Tietojenkäsittely

Tietojenkäsittelyn pääkokoelma sijaitsee pääkirjastossa (Linnassa), jossa painettu yleis- ja käsikirjastokokoelma koostuu noin 4000 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat mukaan lukien). Tietojenkäsittely-kokoelmasta kartoitettiin neljä osa-aluetta. Näistä selvimmäksi painopistealaksi osoittautui ohjelmointi, ohjelmointikielet & atk-ohjelmat, joka käsitti noin 33 % nimekkeistä (1314). Muiden ryhmien osuudet olivat pienemmät: tietojärjestelmät, tiedonhallinta & tietoturva noin 18 % (727 nimekettä); tekoäly, tietämystekniikka & hahmontunnistus noin 16 % (629 nimekettä). Käsikirjaston karsitussa noin 100 nimekkeen kokoelmassa on runsaasti sanakirjoja ja erilaisia hakuteoksia kuten lähes täydellinen (44/45) Encyclopedia of computer science and technology ja myös e-muodossa oleva 3-osainen Handbook of information security. Painettuja lehtiä oli 6 nimekettä (IEEE Pervasive Computing, MikroPC, myös e-muodossa oleva Social Science Computer Review, Tekniikan näköalat, Tietokone ja Tietoyhteys). Sähkökirjoja kokoelmassa oli 466 nimekettä Ebrary: Information technology -tietokannassa, 24 nimekettä NetLibrary-tietokannassa, 3 nimekettä Taylor & Francis eBooks online -tietokannassa ja 2 nimekettä sähköisinä hakuteoksina (Encyclopedia of gender and information technology ja Encyclopedia of information science and technology) sekä 4964-osainen Lecture notes in computer science -monografiasarja. Verkkolehtiä kokoelmassa oli noin 300 nimekettä. Tietokantoja oli 4 kokotekstitietokantaa (ACM - Association for Computing Machinery, EBSCOhost Academic Search Premier, Elsevier ScienceDirect ja SpringerLink) sekä 2 viitetietokantaa (Computer + Info Systems (CSA) ja Web of Scence (ISI)).

Uudet vieheet tiedonpyyntiin

Elektroninen aineisto

Implementation of CORBA interface in a wireless device

CORBA (Common Object Request Broker Architecture) on laajalle levinnyt ja teollisuudessa yleisesti käytetty hajautetun tietojenkäsittelyn arkkitehtuuri. CORBA skaalautuu eri kokoisiin tarpeisiin ja sitä voidaan hyödynntää myös sulautetuissa langattomissa laitteissa. Oleellista sulautetussa ympäristössä on rakentaa rajapinnat kevytrakenteisiksi, pysyviksi ja helposti laajennettaviksi ilman että yhteensopivuus aikaisempiin rajapintoihin olisi vaarassa. Langattomissa laitteissa resurssit, kuten muistin määrä ja prosessointiteho, ovat hyvin rajalliset, joten rajapinta tulee suunnitella ja toteuttaa optimaalisesti. Palveluiden tulee ottaa huomioon myös langattomuuden rajoitukset, kuten hitaat tiedonsiirtonopeudet ja tiedonsiirron yhteydettömän luonteen. Työssä suunniteltiin ja toteutettiin CORBA-rajapinta GSM-päätelaitteeseen, jonka on todettu täyttävän sille asetetut tavoitteet. Rajapinta tarjoaa kaikki yleisimmät GSM-terminaalin ominaisuudet ja on laajennettavissa tulevia tuotteita ja verkkotekniikoita varten. Laajennettavuutta saavutetaan esimerkiksi kuvaamalla terminaalin ominaisuudet yleisellä kuvauskielellä, kuten XML:lla (Extensible Markup Language).

Quantitative proteomics in the characterization of T helper lymphocyte differentiation

The term proteome is used to define the complete set of proteins expressed in cells or tissues of an organism at a certain timepoint. Respectively, proteomics is used to describe the methods, which are used to study such proteomes. These methods include chromatographic and electrophoretic techniques for protein or peptide fractionation, mass spectrometry for their identification, and use of computational methods to assist the complicated data analysis. A primary aim in this Ph.D. thesis was to set-up, optimize, and develop proteomics methods for analysing proteins extracted from T-helper (Th) lymphocytes. First, high-throughput LC-MS/MS and ICAT labeling methods were set-up and optimized for analysing the microsomal fraction proteins extracted from Th lymphocytes. Later, iTRAQ method was optimized to study cytokine regulated protein expression in the nuclei of Th lymphocytes. High-throughput LC-MS/MS analyses, like ICAT and iTRAQ, produce large quantities of data and robust software and data analysis pipelines are needed. Therefore, different software programs used for analysing such data were evaluated. Moreover, a pre-filtering algorithm was developed to classify good-quality and bad-quality spectra prior to the database searches. Th-lymphocytes can differentiate into Th1 or Th2 cells based on surrounding antigens, co-stimulatory molecules, and cytokines. Both subsets have individual cytokine secretion profiles and specific functions. Th1 cells participate in the cellular immunity against intracellular pathogens, while Th2 cells have important role in the humoral immunity against extracellular parasites. An abnormal response of Th1 and Th2 cells and imbalance between the subsets are charasteristic of several diseases. Th1 specific reactions and cytokines have been detected in autoimmune diseases, while Th2 specific response and cytokine profile is common in allergy and asthma. In this Ph. D. thesis mass spectrometry-based proteomics was used to study the effects of Th1 and Th2 promoting cytokines IL-12 and IL-4 on the proteome of Th lymphocytes. Characterization of microsomal fraction proteome extracted from IL-12 treated lymphobasts and IL-4 stimulated cord blood CD4+ cells resulted in finding of cytokine regulated proteins. Galectin-1 and CD7 were down-regulated in IL-12 treated cells, while IL-4 stimulation decreased the expression of STAT1, MXA, GIMAP1, and GIMAP4. Interestingly, the transcription of both GIMAP genes was up-regulated in Th1 polarized cells and down-regulated in Th2 promoting conditions.

Liiketoimintatiedonhallinta strategisen suunnittelun tietolähteenä, Case: OP-Pohjola-ryhmä

Finanssiala on kokonaisuutena suurten muutosten ja vaatimusten kohteena. Toisaalta globalisaatio ja kehittyvä tietotalous antavat toiminnalle suuria mahdollisuuksia, toisaalta finanssikriisin jälkeistä aikaa on leimannut perinteisen korkokatteen supistuminen ja uusien tulonlähteiden etsintä. Entistä tehokkaampi tietojenkäsittely ja asiakastietojen hyväksikäyttö luo edellytyksiä toimia alalla entistä tehokkaammin ja ohjata yrityksen päätöksentekoa tiedolla. Tämän pro gradu –tutkielman tavoitteena oli tutkia tiedon roolia OP-Pohjola-ryhmän strategiaprosessissa ja luoda malli, jolla liiketoimintatietoa pystyttäisi käyttämään tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin hyväksi strategiatyössä. Tutkielma toteutettiin tapaustutkimuksena ja empiirinen aineisto hankittiin haastattelemalla organisaation strategiaprosessiin osallistuvia tahoja. Tutkimuksen tulosten mukaan OP-Pohjola-ryhmällä ei ole määrämuotoista tapaa käyttää hyväksi liiketoimintatiedonhallinnan tuottamaa dataa. Strategiaprosessin päätöksenteossa merkittävä rooli on yksilöiden toisaalta omista organisaatioista tuottaman liiketoimintatiedon ja toisaalta yksilöiden hiljaisen tiedon varassa. Tutkimuksen lopputuloksena luotiin malli, jolla strategiaprosessiin tuotetaan tietoa määrämuotoisen ja toistettavan prosessin kautta.

A Template for Cloud Technology Deployment in an Energy Trading Environment

Nykyaikaiset pilvipalvelut tarjoavat suurille yrityksille mahdollisuuden tehostaa laskennallista tietojenkäsittelyä. Pilvipalveluiden käyttöönotto tuo mukanaan kuitenkin esimerkiksi useita tietoturvakysymyksiä, joiden vuoksi käyttöönoton tulee olla tarkasti suunniteltua. Tämä tutkimus esittelee kirjallisuuskatsaukseen perustuvan, asteittaisen suunnitelman pilvipalveluiden käyttöönotolle energialiiketoimintaympäristössä. Kohdeyrityksen sisäiset haastattelut ja katsaus nykyisiin energiateollisuuden pilviratkaisuihin muodostavat kokonaiskuvan käyttöönoton haasteista ja mahdollisuuksista. Tutkimuksen päätavoitteena on esittää ratkaisut tyypillisiin pilvipalvelun käyttöönotossa esiintyviin ongelmiin käyttöönottomallin avulla. Tutkimuksessa rakennettu käyttöönottomalli testattiin esimerkkitapauksen avulla ja malli todettiin toimivaksi. Ulkoisten palveluiden herättämien tietoturvakysymysten takia käyttöönoton ensimmäiset osiot, kuten lopputuotteen määrittely ja huolellinen suunnittelu, ovat koko käyttöönottoprosessin ydin. Lisäksi pilvipalveluiden käyttöönotto vaatii nykyiseltä käyttöympäristöltä uusia teknisiä ja hallinnollisia taitoja. Tutkimuksen tulokset osoittavat pilvipalveluiden monipuolisen hyödyn erityisesti laskentatehon tarpeen vaihdellessa. Käyttöönottomallin rinnalle luotu kustannusvertailu tukee kirjallisuuskatsauksessa esille tuotuja hyötyjä ja tarjoaa kohdeyritykselle perusteen tutkimuksen eteenpäin viemiselle.