of this kind should be built up around a proper project organisation with sufficient resources. Suggestions concerning curricular development and further education are also presented. Conclusions concerning the research method were that reminders have a better effect, and that respondents tend to answer open-ended questions more verbosely in electronically distributed online surveys compared to traditional surveys. A method of utilising randomized passwords to guarantee respondent anonymity while maintaining sample control is presented. Keywords: computer-assisted learning, computer-assisted instruction, health care, social work, vocational education, computerized patient record, online survey

Eräiden kansalaisjärjestöjen verkkosivut ja osallistamisen muutos 1990-luvulta 2010-luvulle

Tutkimus analysoi kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen välistä vuorovaikutusta verkkomedian mahdollisuuksien kautta. Taustalla on ensinnäkin politiikan teorian kautta muodostettu käsitys kansalaisjärjestöjen positiivisista vaikutuksista niin demokratiaan kuin kansalaisten omiin taitoihin. Toiseksi aiemman aihetta käsittelevän empiirisen tutkimuksen, erityisesti Steinin (2009) ja Brudinin (2008) analyysien perusteella kansalaisjärjestöjen verkkosivut on luotu ennen kaikkea yksisuuntaiseen tiedotukseen, eivätkä ne sisällä kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen elementtejä. Viimeisenä perusteena tutkimuksen mielekkyydelle toimii esimerkiksi Winnerin (1985) huomio, että teknologialla ja sen käyttöönotolla on aina poliittinen ulottuvuus, minkä voidaan ajatella pätevän myös kansalaisjärjestöjen tilanteessa. Tässä tutkimuksessa olennainen lisä aiempaan tutkimukseen verrattuna on historiallinen tarkastelutapa. Tutkimuksessa tarkastellaan kymmenen kansalaisjärjestön verkkosivujen ja muun verkkopresenssin kehittymistä vuodesta 1996 vuoteen 2011. Tätä kautta on mahdollista tutkia tarkemmin kahta tutkimuskysymystä: 1. Kansalaisjärjestöjen organisaatiollinen kehityksen, erityisesti institutionalisoitumisen ja professionalisoistumisen vaikutukset, vähentävät kansalaisjärjestöjen osallistuvuutta (Kriesi 1996, Tarrow 1998, Blumer 1951). Havaitaanko näitä muutoksia myös verkkopresenssin kautta? 2. Verkkomedia on kokenut voimakkaita muutoksia, erityisesti 2000-luvun alusta lähtien. Eräs näiden muutoksien keskeinen elementti on ollut kaksisuuntaisten viestintämahdollisuuksien kehittyminen ja parantuminen (Majava 2006, Erkkola 2008). Miten kansalaisjärjestöjen verkkoviestinnässä on otettu näitä uusia verkkomedian mahdollisuuksia käyttöön? Kysymyksiä lähestytään laadullisen analyysin kautta tutkimalla verkkosivujen osallistamista, eli sitä onko kaksisuuntainen vuorovaikutus mahdollista vai ei. Osallistumisen mahdollisuuksien kuvaukseen käytetään Chadwickin ja Mayn (2003) viitekehystä, jonka mukaan verkko-osallistuminen voi olla tiedottavaa, konsultoivaa tai keskustelevaa. Tiedottavalle verkko-osallistumiselle ominaispiirteistä on sen yksisuuntainen luonne, kun taas konsultoiva ja keskusteleva osallistuminen ovat kaksisuuntaista viestintää. Konsultoivaan osallistumiseen verrattuna keskustelevalle osallistumiselle ominaista on jaetumpi tietokäsitys ja kansalaisten mukaanotto agendan muotoilussa. Keskeisenä tuloksena voidaan esittää, ettei ensimmäiseen tutkimuskysymykseen tämän kymmenen tapauksen tapaustutkimuksella voida antaa luotettavaa vastausta. Ensinnäkin, eri ikäisten kansalaisjärjestöjen verkkosivujen osallistumisen mahdollisuuksien välillä ei ole selkeitä eroja. Toiseksi, nuorempien kansalaisjärjestöjen kohdalla osallistumisen mahdollisuuksissa ei havaittu merkittävää muutosta tarkastellulla aikavälillä. Toiseen tutkimuskysymykseen taas voidaan vastata, että osallistumisen mahdollisuudet ovat kasvaneet verkkomedian muutosten ansiosta. Käytännössä siirtymä osallistumista paremmin mahdollistaviin mekaniikkoihin, kuten kommentoinnin mahdollistamiseen, tapahtui 2000-luvun lopussa. Siirtymä on kuitenkin kohdistunut suurimmilta osin vain konsultoiviin mekaniikkoihin, eli näennäisestä vuorovaikutteisuudesta huolimatta aloitteen tekemisen monopoli on säilynyt kansalaisjärjestöillä itsellään. Lisäksi on syytä huomioida, etteivät osallistumisen mahdollisuudet sellaisenaan johda vielä aitoon osallistumiseen, eli kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten väliseen vuorovaikutukseen.

Brändijohtamisen strategiset välineet: brändi-identiteetin ja brändimielikuvan vertaileva tutkimus

Tutkielman tavoitteet Tämän Pro gradu-tutkielman tavoitteena on selventää brändi-identiteetin ja brändimielikuvan suhdetta sekä osoittaa, että on hedelmällistä vertailla brändi-identiteettiä ja brändimielikuvaa. Tutkimusongelmana on, kuinka www-sivujen avulla voidaan johtaa johdonmukaista brändiä ja, mitä brändin johto hyötyy tarkasteltaessa brändi-identiteettiä ja brändimielikuvaa? Case-brändeinä toimivat tässä tutkimuksessa Vero Moda ja H&M. Tutkielman toteutus Tutkielman teoreettinen osa käsittelee brändiä, brändi-identiteettiä ja www-sivuja brändin johtamisen näkökulmasta. Brändimielikuvaa käsitellään kuluttajan näkökulmasta. Tutkielman käsitteellinen viitekehys esitellään teoriaosuuden lopussa. Empiirinen osuus on lähestymistavaltaan laadullinen. Aineisto koostuu jo olemassa olevasta luonnollisesta aineistosta ja kuluttajien haastatteluista. Haastattelut ovat luonteeltaan teemahaastatteluja. Valmiina oleva aineisto analysoidaan sisällönanalyysillä ja teemahaastattelut analysoidaan teemoittelun avulla. Tutkimustulokset Tutkimustulosten valossa voidaan osoittaa, että brändi-identiteetin ja bändimielikuvan vertailevasta tutkimuksesta on hyötyä brändijohtamiselle. Brändin johtamisen näkökulmasta brändi-identiteetin ja brändimielikuvan voidaan katsoa olevan vahvasti sidoksissa toisiinsa. Brändi-identiteetti heijastaa niitä mielikuvia, joita brändiin halutaan johdon kannalta liittää. Brändimielikuva taas syntyy vastaanottajan mielessä lähetettyjen signaalien pohjalta. Brändin johtamisen www-sivuilla voidaan katsoa olevan onnistunutta, jos kuluttajan brändimielikuva ja wwwsivujen brändi-identiteetin ns. tavoitemielikuva ovat mahdollisimman samanlaisia. Tärkeää on, että www-sivut ovat brändin näköisiä ja tukevat muita viestintäkanavia. Lisäksi www-sivujen voidaan katsoa toimivan ikään kuin käyntikortteina ja vaivattomina vaateliikkeinä. Molempien case-brändien www-sivujen brändi-identiteetit vastasivat ainakin osittain kuluttajien muodostamia brändimielikuvia.

EUAustralia Online : News & Information from the Capitals of Europe to Australia (www.euaustralia.com)

Experimental / pilot online journalistic publication. EUAustralia Online (www.euaustralia.com) is a pilot niche publication identifying and demonstrating dynamics of online journalism. The editor, an experienced and senior journalist and academic, specialist in European studies, commenced publication on 28.8.06 during one year’s “industry immersion” -- with media accreditation to the European Commission, Brussels. Reporting now is from Australia and from Europe on field trip exercises. Student editors participate making it partly a training operation. EUAustralia demonstrates adaptation of conventional, universal, “Western” liberal journalistic practices. Its first premise is to fill a knowledge gap in Australia about the European Union -- institutions, functions and directions. The second premise is to test the communications capacity of the online format, where the publication sets a strong standard of journalistic credibility – hence its transparency with sourcing or signposting of “commentary” or ”opinion”. EUAustralia uses modified, enhanced weblog software allowing for future allocation of closed pages to subscribers. An early exemplar of its kind, with modest upload rate (2010-13 average, 16 postings monthly), esteemed, it commands over 180000 site visits p.a. (half as unique visitors; AWB Statistics); strongly rated by search engines, see page one Googlr placements for “EU Australia”. Comment by the ISP (SeventhVision, Broadbeach, Queensland): “The site has good search engine recognition because seen as credible; can be used to generate revenue”. This journalistic exercise has been analysed in theoretical context twice, in published refereed conference proceedings (Communication and Media Policy Forum, Sydney; 2007, 2009).

Using the WWW to teach undergraduate nurses clinical communication

On-line learning is increasingly being used in nursing education. Nevertheless, there is still insufficient evidence to demonstrate: whether students respond positively when this form of learning is used to teach relatively practical or clinical subjects; whether it is effective; and whether it is fair to students with less access to, or familiarity with, computers and the internet. In 2003, an on-line Unit on clinical communication was developed for Australian undergraduate nurses in partnership between an Australian School of Nursing and the a Department of Clinical Psychology. Students were overwhelmingly positive in their evaluation of the Unit although some regretted the lack of face-to-face contact with tutors and peers. The best aspects of the Unit included the content and structure being perceived as interesting, fun and informative, the relevance of the material for them as nurses, flexibility to work independently, promotion of critical thinking and gaining an understanding of client issues. Neither their evaluation nor their final grades were related to students’ age or whether they preferred on-line or traditional learning. Students who had readily available computer access, however, had better final grades. Also, students’ grades were correlated with how often they accessed the Unit.

Tiedonhakustrategiat World Wide Webissä

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia tiedonhakustrategioita tiedonhakijatkäyttävät etsiessään tietoa Internetistä. Käyttäjät luokitellaan kolmeen ryhmään tiedonhakustrategiansa mukaan. Haku-suuntautuneet käyttäjät käyttävät enimmäkseen hakukoneita, niin koko Internetin kattavia kuin sivustojen sisäisiäkin. Linkkisuuntautuneet taas joko tietävät tai arvaavat kohdesivuston osoitteen tai käyttävät laajoja hierarkkisia hakemistoja tiedon löytämiseen. He navigoivat mielummin sivustollakin linkkejä käyttäen eivätkä yleensä käytä hakutoimintoa. Eriytyneet käyttäjät eivät säännönmukaisesti suosi kumpaakaan tapaa, vaan valitsevat strategian tehtävän mukaan. Tietoa kerättiin kahdella tavalla: WWW-sivulla olleella kyselylomakkeella ja tiedonhakutestillä, jossa käyttäjille annettiin suoritettavaksi erilaisia tiedonhakutehtäviä. Tiedonhakutehtävät lajiteltiin kolmeen ryhmään sen mukaan, mitä strategiaa ne suosivat: hakustrategiaa suosivat, linkkistrategiaa suosivat ja neutraalit tehtävät. Tutkimusongelmana oli selvittää, kuinka tehtävän tyyppi ja ATK- ja Internet-kokemus vaikuttavat tiedonhakustrategian valintaan. Kävi ilmi, ettei käyttäjien suuntautuneisuus tiettyyn strategiaan vaikuta tiedonhakustrategian valintaan, vaan ainoastaan tehtävän tyyppi oli merkitsevä tekijä. Aikaisemman tutkimustiedon valossa kokeenet suosivat haku-suuntautunutta strategiaa. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että kokemus lisäsi molempien strategioiden käyttöä yhtäläisesti, mutta tämä ilmiö oli havaittavissa ainoastaan kysely-lomakkeen pohjalta, ei testeissä. Molempien tiedonhakustrategioiden käyttö lisääntyy kokemuksen myötä, mutta suhteelliset osuudet pysyvät samoina. Syyksi sille, että kokeneet eivät suosineet hakustrategiaa, esitetään sitä, että tehtävät olivat liian helppoja, jolloin kokemus ei pääse auttamaan. Oleellisia eroja suoritusajoissa tai hakustrategian vaihdon tiheydessä ei havaittu suhteessa kokemukseen, ainoastaan suhteessa tehtävän tyyppiin.Tämäkin selitettiin toisentyyppisten tehtävien helppoudella. Tutkimuksessa pohditaan lisäksi asiantuntijuuden syntyä tiedonhakukontekstissa sekä esitetään metatietohypoteesi, jonka mukaan tiedonhakustrategian valintaan vaikuttaa tärkeänä tekijänä käyttäjän metatieto hakupalveluista. Metatietoon kuuluu tieto siitä, mitä hakukoneita on saatavilla, mitä tietoa verkosta kannattaa hakea, millä yrityksillä ja yhteisöillä on sisältörikkaat sivut jne, ja minkä tyyppistä tietoa yleensä on saatavilla. Kaikenkaikkiaan strategian valintaan esitetään taustalle kolmen tason tiedon vaikutusta: 1) oma asiantuntemus haettavasta alasta, 2) metatieto Internetin tiedonhakupalveluista sekä 3) tekninen tieto siitä, kuinka hakukoneet toimivat. Avainsanat: tiedonhaku, tiedonhakustrategia, hakukone, WWW, metatieto, kognitiivinen psykologia

WWW++ - Adding why to what, when and where

RFID technology can be used to its fullest potential only with software to supplement the hardware with powerful capabilities for data capture, filtering, counting and storage. The EPCglobal Network architecture encourages minimizing the amount of business logic embedded in the tags, readers and middleware. This creates the need for a Business Logic Layer above the event filtering layer that enhances basic observation events with business context - i.e. in addition to the (what, when, where) information about an observation, it adds context information about why the object was there. The purpose of this project is to develop an implementation of the Business Logic Layer. This application accepts observation event data (e.g. from the Application Level Events (ALE) standard interface), enriches them with business context and provides these enriched events to a repository of business-level events (e.g. via the EPC Information Services (EPCIS) capture interface). The strength of the application lies in the automatic addition of business context. It is quick and easy to adapt any business process to the framework suggested and equally easy to reconfigure it if the business process is changed. A sample application has been developed for a business scenario in the retail sector.

Implantação de um serviço de busca em site da WWW.

O objetivo deste documento é descrever como foi selecionado e implantado este serviço de busca no site Agência. No próximo item é descrito o funcionamento básico de um mecanismo de busca. Em seguida são comparados alguns mecanismos de buscas selecionados para uso do site da Agência e no final como foi realizada a implantação do serviço.

Using Speculation to Reduce Server Load and Service Time on the WWW

Speculative service implies that a client's request for a document is serviced by sending, in addition to the document requested, a number of other documents (or pointers thereto) that the server speculates will be requested by the client in the near future. This speculation is based on statistical information that the server maintains for each document it serves. The notion of speculative service is analogous to prefetching, which is used to improve cache performance in distributed/parallel shared memory systems, with the exception that servers (not clients) control when and what to prefetch. Using trace simulations based on the logs of our departmental HTTP server http://cs-www.bu.edu, we show that both server load and service time could be reduced considerably, if speculative service is used. This is above and beyond what is currently achievable using client-side caching [3] and server-side dissemination [2]. We identify a number of parameters that could be used to fine-tune the level of speculation performed by the server.

Characteristics of WWW Client-based Traces

The explosion of WWW traffic necessitates an accurate picture of WWW use, and in particular requires a good understanding of client requests for WWW documents. To address this need, we have collected traces of actual executions of NCSA Mosaic, reflecting over half a million user requests for WWW documents. In this paper we describe the methods we used to collect our traces, and the formats of the collected data. Next, we present a descriptive statistical summary of the traces we collected, which identifies a number of trends and reference patterns in WWW use. In particular, we show that many characteristics of WWW use can be modelled using power-law distributions, including the distribution of document sizes, the popularity of documents as a function of size, the distribution of user requests for documents, and the number of references to documents as a function of their overall rank in popularity (Zipf's law). Finally, we show how the power-law distributions derived from our traces can be used to guide system designers interested in caching WWW documents.

On the Fractal Nature of WWW and Its Application to Cache Modeling

The World Wide Web (WWW or Web) is growing rapidly on the Internet. Web users want fast response time and easy access to a enormous variety of information across the world. Thus, performance is becoming a main issue in the Web. Fractals have been used to study fluctuating phenomena in many different disciplines, from the distribution of galaxies in astronomy to complex physiological control systems. The Web is also a complex, irregular, and random system. In this paper, we look at the document reference pattern at Internet Web servers and use fractal-based models to understand aspects (e.g. caching schemes) that affect the Web performance.

Characterizing Reference Locality in the WWW

As the World Wide Web (Web) is increasingly adopted as the infrastructure for large-scale distributed information systems, issues of performance modeling become ever more critical. In particular, locality of reference is an important property in the performance modeling of distributed information systems. In the case of the Web, understanding the nature of reference locality will help improve the design of middleware, such as caching, prefetching, and document dissemination systems. For example, good measurements of reference locality would allow us to generate synthetic reference streams with accurate performance characteristics, would allow us to compare empirically measured streams to explain differences, and would allow us to predict expected performance for system design and capacity planning. In this paper we propose models for both temporal and spatial locality of reference in streams of requests arriving at Web servers. We show that simple models based only on document popularity (likelihood of reference) are insufficient for capturing either temporal or spatial locality. Instead, we rely on an equivalent, but numerical, representation of a reference stream: a stack distance trace. We show that temporal locality can be characterized by the marginal distribution of the stack distance trace, and we propose models for typical distributions and compare their cache performance to our traces. We also show that spatial locality in a reference stream can be characterized using the notion of self-similarity. Self-similarity describes long-range correlations in the dataset, which is a property that previous researchers have found hard to incorporate into synthetic reference strings. We show that stack distance strings appear to be strongly self-similar, and we provide measurements of the degree of self-similarity in our traces. Finally, we discuss methods for generating synthetic Web traces that exhibit the properties of temporal and spatial locality that we measured in our data.