Riskien arviointi ja turvallisuusjohtaminen

Yrityksen työturvallisuus- ja työterveysriskien arvioiminen on lakisääteinen velvollisuus. Myös turvallisuusjohtamiseen lainsäädäntö kohdistaa yhä tiukempia velvotteita. Sicpa Oy:n Tampereen tuotantolaitoksella tehtiin riskien arviointi käyttäen Sosiaali- ja terveysministeriön riskien arviointimenetelmää. Riskien arvioinnin tuloksia käytettiin laadittaessa Sicpa Oy:n turvallisuusjohtamisjärjestelmän suuntaviivoja OHSAS 18001 -standardin mukaisesti. Riskien arvioinnissa tapaturman vaaroja löytyi lukumääräisesti eniten. Kuitenkin kemikaalien aiheuttamat vaarat koettiin riskin suuruuden määrityksessä tärkeimmiksi. Kemikaaliriskien tärkeyttä korostaa myös se, että juuri niiden tuntemuksessa oli puutteita.

Turvallisuusjohtaminen : käsitteestä käytäntöön

Turvallisuusjohtamista on tutkittu ennenkin Maanpuolustuskorkeakoulussa, mutta aiheen laajuudesta ja tutkijoiden eriävistä mielipiteistä johtuen yhteisen määritelmän rakentaminen on ollut vaikeaa. Tässä tutkimuksessa otetaan turvallisuusjohtaminen tarkemman selvittämisen alle. Tutkimuksen pääkysymyksenä on: mitä turvallisuusjohtaminen on. Tutkielmassa edetään Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen opetuksen ja tutkimuksen kokonaisuuden mukaan kohti turvallisuusjohtamisen määritelmää. Tämän ansiosta turvallisuusjohtaminen saadaan määriteltyä nelikenttään ja näin tarkennettua sen määritelmää Maanpuolustuskorkeakoulun oppeja vastaavaksi. Apukysymyksinä tarkastellaan kulttuurien merkitystä turvallisuusjohtamiselle sekä pohditaan, miten turvallisuusjohtamista toteutetaan käytännössä. Tutkimus on käsiteanalyysi, jolloin lähteet ovat jo julkaistua ja avointa kirjallisuutta. Tällä tavoin pystyy helpommin jäsentämän useita eri lähteitä ja pohtimaan niiden välisiä käsiteeroja. Lähteinä käytetään paljon Valtion tutkimuskeskuksen sekä Turvatekniikankeskuksen tutkimuksia turvallisuusjohtamisesta sekä sen lähikäsitteitä. Tutkija on myös käyttänyt joitakin internetlähteitä saadakseen tukea ajatuksillensa. Tutkimustulosten perusteella turvallisuusjohtaminen on kokonaisvaltaista niin ihmisten kuin toimintatapojen johtamista. Turvallisuusjohtaminen kuuluu selkeimmin organisaatiokulttuurien alle. Organisaatiokulttuurin avulla voidaan perustella oikeiden toimintatapojen tärkeyttä omalle yhteisölle. Turvallisuusjohtaminen on myös erittäin vahvasti vuorovaikutuksessa riskienhallinnan kanssa, joka on turvallisuusjohtamisen tärkein keino. Sen avulla voidaan ennakoida turvallisuusuhat, safety ja security, ja toimia jo ennaltaehkäisevästi onnettomuuksien varalta. Juustoreikäteorian mukaan jokaisella organisaatiolla on uhkia, joita vastaan tulee suojautua. Hyvää turvallisuusjohtamista toteuttavalla yrityksellä reikäjuuston reiät ovat pienempiä ja riski kohdata onnettomuus on pienempi. Turvallisuusjohtamisen avulla voidaan ennaltaehkäistä onnettomuuksia tehokkaasti. Turvallisuusjohtamisen mallien mukaisten menetelmien mukaan toimimalla saadaan havaitut puutteet korjattua helposti organisaatiota rasittamatta. Hyvä turvallisuusjohtaminen estää onnettomuuksia, säästää rahaa ja parantaa työilmapiiriä.

Toimitusketjujen turvallisuusjohtaminen : miten turvallisuutta voidaan edistää toimitusketjuissa?

Toimitusketjut ovat kokonaisuutena erittäin tärkeä osa nykypäivän globaalia taloutta. Materiaalivirrat eri organisaatioiden ja toimijoiden kesken ovat jatkuvasti käynnissä, vaikka ne kohtaavat päivittäin operatiivisessa toiminnassa riskejä sekä mahdollisia uhkia. Lisäksi toimitusketjuihin kohdistuvien turvallisuusongelmien lukumäärä ja vakavuus ovat kasvaneet koko 2000-luvun ajan. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia yhteyksiä toimitusketjujen turvallisuusjohtamisella on organisaatioiden toimitusketjuihin. Tavoitteena on perehtyä kompleksisten toimitusketjujen turvallisuuden riskeihin ja haasteisiin niin johtamisen, turvallisuusohjelmien, laatustandardien ja Suomen Tullin näkökulmasta. Tutkimuksessa perehdytään laaja-alaisesti aihealueen akateemiseen kirjallisuuteen. Lähdeaineistoa analysoidaan soveltuvien teorioiden ja menetelmien avulla. Analyysissa keskitytään erityisesti sellaisiin turvallisuustekijöihin, joilla organisaatioiden toimitusketjujen riskien arvioinnin perusteella voisi olla vaikutusta toimitusketjuihin. Tutkimus on kvalitatiivinen. Vastaukset tutkimuksen pääongelmaan sekä alaongelmiin on pyritty saavuttamaan teorian ja käytännön vertailun avulla, koska niiden kautta on loogista luoda teoreettinen pohja ja laajempi ymmärrys toimitusketjujen turvallisuusjohtamisesta. Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että toimitusketjujen turvallisuusjohtaminen rakentuu pääsääntöisesti aina organisaatioiden strategiselta tasolta, josta se heijastuu selkeästi päivittäiseen operatiiviseen toimintaan ja edelleen yksittäisiin taktisiin toimenpiteisiin. Tutkimuksesta tunnistettiin, että toimitusketjujen turvallisuusjohtamisen tulevaisuuteen saattavat eri teorioiden ja tutkijoiden näkökulmasta vaikuttaa olennaisesti muun muassa turvallisuustekniikan kehitys, informaation lisääntyminen toimijoiden välillä, toimitusketjujen läpinäkyvyyden kasvaminen, kansallisten ja kansainvälisten turvallisuusstandardien yhtenäistäminen tai uudenlaiset johtamiskäytännöt, jotka parantavat turvallisuustoimenpiteiden onnistumismahdollisuuksia.

Turvallisuusjohtaminen osana puolustusvoimien turvallisuustoiminnan strategiaa

Turvallisuus on moniulotteinen käsite ja olotila, jonka tärkeys tiedostetaan viimeistään kun se on uhattuna. Turvallisuus on perustarve ihmiselle, mutta yhä useammin se on perustarve myös eri organisaatioille ja yrityksille. Turvallisuusjohtaminen taas on turvallisuuden hallintaa ja sen jatkuvaa edistämistä. Nykyaikaiselle turvallisuudelle ovat ominaisia monimutkaiset ja nopeasti muuttuvat uhkakuvat. Turvallisuuden hallinnassa korostuukin entisestään uhka – analyysien suunnittelu, sekä organisaation omien virheiden kautta tapahtuva oppiminen. Tutkimuksen aiheena oli tutkia turvallisuutta ja sen johtamista puolustusvoimien turvallisuustoiminnan strategian antamien suuntalinjojen sisällä. Tavoitteena oli aloittaa avaamalla ensin käsitteet turvallisuus ja turvallisuusjohtaminen, joiden avulla oli tarkoitus kartoittaa turvallisuuden eri ilmenemismuotoja sekä puolustusvoimien turvallisuusjohtamisen luonnetta. Turvallisuus käsitettä avattiin käyttämällä puolustusvoimille ominaisia uhkakuvia erottelemaan turvallisuuden eri osa – alueita. Lopuksi koottiin turvallisuusjohtamisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä saadut tulokset ja verrattiin niitä puolustusvoimien turvallisuustoiminnan strategiaan, jotta voitiin tehdä johtopäätöksiä sen ominaispiirteistä. Vertailemalla sitä miten puolustusvoimien turvallisuustoiminnan strategia eroaa yleisistä turvallisuus käsityksistä. Kartoitettiin puolustusvoimille ominaisia turvallisuus näkemyksiä, sekä nostettiin esiin useimmin tekstissä mainittuja käsitteitä. Seuraavaksi määritettiin painopiste turvallisuusjohtamiselle, laskemalla montako kertaa kukin turvallisuusjohtamisen malli tai sen alle menevä asia mainittiin turvallisuustoiminnan strategiassa. Eniten esiinnoussutta mallia voitiin pitää turvallisuusjohtamisen painopisteenä. Tutkimuksessa on havaittu turvallisuuteen vaikuttavat uhat keskeisiksi tekijöiksi puhuttaessa turvallisuudenjohtamisen luonteen ymmärtämisestä. Turvallisuusjohtaminen taas on ensisijaisen tärkeää uhkakuvien kartoittamiseksi, kokonaisuutta voikin siis pitää varsin kompleksisena.

TYÖTURVALLISUUDEN KEHITTÄMINEN TEOLLISUUSYRITYKSESSÄ

Tiivistelmä Lainsäädäntö ohjaa yrityksien työsuojelutoimintaa varsin tiukasti. Menestyvälle yritykselle ei kuitenkaan enää riitä lainsäädännön minimitason saavuttaminen. Työturvallisuudesta on tullut merkittävä menestystekijä kilpailtaessa rajallisista resursseista, kuten osaavasta työvoimasta ja rahoittajista. Diplomityössä selvitetään työturvallisuuden kehittämiskeinoja teollisuusyrityksessä. Alalla toimii useita viranomais- ja asiantuntijaorganisaatioita, joiden tehtäviin kuuluu valvoa, että lainsäädäntöä noudatetaan. Valvonnan lisäksi ne myös tarjoavat opastusta työsuojeluasioissa. Työsuojelun kehittämisessä on tärkeää johdon asenne ja toiminta työsuojeluasioissa. Turvallisuutta tulee johtaa samalla tavoin kuin yrityksen muutakin toimintaa. Turvallisuusjohtamisen menetelmiä ovat muun muassa riskien arviointi, tapaturmien tutkinta ja työsuojelukoulutuksen järjestäminen. Myös hyvän turvallisuuskulttuurin luominen yritykseen kuuluu johdon haasteisiin. Turvallisuustoiminnan tilaa kohdeyrityksessä arvioitiin Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa kehitetyllä Laatua turvallisuustoimintaan (LATU) -menetelmällä. Tuloksien perusteella valittiin lähempää tarkastelua varten tapaturmien tutkinta, fyysinen kuormitus ja sisäinen liikenne. Näistä kerättiin tietoa haastatteluin ja keskusteluin niin työntekijöiden, työnjohdon kuin keskijohdonkin kanssa sekä lisäksi omakohtaisesti toimintaa havainnoimalla.

OHSAS 18001 työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmän soveltuvuus terästehtaalle

Diplomityössä tutkitaan, miten OHSAS 18001 työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmä soveltuisi Ovako Imatra Oy Ab:n toiminnan kehittämiseen ja kannattaisiko yrityksen sertifioida järjestelmä. Ovako Imatran terästehdas on viime vuosina satsannut merkittävästi työturvallisuuteen, mutta yrityksessä ei olla täysin tyytyväisiä tämän hetken turvallisuustilanteeseen. Työssä tarkasteltiin, millainen tehtaan turvallisuustaso on ja kuinka tehtaan nykyinen toiminta vastaa OHSAS:n vaatimuksia. Kyselyillä ja haastatteluilla tiedusteltiin muilta yrityksiltä, jotka ovat sertifioineet OHSAS –järjestelmän, mitä hyötyä niille on ollut järjestelmästä. Kyselylomake- ja haastattelututkimusten perusteella yritykset ovat olleet melko tyytyväisiä OHSAS 18001 –järjestelmään ja sen sertifiointiin. OHSAS 18001 –järjestelmä tarjoaa hyväksi havaitun keinon lähteä kehittämään turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Järjestelmän sertifioinnilla voidaan osoittaa ulkopuolisille sitoutumisesta työterveyden ja –turvallisuuden jatkuvaan kehittämiseen.

Turvallisuusjohtamisen muutoksen suunnittelu

Tässä diplomityössä selvitetään Stora Enso Oyj:n henkilöstön näkemyksiä uudesta turvallisuusjohtamisen mallista, jonka vaiheittainen käyttöön otto aloitettiin vuoden 2012 alussa. Uusi turvallisuusjohtamisen malli koostuu kymmenestä turvallisuuden työkalusta ja neljästä turvallisuusohjelmasta, joiden tarkoituksena on muuttaa organisaation turvallisuuskulttuuria ja saavuttaa nollatapaturmatavoite. Työssä selvitetään ensin muutosjohtamisen teorioiden avulla, mitä tulisi ottaa huomioon, jotta muutos saadaan vietyä onnistuneesti läpi koko organisaatiossa; kuinka muutos tulisi suunnitella, kuinka siitä pitäisi viestiä organisaatiolle ja kuinka muutoksen käytännön toteutus tulisi tehdä. Lisäksi teorioiden avulla selvitetään, millaisia haasteita muutos sisältää ja miten muutos koetaan organisaatiossa. Työn kokeellinen osuus koostuu henkilökohtaisista haastatteluista, jotka tehtiin Stora Enso Oyj:n Imatran, Veitsiluodon, Skutskärin ja Riian tehtailla. Haastattelujen tuloksena saatiin tietoa uuden turvallisuusjohtamismallin suurimmista haasteista sekä asioista, joihin tulisi erityisesti panostaa, jotta muutoksen toteutus onnistuisi. Uuden turvallisuusjohtamismallin työkalujen käyttöönotto tulisi suunnitella huolellisesti ja kouluttaa henkilöstöä niiden käyttöön. Henkilöstöllä olisi oltava mahdollisuus osallistua muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen, jotta muutosvastarinta pysyisi vähäisenä. Johdon ja esimiesten merkitys muutoksessa on tärkeää ja heidän tulisi toimia esimerkkinä henkilöstölle sekä ohjata, seurata ja valvoa, että uusia toimintamalleja pidetään yllä ja ohjeita noudatetaan. Esimiesten huoli kasvavasta työkuormasta on myös syytä huomioida ja johdon tulisi antaa heille tukea ja kannustusta.

Turvallisuusjohtamisen vaikutukset turvallisuuskulttuuriin ja työturvallisuuteen

Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää Metso Automationin Hakkilan tehtaan turvallisuuskulttuuri, päivittäisjohtamisen nykytilanne ja työtapaturmien kustannusseuraukset. Turvallisuuskulttuuri selvitettiin kyselylomakkeen avulla. Kysely tehtiin työntekijöille, työnjohtajille ja tehdaspäälliköille. Päivittäisjohtamisen nykytila selvitettiin osallistumalla päivittäisjohtamistilanteisiin ja erilaisiin kokouksiin. Turvallisuuskulttuurikyselyn perusteella kulttuuri vaihtelee eri puolilla tehdasta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että turvallisuuskulttuuri ei näy vielä tarpeeksi tekoina. Päivittäisjohtamisen taso vaihtelee eri puolilla tehdasta esimiehestä riippuen. Päälliköt sekä tehtaanjohto eivät käsittele turvallisuusjohtamista kovinkaan syvällisesti kokouksissaan. Tutkimuksen perusteella tapaturmien kustannusseuraukset voivat nousta suuriksi riippuen tapaturman yksityiskohdista.

Turvallisuusjohtamisen vaatimukset rautatieympäristössä toimiville yrityksille

Diplomityön tavoitteena on selvittää rautatiealalla toimivien yritysten turvallisuuden hallinnan nykytilaa ja löytää keinoja sen parantamiseen. Tutkimuksen kannalta olennaisia teemoja ovat turvallisuuskulttuuri, turvallisuusjohtaminen ja turvallisuusvaatimukset. Työ tarkastelee rautatiealalla toimivia Liikenneviraston palveluntuottajayrityksiä ja heidän näkemyksiään turvallisuuden hallinnan nykytilanteesta edellä mainittujen teemojen ja työn teoriatutkimuksen avulla. Työn teoriaosuus esittelee laajasti rautatiealalla vallitsevia sääntöjä, määräyksiä, ohjeita ja standardeja. Näiden vaatimusten lisäksi teoriaosuus esittelee rautatiealan turvallisuusjohtamisjärjestelmää (TJJ), joka jaetaan turvallisuuden hallinnan osa-alueiksi. Näitä osa-alueita käytetään apuna tunnistettaessa rautatiealalla toimivien yritysten kannalta tärkeimmät turvallisuuden hallinnan osa-alueet. Työn empiirisessä osuudessa toteutetaan haastattelututkimus rautatiealalla toimiville yrityksille. Haastattelujen perusteella tunnistetaan turvallisuuden hallinnan kannalta tärkeitä kehittämiskohteita ja toimivia käytäntöjä turvallisuuteen liittyen. Näiden avulla luodaan kuva turvallisuuden nykytilasta, joka esitetään työn turvallisuusteemojen avulla. Työn tuloksena esitetään malli viidestä, rautatiealalla toimivien yritysten näkökulmasta keskeisestä, turvallisuuden hallinnan osa-alueesta. Mallia soveltamalla rautatiealalla toimivat yritykset pystyvät vastaamaan paremmin turvallisuusvaatimuksiin, kehittämään turvallisuustoimintojaan ja lisäämään koko yrityksen tietoisuutta turvallisuudesta rautatieympäristössä.

Kuluttajapalveluita tarjoavien yritysten turvallisuuskulttuurin kehittäminen

Tällä tutkimuksella oli tavoitteena selvittää kuluttajapalveluita tarjoavien yritysten turvallisuuskulttuurin taso sekä mahdollisuuksia tason kehittämiseksi. Turvallisuuskulttuuria ja miten se kytkeytyy kuluttajaturvallisuuteen, käsiteltiin teorian kautta. Samalla luotiin yleiskatsaus turvallisuusajattelun kehitykseen Suomessa. Turvallisuuskulttuurin taso selvitettiin kyselytutkimuksella kuluttajapalveluita valvoville viranomaisille. Samalla saatiin katsaus myös siihen, millaisia menetelmiä valvonnan käytössä on ollut ja kuinka aktiivisesti esimerkiksi jälkivalvontaa on tehty. Kyselyn perusteella turvallisuuskulttuuri on tasolla, jolla pyritään vain täyttämään lainsäädännön ja viranomaisten antamat vaatimukset. Tason korottamiseksi löytyi mahdollisuuksia niin viranomaisten valvontaa ajatellen kuin myös toiminnanharjoittajille. Tällaisia mahdollisuuksia ovat muun muassa toiminnanharjoittajille yhteisesti järjestettävät koulutustilaisuudet. Toiminnanharjoittajilla kokonaisturvallisuusjohtaminen ja laatuajattelu pitää sisällään usein työturvallisuus-, työterveys- ja ympäristöasioita. Mikäli tätä ajattelua laajentaa asiakasnäkökulmalla, lisäisi se kuluttajaturvallisuutta kokonaisuudessaan. Oman haasteen kuluttajaturvallisuuden kehittymiseen tuo mukanaan valvonnan valtiollistaminen ja etenkin sen käytännön toteuttaminen.