Attityder till betygsättning i ordning och uppförande : En studie bland lärare och elever i Ålands lyceum

Syftet med den här uppsatsen har varit att ta reda på hur lärare och elever i Ålands lyceum förhåller sig till ordnings- och uppförandekriterier i betygsättningen. Vi har sett på skillnader mellan kön och också mellan olika ämnen och vi har också jämfört vårt resultat med tidigare undersökningar som gjorts i Sverige. Vår undersökning har gjorts bland 104 elever i årskurs två på gymnasiet och åtta lärare i ämnena matematik, historia, svenska och idrott. Undersökningen bland eleverna gjordes genom enkäter och bland lärarna genom intervjuer.Resultatet visar att lärarna tycker att ordning och uppförande ska vägas in i ämnesbetyget, precis som det görs nu i Ålands lyceum. Det har visat sig att en majoritet av eleverna vill ha ett separat betyg eller omdöme i ordning och uppförande. Flickorna är klart positivare till ett separat betyg i ordning och uppförande. De tycker också att ordnings- och uppförandekriterier ska vägas in mera i betygen. Det som vi också kommit fram till är att lärarna följer läroplanen i stor utsträckning, vilket till stor del beror på att de fått göra den själva. Resultaten mellan vår undersökning och tidigare undersökningar gjorda i Sverige skiljer sig inte så mycket, trots att lärarna på Åland ska ta hänsyn till ordning och uppförande i betygsättningen, medan lärarna i Sverige inte ska det.

Opas rakentamisen poikkeamishakemusten käsittelyyn

Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui 1.4.2016. Tästä lähtien kaikki maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset poikkeamispäätökset tekee kunta. Aikaisemmin lain 171 §:ssä tarkoitettu poikkeamistoimivalta oli jaettu kuntien ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten välillä siten, että neljää asiaryhmää lukuun ottamatta toimivalta kuului kunnille. Aiemmin poikkeamisen ratkaisi lain 171 §:n 2 ja 3 momentin mukaan ELY-keskus silloin, kun kysymys oli: 1) uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa 72 §:n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ellei kyse ollut olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta; 2) vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta tontti- tai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ollut osoitettu rakennusoikeutta; 3) poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä; tai 4) poikkeamisesta 53 §:n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta. Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamisen edellytyksiä koskevin säännöksiin ei tullut muutoksia. Oppaassa käydään läpi pää-kohdat kunnille siirtyneestä toimivallasta. Keskeisimpiä asiakokonaisuuksia ovat poikkeamisen edellytykset, ranta-alueen suunnittelutarve ja siitä poikkeaminen, maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus ja sen toteutuminen erityisesti rantarakentamisessa. Säännökset ovat joustavia oikeusnormeja. Näin ollen säännösten soveltamista ohjaa 15 vuoden aikana muotoutunut oikeus-käytäntö. Tarkoitus on, että toimivallan siirron jälkeen tulkinta- ja soveltamislinja jatkuu ennallaan. Tästä syystä oppaan sisältö on rakennettu vahvasti oikeuskäytännön ja erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden soveltamiskäytännön varaan.