Mikä motivoi jatkamaan työelämässä eläkeiän jälkeen? : Työuran jatkamiseen ohjaava sisäinen ja ulkoinen motivaatio itsesäätelyn kautta tarkasteltuna

Suomessa käsillä oleva suurten ikäluokkien eläköityminen ja tämän mukanaan tuomat vaikutukset ovat saaneet kiinnostuksen kohdistumaan työurien pidentämiseen. Tämän tutkimuksen tarkoitus on ottaa kantaa tähän ajankohtaiseen keskusteluun tuomalla esiin motivaatiotekijöitä ja syitä työuran jatkamiselle yli varsinaisen eläkeiän. Varsinainen tutkimuskysymys on, mikä motivoi työntekijöitä jatkamaan työelämässä varsinaisen eläkeiän jälkeen? Näitä tekijöitä lähdetään selvittämään teoreettisen viitekehyksen avulla, jossa on yhdistetty sisäisen ja ulkoisen motivaation teoriat sekä itsesäätelyteoria. Itsesäätelyteorian mukaan henkilön tullessa eläkeikään, hän kohtaa muutostilanteen, josta selvitäkseen hänen täytyy sopeutua tilanteeseen muodostamalla itselleen asenne, tavoite, motivaatio ja lähteä toimimaan näitä kohti. Tähän prosessiin vaikuttavat yksilölliset ja tilannesidonnaiset tekijät. Sisäinen ja ulkoinen motivaatio ovat taas motivaation erilaisia ilmenemismuotoja. Ensimmäinen on tyypillisesti sellaista, jossa henkilö motivoituu vain työn tai tehtävän itsensä vuoksi ilman erotettavissa olevien palkkioiden kannustin vaikutusta. Jälkimmäinen nähdään motivaationa, jossa ulkoiset palkkiot, kuten raha, ovat hyvin merkittävässä roolissa motivaation synnyssä. Tulokset on jaoteltu teoreettiseen viitekehykseen peilaten toisaalta yksilöllisiin ja sisäisiin tekijöihin ja toisaalta ulkoisiin ja tilannesidonnaisiin tekijöihin. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Käyttäen narratiivisuutta ja teemoittelua apuna aineiston tulkinnassa ja analysoinnissa. Tutkimusaineisto koostuu 12-osaisen televisiosarjan jaksoista ja neljästä haastattelusta. Aineistosta on teema-analyysin avulla poimittu esiin kahdeksan pääteemaa. Nämä kahdeksan pääteemaa nähdään tuloksina ja syinä, jotka jakautuvat tasan sisäisiin ja yksilöllisiin sekä ulkoisiin ja tilannesidonnaisiin tekijöihin. Nämä teemat ovat työ itsessään, oma asenne ja muut henkilökohtaiset mieltymykset, kelpoisuuden ja tarpeellisuuden tunne, sosiaalisten suhteiden merkitys, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tekijät, elämäntilanne ja perhe, työnantajan suhtautuminen ja yleinen yhteiskunnallinen mielipide sekä taloudelliset tekijät. Näiden tekijöiden alta löytyi vielä useampia yksittäisiä motiiveja ja syitä työuran jatkamiselle, joista nämä teemat muodostuivat. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että eläkeiän ylittäneiden henkilöiden motivaatioon ja haluun jatkaa työelämässä pidempään vaikuttavat eniten sisäiset syyt ja motiivit. Rahallisten tekijöiden vaikutus työuran jatkamispäätökseen osoittautui tutkimuksessa hyvin vähäiseksi. Jatkotutkimuksessa voitaisiin tehdä vertailevaa tutkimusta käyttäen aineistona sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole jatkaneet työuraansa tai toisaalta vertailla motivaatiotekijöitä ja niissä tapahtuvia muutoksia uran eri vaiheissa.

Exploring knowledge worker motivation in autonomous and interdependent problem solving tasks on virtual platforms

The objective of this study is to understand why virtual knowledge workers conduct autonomous tasks and interdependent problem solving tasks on virtual platforms. The study is qualitative case study including three case organizations that tap the knowledge of expert networks, and utilize virtual platforms in the work processes. Research data includes 15 interviews, that is, five experts from each case company. According to the findings there are some specific characteristics in motivation to work on tasks on online platforms. Autonomy, self-improvement, meaningful tasks, knowledge sharing, time management, variety of contacts, and variety of tasks, and projects motivate virtual knowledge workers. Factors that may enhance individuals’ engagement to work on tasks are trust, security of continuous task flow and income, feedback, meaningful tasks and tasks that contribute to self-improvement, flexibility and effectiveness in time management, and virtual tools that support social interaction. The results also indicate that there are some differences in individuals’ motivation based on the tasks’ nature. That is, knowledge sharing and variety of contacts motivated experts who worked on interdependent problem solving tasks. Then again, autonomy and variety of tasks motivated experts who worked on autonomous tasks.

Mikä meitä liikuttaa? : motivaatio ja hyvinvointi elämän siirtymissä

Jyväskylän yliopiston psykologian professorin virkaanastujaisesitelmä 23.11.2005

Yhteiskuntavastuuraporttien ulkoinen varmentaminen

Tutkimuksen päätavoitteena oli tutkia miten suomalaiset suuret pörssiyritykset ulkoisesti varmentavat yhteiskuntavastuuraporttinsa. Lisäksi tavoitteena oli tutkia miten yritykset arvioivat varmentamisen vaikuttavan raporttien luotettavuuteen. Työn teorian muodosti kansainväliset ja kotimaiset kirjat ja artikkelit. Empiirinen aineisto kerättiin yritysten yhteiskuntavastuuraporteista, yritysten internetsivuilta ja haastatteluilla. Teemahaastatteluja tehtiin neljälle yrityksen edustajalle ja kahdelle tilintarkastusyhteisön ulkoi-selle varmentajalle. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen ja kuvaileva. Yhteiskuntavastuun huomioiminen ja siitä raportoiminen on yleistynyt Suomessa ja maailmalla 2000-luvulla. Yritykset koetaan tänä päivänä merkittäviksi tekijöiksi yhteiskunnassa ja näin ollen yrityksiltä vaaditaan vastuullista ja ehdottoman luotettavaa toimintaa. Vastuun kantamista vaa-ditaan erityisesti kansainvälisiltä yrityksiltä. Sidosryhmät odottavat yritysten yhteiskuntavastuuraporttien tarjoavan luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi. Luotettavuuden ja uskottavuuden lisäämiseksi, jotkut yritykset ovat alkaneet käyttää yhteiskuntavastuuraporttien ulkoista varmennusta. Ulkoisella varmentamisella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa kolmas riip-pumaton taho varmentaa yrityksen ei-taloudellisen raportin.

Motivaatio ja hyvinvointi elämän siirtymissä

Artikkeli pohjautuu Psykologia 2008 -kongressissa pidettyyn keynote-esitelmään.

External knowledge transfer mechanisms in service business acquisition

In knowledge-intensive economy an effective knowledge transfer is a part of the firm’s strategy to achieve a competitive advantage in the market. Knowledge transfer related to a variety of mechanisms depends on the nature of knowledge and context. The topic is, however, very little empirical studied and there is a research gap in scientific literature. This study examined and analyzed external knowledge transfer mechanisms in service business and especially in the context of acquisitions. The aim was to find out what kind of mechanisms was used when the buyer began to transfer data e.g. their own agendas and practices to the purchased units. Another major research goal was to identify the critical factors which contributed to knowledge transfer through different mechanisms. The study was conducted as a multiple-case study in a consultative service business company, in its four business units acquired by acquisition, in various parts of the country. The empirical part of the study was carried out as focus group interviews in each unit, and the data were analyzed using qualitative methods. The main findings of this study were firstly the nine different knowledge transfer mechanisms in service business acquisition: acquisition management team as an initiator, unit manager as a translator, formal training, self-directed learning, rooming-in, IT systems implementation, customer relationship management, codified database and ecommunication. The used mechanisms brought up several aspects as giving the face to changing, security of receiving right knowledge and correctly interpreted we-ness atmosphere, and orientation to use more consultative touch with customers. The study pointed out seven critical factors contributed to different mechanisms: absorption, motivation, organizational learning, social interaction, trust, interpretation and time resource. The two last mentioned were new findings compared to previous studies. Each of the mechanisms and the related critical factors contributed in different ways to the activity in different units after the acquisition. The role of knowledge management strategy was the most significant managerial contribution of the study. Phenomenon is not recognized enough although it is strongly linked in knowledge based companies. The recognition would help to develop a better understanding of the business through acquisitions, especially in situations such as where two different knowledge strategies combines in new common company.

Sisäinen yrittäjyys ja yksilötason motivaatio

Tutkimuksessa tarkastellaan sisäistä yrittäjyyttä ja motivaatiota yksilön näkökulmasta katsottuna. Tutkimuksen kohteena on Tapiola-ryhmän Kouvolan toimiston henkilökunta. Haastateltavina oli 10 toimihenkilöä. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tämän kvalitatiivisin menetelmin tehdyn tutkimuksen analysointitapa on ymmärtävä. Tutkimustulokset osoittavat, että henkilökunta on vahvasti sitoutunut työn tekemiseen. Itsenäisiä tavoitteita asetetaan paljon, työstä otetaan vastuuta ja omaa työtä halutaan jatkuvasti kehittää. Näyttää siltä, että motivaatiota sisäiseen yrittäjyyteen vähentävät liian haastavat tavoitteet, usein tapahtuvat muutokset, oman päätösvallan rajallisuus sekä liian vähäinen palautteen määrä. Motivaatio sisäiseen yrittäjyyteen näyttäisi lisääntyvän jos esimerkiksi esimiehiltä tulisi useammin rakentavaa ja postiivista palautetta, sekä työtehtäviä olisi mahdollisuus vaihdella enemmän.