Innovaatiopotentiaali aloittavien yritysten menestystekijänä

Työn tavoitteena oli selvittää innovaatiopotentiaalin merkitys teknologiayritysten menestystekijänä. Työssä on valotettu innovaatiopotentiaalin ja menestymisen käsitteitä. Mittaamisen käsite on olennainen työn kannalta; miten mitata innovaatiopotentiaalia ja saada siitä luotettavaa tietoa. Tutkimuksessa on käytetty lähdeaineistona Tekniikka&Talous –lehdessä ilmestynyttä Tekno&Logia–mittaristoa sekä samalle yritysjoukolle suunnattua kyselyä.Teoriaosuus on rajattu pitkälti mukailemaan artikkelisarjan mittariston rakennetta. Kirjallisuudesta on haettu tietoa teknologioista, innovaatioista, T&K-kapasiteetista, verkostoitumisesta, tuotteista ja tuotannosta, johdon näkemyksellisyydestä sekä lisäksi markkinoinnista ja kansainvälistymisestä. Menestystekijöitä ja mittaamista on käsitelty suppeasti.Kyselyyn vastanneet yritykset olivat teknologiapainotteisia, kansainvälisiä, verkottuneita, aika pieniä sekä pääosin 80-luvun jälkeen perustettuja. Artikkelisarjan pisteytyksessä yritysjoukko menestyi keskinkertaisesti; parhaiten menestynyt yritys sai kokonaisuuttakin ajatellen todella hyvät pisteet, mutta muutoin vastaajajoukon pisteytys vastasi tavanomaista tasoa.

Sovinto riita-asioiden ratkaisukeinona. Sovinnon edellytysten mallintamisesta taloustieteen

Tässä tutkielmassa tarkastellaan dispositiivisen riita-asian ratkaisua Suomen oikeusjärjestelmässä taloustieteen menetelmiä hyödyntämällä. Tutkielman tarkoituksena on yhtäältä selvittää, miksi osa tapauksista etenee käräjäoikeuden pääkäsittelyyn, ja toisaalta havainnollistaa sovintoneuvottelun kulkua ja tulosta. Tärkeimpinä lähteinä ovat olleet S. Shavellin Economic analysis of litigation and the legal process (2003) sekä R. D. Cooterin ja D. L. Rubinfeldin Economic analysis of legal disputes and their resolution (1989). Lisäksi useita peliteoreettisia tutkimuksia on käytetty esikuvana mallien muodostamisessa ja analysoinnissa. Oikeustaloustieteellinen tutkimus perustuu oletukseen, että sovinto on aina tuomiota tehokkaampi ratkaisukeino. Sovinto on kuitenkin mahdollinen vain, jos kantajan odotettu voitto oikeudenkäynnistä on enintään yhtä suuri kuin vastaajan odotettu tappio. Tutkielmassa osoitetaan, että käytännössä sovinnon esteenä on vähintään toisen osapuolen relatiivinen optimismi oikeudenkäynnin lopputuloksesta. Siten sovittelijan tehtävä on poistaa erot asianosaisten informaatiossa, eikä muunsisältöisen sovinnon edistäminen ole oikeustaloustieteen näkökulmasta tehokasta. Oikeuteen voidaan kuitenkin aina edetä positiivisella todennäköisyydellä, jos epäsymmetristä informaatiota ei voida uskottavasti jakaa tai ainakin toisella asianosaisista on kannuste käyttäytyä strategisesti neuvottelussa. Peliteorian avulla on analysoitu sekä neuvotteludynamiikkaa että informaation yksi- ja kaksipuolisen epäsymmetrian vaikutusta neuvotteluongelman tasapainoon. Tuloksena voidaan esittää seuraavat neljä havaintoa: Kun neuvottelun enimmäiskesto tiedetään, sovinnon syntymisen todennäköisyys on suurempi neuvotteluprosessin alkaessa ja päättyessä kuin sen keskivaiheilla. Heikommin informoidun kantajan neuvotteluvoima perustuu oikeudenkäyntiuhkauksen uskottavuuteen, joten hänen on rajoitettava mahdollisuuttaan omaksua epäedullista tietoa kanteen kannattavuudesta. Paremmin informoidulla vastaajalla on kannuste strategiseen käyttäytymiseen, jos sovintotarjous voi paljastaa hänen yksityisen informaationsa. Kun kummallakin osapuolella on yksityistä tietoa, sovintoehdotuksen tekijän on signaloitava tyyppinsä vastapuolelle, ja roolien satunnainen määräytyminen saattaa aiheuttaa yhteiskunnallista tehottomuutta liiallisten oikeudenkäyntien vuoksi.

Personality and Depression

The aim of this study was to illustrate the associations of personality variables and depression. The first study population consisted of 50 patients with DSM-IV defined major depressive disorder. Subjects were randomized to receive either fluoxetine medication or short-term psychodynamic psychotherapy. The Hamilton Depression Rating Scale was completed at the baseline and in the follow-up at four months. Baseline mature defense style measured with the Defense Style Questionnaire predicted favourable outcome in the fluoxetine treatment group, whereas no associations were found in psychotherapy group. The Psychological Mindedness Scale scores were not predictive for recovery in patients receiving psychotherapy or medication. The Psychological Mindedness Scale seems not to be useful in selecting optimal treatment in major depressive disorder. Harm Avoidance measured with the Temperament and Character Inventory associated with the baseline severity of the depressive state. In the fluoxetine treatment group high Reward Dependence, high Self-Directedness and high Cooperativeness were predictive for more severe depression in the four months follow-up, whereas no associations were found in the psychotherapy treatment group. It is possible that the result reflects the differences in the placebo response. The second data were derived from the Finnish Public Sector Study. These prospective studies with four years follow-up focused on the predictive value of optimism and pessimism, first, to work disability with a diagnosis of depression lasting at least 90 days and returning to work (N= 38214) , and second, to the likelihood of initiating antidepressant medication treatment lasting at least 100 days and ending the treatment (N= 29930). Results show that low optimism associates with the elevated risk of work disability and higher likelihood of antidepressant use. High pessimism associated with higher likelihood starting at least 100 days antidepressant medication and not stopping medication during the follow up. High pessimism did not seem to predict the entering to depression related work disability, but in the case of disability period it associated with the lower likelihood of returning to work. The thesis shows that personality features play a role as a vulnerability factor, and influence the onset and course of depression. Taking these factors into account more than is currently done may increase the possibilities to enhance the treatment results in depression.

Tunnetaito neljässä organisaatiotyypissä - Merkitysten joustavuus yhteisön menestystekijänä

Tutkimuksessa selvitetään, millaisista elementeistä yhteisöllinen tunnetaito koostuu. Organisaatioita kuvataan ja luokitellaan yksilöoptimismin ja yhteisöllisen toimivuuden näkökulmista. Lisäksi tutkitaan, millaisia taitoja on yhteisöissä, joissa emotionaaliset resurssit siirtyvät yksilöstä yhteisöön ja päinvastoin. Tunnetaitojen lisäksi tutkimuksessa tunnistetaan ja nimetään kehämäisiä tunnejumeja eri yhteisötyypeissä. Neljän organisaatiotyypin – Orpojen, Soturien, Me-yhteisön ja Komeettojen – tunnetaidon muotojen mallintaminen on tutkimuksen keskeinen tulos. Tutkimusaineisto osoittaa, että Komeetoille ominainen emergentti tunnetaito pohjautuu avoimiin järjestelmiin, todellisuuskäsitysten haastamiseen ja uusiutuviin merkityksiin. Empiirinen tutkimusaineisto puhuu myös sen puolesta, että tällaisen tunnetaidon synnyttämisessä tarvitaan vahvaa pro-aktiivista johtamista, joka synnyttää ja ohjaa merkityksiä. Teoreettisesti tätä taustoittavat merkitysjohtamista koskevat teoreettiset keskustelut. Tutkimuksessa väitetään, että organisaatiot voidaan luokitella neljään luokkaan tunnetaitojen pohjalta. Nelitypologia rakentuu määrällistä aineistoa havainnoimalla. Orpojen, Soturien, Me-yhteisön ja Komeettojen ominaislaadut erottuvat selkeästi toisistaan. Orvoissa tunnetaitojen niukkuus, passiivisuus ja kärsimyksen hyväksyminen osaksi jokapäiväistä elämää ovat ominaisuuksia, jotka syntyvät yksilötason pessimismin ja yhteisön toimimattomuuden yhdistelmästä. Sotureissa yksilötason optimismi yhdistyy yhteisön heikkoon toimivuuteen. Me-yhteisön yksilöt ovat pessimistisiä, mutta yhteisö toimii hyvin. Komeettayhteisö edustaa parasta tunnetaitoa kaikilla käytetyillä mittareilla. Komeettojen uusiutumiskykyinen tunnetaitavuus perustuu hetkellisyyteen, kokemuksellisuuteen, leikillisyyteen ja improvisointiin. Komeetoissa ulkoisesta maailmasta suhteellisen riippumattomat tunnetaidon elementit synnyttävät kyvyn menestyä ja voida hyvin. Tunnetaitojen avulla Komeetat rakentavat rikasta merkitysmaailmaa. Väitöstutkimus osoittaa, että yhteisön kyky joustavaan merkitysten käsittelyyn edistää menestymistä muuttuvissa olosuhteissa.

Tunneälykäs myynnin johtaminen: empiirinen tutkimus b2b-myynnin ammattilaisten johtamisesta.

Tutkimuksen kohteena on suomalainen yritysmyynnin johtaminen ja tunneälykkyyden rooli myynnin esimiestyössä. Tarkoituksena oli selvittää, miten tunneälykkäitä b2b-myynnin esimiehet alaistensa mielestä ovat. Kiinnostuksen kohteena olivat myös erilaisten taustamuuttujien (ikä, sukupuoli, koulutus, jne.) merkitys alaisten kokemalle esimiehen tunneälykkyydelle. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Suomen Myynnin ja Markkinoinnin ammattilaiset (SMKJ) ry:n kanssa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin internetkyselyllä. Vastaajat olivat SMKJ:n jäseniä eri puolelta Suomea eri toimialoilta ja vastauksia saatiin kaikkiaan 176 henkilöltä. Tutkimuslomakkeessa kysyttiin vastaajan näkemystä esimiehen tunneälykkyydestä 18 eri tunneälytaidon osalta Likertin asteikolla. Sen lisäksi kysyttiin erilaisia taustatietoja ja esimerkiksi sitä, miten kauan oli työskennellyt nykyisen esimiehen alaisuudessa ja kuinka kauan oli ollut työelämässä jo aiemmin. Aineisto analysoitiin faktori- ja regressioanalyyseillä. Tunneälytaitojen osalta parhaimpina nousivat esille itseluottamus, palvelualttius ja optimismi. Heikoimpia esimiesten tunneälytaitoja olivat vastaajien mielestä kyky kehittää toisia, ryhmä- ja yhteistyötaito sekä omien tunteiden tiedostaminen. Sukupuolen vaikutus näkyi empaattisuuden kohdalla niin, että naisesimiehet olivat jonkin verran miehiä empaattisempia. Tunneälykkäimpiä esimiehiä olivat 35 – 44 -vuotiaat. Koulutuksen osalta ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet myynnin johtajat olivat tulosten mukaan tunneälykkäimpiä. Suoritetun regressioanalyysin mukaan samalla paikkakunnalla toimiminen ja esimies-alaissuhteen kesto vaikuttivat positiivisesti esimiehen tunneälykkyyden kokemiseen. Tutkimuksessa nousi esille tarve lisätä myynnin esimiesten koulutuksiin kehittämiseen ja valmentamiseen liittyviä osioita. Empatian kokemisen suhteen vastausten hajonta oli suurta. Empatian tasoa pitäisi pystyä harmonisoimaan esimiesten keskuudessa, koska empaattinen johtaminen korreloi positiivisesti yrityksen taloudellisen tuloksen kanssa.

Valoa näkyvissä? : Hämeen alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013

Hämeen ELY-keskus julkaisee ensimmäisen kerran oman erillisen alueelliset kehitysnäkymät -katsauksen, johon on valtakunnalliseen raporttiin sisältyvän tekstiosuuden lisäksi sisällytetty keskeistä Hämeen elinkeinoelämään ja yritystoimintaan, työllisyyteen sekä koulutukseen ja osaamiseen liittyvää tilastoaineistoa ja sen analysointia. Vielä keväällä vallinnut varovainen optimismi on hiipunut ja Hämeessä odotetaan edelleen käännettä parempaan. Seuraavan kuuden kuukauden päähän ulottuvissa arvioissa sekä elinkeinoelämän ja yritystoiminnan että työllisyystilanteen uskotaan Hämeen ELY-keskuksen alueella pysyvän nykytilanteeseen verrattuna jokseenkin ennallaan. Vuoden päähän ulottuvissa arvioissa on selvästi enemmän optimismia, joka pohjautuu odotuksiin kansainvälisen talouden elpymisestä: sekä elinkeinoelämän että työllisyyden uskotaan Forssan seutukuntaa lukuun ottamatta piristyvän kaikissa muissa seutukunnissa. Osaavan työvoiman saatavuuden suhteen ei nykytilanteeseen verrattuna odoteta tapahtuvan oleellisia muutoksia. Teollisuudessa tämänhetkiset näkymät ovat Hämeen alueella vaihtelevat; toisaalla tilaukset ovat vähentyneet, toisaalla töitä tehdään täysipainoisesti. Rakennusalalla monilla yrityksillä on käytössään vapaata kapasiteettia. Palvelualoilla näkyy yleinen epävarmuus, asiakasmäärät ovat vähentyneet ja tyhjiä liiketiloja on aiempaa enemmän. Erikoiskauppa on ollut vaikeuksissa jo pitkään. Toisaalta yritysten kehittämishankkeiden valmisteluaktiivisuus on pysynyt aiempien vuosien tapaan melko korkealla tasolla. Myös investointirahoituksen kysyntä on hieman kasvanut edellisvuoteen verrattuna ja yritysten t&k-toimintaan on haettu ja myönnetty aiempaa enemmän julkista rahoitusta. Tukirahoituksen myötävaikutuksella Hämeen alueella on rakenteilla useita tuotantotilojen laajennuksia ja uudisrakennuksia.

Sosioteknisen kuilun kaventaminen toiminnanohjausjärjestelmän ja käyttäjien välillä

Pro Gradu- tutkimuksen keskeisin tavoite on ollut selvittää, kuinka sosioteknistä kuilua kohdeyrityksen toiminnanohjausjärjestelmän ja käyttäjien välillä voitaisiin pienentää. Teo-reettisena viitekehyksenä on käytetty sosioteknistä systeemiteoriaa sekä teorioita liittyen tietoteknisen järjestelmän hyväksyntään. Toiminnanohjausjärjestelmät ovat tunnetusti välttämätön osa nykypäivää lähes kaikille yrityksille. Niiden käyttöönoton onnistumista ja käytön tehokkuutta voidaan parantaa huomioimalla sekä sosiaalinen että tekninen systeemi organisaatiossa. Sosiotekninen kuilu rakentuu kahden välttämättömän ja toisistaan riippuvaisen systeemin välille: sekä sosiaalinen systeemi eli henkilöstö ja heidän työtapansa että tekninen systeemi eli tekno-logia ja tieto on huomioitava ja aidosti sosioteknisessä muutoksessa molempia systeeme-jä muokattava. Organisaatio voi parantaa omilla toimillaan käyttäjien asennetta ja haluk-kuutta ja siten kaventaa kuilua sosiaalisen systeemin puolelta. Lisäksi teknistä systeemiä tulisi muokata paremmin vastaamaan käyttäjien toiveita, jotta kuilu kapenisi myös tekni-sen systeemin suunnasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena ja aineistonkeräystapana käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja kohdeyrityksessä.

Informaali mentorointi asiantuntijan psykologisen pääoman tukena Case: Finanssialan yritys

Psykologinen pääoma olisi hyvä huomioida organisaation henkilöstöjohtamisessa, sillä sen avulla voidaan johtaa yksilöiden kyvykkyyksiä ja vahvuuksia. Näiden avulla yritys voi saavuttaa tehokkaita, eettisiä ja kestäviä kilpailuetuja. Infomaali mentorointi on vapaaehtoinen oppimissuhde, jossa pyritään ammatilliseen kehittymiseen. Se ei sisällä muodollista rakennetta ja ohjaussuhdetta, vaan informaali mentorointisuhde on luonnollinen, ihmisten välinen kehittämissuhde. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata psykologisen pääoman osa-alueiden ja informaalin mentoroinnin ilmenemistä asiantuntijan työssä. Päätutkimuskysymyksenä oli: Miten informaalilla mentoroinnilla tuetaan asiantuntijan psykologista pääomaa case organisaatiossa? Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tutkimusaineistona oli asiantuntijoiden yksilöhaastattelut, jotka toteutettiin yhdessä finanssialan konsernissa. Tutkimuksen teoreettisina rajauksina toimivat asiantuntijat, informaali mentorointi sekä psykologisen pääoman osa-alueista itseluottamus, tulevaisuudenusko, optimismi sekä sinnikkyys. Haastateltujen asiantuntijoiden työssä psykologisen pääoman osa-alueeksi ilmentyivät tavoitteena itseluottamuksen lisääminen, sosiaalinen tuki sekä stressitekijät osana itseluottamusta ja sinnikkyyttä, toiminnan itsereflektointi osana itseluottamusta ja optimistisuutta, positiiviset tunteet ja esteiden ennakointi tulevaisuudenuskon taustalla. Haastateltujen työssä informaali mentorointi ilmentyi monimuotoisena suhteena, uran eri vaiheissa sekä tasa-arvoisena suhteena. Haastatteluiden perusteella informaalilla mentoroinnilla voidaan tukea asiantuntijan psykologista pääomaa yhteiskäyntien avulla, negatiivisten tunteiden käsittelyllä sekä tavoitteiden reflektoinnilla ja suunnittelulla. Yhteiskäynnit mentorin kanssa toimivat itseluottamuksen ja sinnikkyyden vahvistajana, sillä haastatellut kuvasivat niiden tarjoavan näkemystä ratkaisumallien tuottamiseen. Negatiivisten tunteiden käsittelyllä oli merkitys haastateltujen itseluottamukselle, sinnikkyydelle ja optimistisuudelle. He kuvasivat mentorin tuella näkevänsä tilanteensa objektiivisemmin ja tunnistavansa omat vahvuutensa. Tavoitteiden reflektointi ja suunnittelu toimivat tulevaisuudenuskon sekä optimismin vahvistajana. Haastateltujen mukaan reflektointi mentorin kanssa selkeytti tavoitteita ja suunnitelmia sekä vahvisti uskoa onnistumisesta. Haastatteluiden perusteella näyttäisi siltä, että organisaatioiden tulisi kannustaa asiantuntijoita informaalin mentorointisuhteen muodostamiseen. Lisäksi johtamisen keinoin tulisi varmistaa, että informaaliin mentorointiin on organisaatiossa tarvittava tuki, kannustus ja aika.

Pörssiyritysten taloudellinen raportointi ja konkurssiyritysten vuosikertomusten sisällönanalyysi

Listattuja yrityksiä käsittelevä konkurssitutkimus on ollut vähäistä aineiston niukkuuden vuoksi. Perinteiset tutkimusmenetelmät ovat soveltaneet pitkälti kvantitatiivista lähestymistapaa, jonka historiallisesti keskeisinä vaikuttajina ovat olleet Edward I. Altman (1968) ja William H. Beaver (1966). Näiden vanavedessä suomalaiset Aatto Prihti ja Erkki K. Laitinen (1990) ovat tehneet omaa tutkimustyötään konkurssitutkimuksen parissa. Kvantitatiivisen tutkimuksen rinnalle on kuitenkin nostettu kvalitatiivinen lähestymistapa, erityisesti sisällönanalyysi. Tuoreet tutkimukset puoltavat tämänkaltaisen lähestymistavan käyttökelpoisuutta, sillä metodi perustuu ei-numeerisen tiedon, esimerkiksi vuosikertomusnarratiivien analysointiin. Narratiivien on todettu sisältävän informaatiota, joka indikoi mahdollista konkurssia jopa aiemmin kuin numeerinen tunnuslukuinformaatio Tässä tutkielmassa analysoidaan kolmen suomalaisen konkurssiin menneen pörssiyrityksen tuottamaa ei-numeerista taloudellista informaatiota viideltä vuodelta ennen konkurssia. Aineisto on rajattu johdon katsausosioihin. Lähestymistavasta huolimatta numeerista tunnuslukuinformaatiota ei ole sivuutettu tutkielmassa, vaan se kulkee rinnalla läpi työn. Tarkastelunäkökulman avulla on pyritty vertailemaan yrityksen tilinpäätöksestä johdettujen tunnuslukujen ja toisaalta yrityksen oman sanallisen kerronnan välisiä mahdollisia ristiriitaisuuksia. Tutkimusmetodina sovelletaan teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, jonka valinta perustuu tutkimusaineistoon ja sen luonteeseen. Narrattivisen aineiston teemoittelu pohjautuu Osgoodin ym. (1957) sekä Houghtonin (1988) luomaan teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimustulokset osoittavat, että kunkin case-yrityksen narratiivisessa viestinnässä korostuu optimismi, positiiviset odotukset sekä vahva usko toiminnan jatkuvuuteen, vaikka tunnuslukuinformaatio viestii varsin mittavista taloudellisista haasteista. Yrityksen toimintaympäristöstä kumpuavat haasteet tuodaan myös esille, mutta myös epäonnistumiset omassa operatiivisessa toiminnassa viestitään. Samanaikaisesti viitataan kuitenkin toimenpiteisiin liiketoiminnan suunnan kääntämiseksi positiiviseksi ja asenne on tulevaisuusorientoitunut. Toimenpiteet ovat kuitenkin ennemmin rationalisointihankkeita kuin varsinaisia kehitysaktiviteetteja. Identtiset piirteet yritysten narratiivien kesken eivät kuitenkaan viesti siitä, että sanallinen kerronta olisi ristiriidassa tunnuslukuinformaation kanssa. Lisäksi johdon katsausosion vapaamuotoinen luonne tilintarkastamattomana kertomuksena antaa tietynlaisen vapauden kertoa asioista kirjoittajan toivomalla tavalla, joka hyvin tyypillisesti on katsausosiossa ollut varsinaisia tunnuslukuja väistävä.

Estudo eletroquímico da corrosão em chapas de aço galvanizado e fosfatizado por coil-coating

Fundação de Amparo à Pesquisa do Estado de São Paulo (FAPESP)

Uusi Saksa, uusi Eurooppa – uusi ulkopolitiikka? Suomi ja Saksan kysymys 1989−1990.

Tämä tutkielma käsittelee Suomen ulkoasianhallinnon suhtautumista Saksojen yhdistymisprosessiin 1989−1990. Jaetusta Saksasta oli vuosien saatossa tullut niin olennainen osa kylmän sodan voimatasapainoa Euroopassa, että vastaus Saksan kysymyksen vaati myös ratkaisua siitä, miten koko Euroopan turvallisuus tulevaisuudessa järjestettäisiin ja kenen tai minkä toimesta tämä tapahtuisi. Siksi yhdistyminen olikin monipolvinen prosessi, jossa erilaiset visiot Euroopan tulevaisuudesta kamppailivat. Voittajaksi selviytyi lopulta Länsi-Saksan liittokanslerin Helmut Kohlin ja Yhdysvaltain ajama malli, jossa DDR liitettiin osaksi Länsi-Saksaa ja yhdistynyt Saksa jäi sekä EY:n että Naton jäseneksi. Suomalaisdiplomaatit suhtautuivat Saksojen kysymyksen kehitykseen alusta asti varsin varovaisesti. Toisen maailmansodan jälkeisen perinnön selvittäminen ja Saksan kysymyksen ratkaiseminen vastasi Suomen tavoitteita poistamalla jännitystä ylläpitäneen tekijän Euroopassa. Lisäksi Saksojen yhdistymiskehitys näytti suomalaisarvioiden mukaan vahvistavan Suomelle tärkeän Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen, Etykin, roolia. Suomen suhtautumista Saksan kysymyksen ratkaisuun voidaankin kuvata Etyk-optimismiksi. Suomalaisten Etyk-optimismi koostui kahdesta osasta, joista ensimmäinen koski turvallisuuspoliittisessa ympäristössä tapahtuneen muutoksen laajuutta: Berliinin muurin murruttua koko toisen maailmansodan jälkeinen Euroopan kahtiajakoon perustunut Jaltan järjestys oli kaatumassa ja edessä oli koko eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän muutos. Ajattelun toinen osa koski ”Jaltan” korvaajaa, joka suomalaisten arvioiden ja toiveiden mukaan rakentuisi Etykin pohjalle. Suomalaisilla olikin koko Saksan yhdistymisprosessin ajan vahva usko siihen, että juuri Etyk on se järjestys, jonka perusteella uusi Eurooppa rakennettaisiin. Saksan kysymyksen ratkaisun synnyttämä uusi turvallisuuspoliittinen ympäristö loi Suomelle myös mahdollisuuden muuttaa asemaansa. Syntyi Operaatio PAX, salainen suunnitelma, jonka avulla Suomi tulkitsi syksyllä 1990 uudelleen Pariisin rauhansopimusta sekä YYA-sopimusta. Operaatio oli irtiotto vanhoista ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjoista ja siten myös Suomessa 1990-luvulla tapahtuneen ulkopoliittisen suunnanmuutoksen ensimmäinen askel. Sen avulla Suomi asemoi itseään uuteen kylmän sodan jälkeiseen tilanteeseen.