Mezirowin itseohjautuvuuskäsityksiä ymmärrettävästi

Artikkelissa arvioidaan Leena Ahteenmäki-Pelkosen väitöskirjatutkimusta "Kriittinen näkemys itseohjautuvuudesta. Systemaattinen analyysi Jack Mezirowin itseohjautuvuuskäsityksistä"

Kritiikin kokonaishahmo : Ivan Illichin koulutus- ja yhteiskuntanäkemyksistä

Kirjallisuusarvostelu

Kasvatus on kasvamaan saattamista. Kasvatusfilosofinen tutkimus J. A. Hollon sivistyskasvatusajattelusta

Tutkimukseni käsittelee J. A. Hollon (1885–1967) sivistyskasvatusajattelua. Hollo oli monitoiminen kulttuurivaikuttaja, joka toimi kriitikkona, kirjailijana, suomentajana ja kasvatustieteilijänä. Häntä voidaan pitää J. V. Snellmanin rinnalla yhtenä merkittävimpänä suomalaisena kasvatusajattelijana. Hänen kasvatusajattelustaan ei ole kuitenkaan aiemmin tehty väitöskirjatason tutkimusta. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1. Millainen on Hollon näkemys kasvatuksesta, kasvatuksen maailmasta ja kasvatuksen teoriasta? 2. Mikä on Hollon käsitys kasvattajan ja kasvatettavan merkityksestä kasvatustapahtumassa? 3. Mitä asioita sisältyy sivistyskasvatuksen eli kasvamaan saattamisen elementteihin? Tutkimukseni on kasvatusfilosofinen. Tutkimusmenetelmäni on systemaattinen analyysi ja lähestymistapani on hermeneuttinen. Tutkimukseni pääaineistona ovat Hollon kasvatusta koskevat kirjoitukset, joista tärkeimmät ovat Mielikuvitus ja sen kasvattaminen I-II (1918, 1919), Kasvatuksen maailma (1927), Kasvatuksen teoria (1927) ja Itsekasvatus ja elämisen taito (1931). Hollon mukaan kasvatuksen maailma on suhteellisen itsenäinen elämänmuoto (Lebensform), jolla on oma ontologinen erityislaatunsa, so. sui generis. Kasvatusoppia ei pidä redusoida psykologiaan tai filosofiaan, koska sillä tavoin se menettää tieteellisen itsenäisyytensä. Hollon mielestä kasvatuksen teoria on teoria käytäntöä varten. Kasvatuksen teorian luomisessa tulee ottaa huomioon kasvatuksen maailman erityispiirteenä oleva kokonaisvaltainen näkökulma ja elämän palvelemisen päämäärä. Kasvattaminen on aina myös eettistä toimintaa. Kasvatuksen tavoitteena on hyvä elämä. Hollon mukaan kasvattajan tehtävä on luoda kasvatettavalleen eheä sivistyksellinen perusta. Tämä voi tapahtua vain laaja-alaisen sivistyskasvatuksen avulla, jonka runkona on antiikin humanistinen sivistysperinne. Sivistyskasvatukseen kuuluvat älyllinen, eettinen, uskonnollinen, esteettinen ja toiminnallinen kasvatus. Mielikuvituksen avulla kasvattaja voi yhdistää kasvatuksen osa-alueet eheäksi kokonaisuudeksi. Ilman mielikuvitusta erilaiset ilmiöt olisivat pirstaleisina, toisistaan erillisinä osina ihmisen mielessä. Opettajan persoona on merkittävä tekijä kasvatuksessa. Se tulee ottaa huomioon opettajankoulutuksen eli kasvattajan kasvattamisen valinnoissa. Opettaja-kasvattajan on tärkeää opiskella laajasti humanistisia opintoja, koska kasvatuksessa on kysymys ihmisestä. Ennen kaikkea kasvattajan eettistä ja esteettistä kykyä tulee harjoituttaa. Näin hän oppii käyttämään mielikuvitustaan kasvatustapahtumassa siten, että hän tulee kasvatuksellisesti näkeväksi kasvamaan saattajaksi, joka ymmärtää sen, mikä kussakin tilanteessa vaatii erityistä huomiota. Tutkimukseni osoittaa, että Hollon henkitieteellinen ja fenomenologis-hermeneuttinen kasvatusnäkemys ei ole vain vastaparadigma empiiriselle kasvatustieteelle, vaan myös nykyajan teknis-taloudelliselle eetokselle, joka yhtäältä uhkaa välineellistää kasvatuksen ja toisaalta väärällä tavoin tieteellistää kasvatuksen tutkimuksen. Tämän takia kasvatusoppi kysymyksineen uhkaa siirtyä kasvatuskeskustelussa syrjemmälle, jopa hävitä kokonaan. Kasvatuksen ja kasvatuksen tutkimuksen vaarana on niiden liiallinen sitouttaminen tuotantoelämän jatkeeksi, minkä seurauksena on ihmisyyden toteuttamisen vaikeutuminen. Tutkimuksen lopuksi esitän ideaalikoulunäkemykseni, joka perustuu osittain Hollon kasvatusnäkemykseen. Hollon näkemys on yhä ajankohtainen ja merkittävä kontribuutio kasvatusta, sen teoriaa ja käytäntöä koskevaan keskusteluun.

Maanpuolustuskorkeakoulussa vuosina 1994-1999 laadittujen fyysisen suorituskyvyn opinnäytteiden analyysi

Tutkimuksessa kartoitetaan Maanpuolustuskorkeakoulussa fyysisen suorituskyvyn alueelta vuosina 1994 - 1999 laadittuja opinnäytetöitä laatimalla aiheesta systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta määritetään käytettyjä tutkimusmenetelmiä, keskeisiä tuloksia ja suosituksia sekä jatkotutkimustarpeita fyysisen suorituskyvyn aihealueelta. Tutkimuksessa päädyttiin rajaamaan analysoitavat opinnäytetyöt vuosiin 1994 - 1999, jolloin kaikki työt ovat laadittu 1.1.1993 perustetun Maanpuolustuskorkeakoulun alaisuudessa. Koska tarkoituksena oli laatia mahdollisimman kattava analyysi ja mahdollistaa tutkimuksien arkistointi, mukaan otettiin kaikki 20 kappaletta perus- ja jatkotutkintojen opinnäytetöitä fyysisen suorituskyvyn alueelta. Tutkimusstrategiana käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja tutkimusmetodina aineistolähtöistä eli induktiivista sisällönanalyysiä. Tutkielman keskeisimpänä johtopäätöksenä ja lopputuloksena voidaan pitää liikuntamyönteisyyden tärkeyttä kadettien liikuntakasvatuksessa ja varusmiesten liikuntakoulutuksessa. Ammattisotilaan rooli liikuntakouluttajana on erittäin tärkeä liikuntamyönteisen asenteen aikaansaamisessa sekä kadeteille että varusmiehille. Liikuntamyönteisyyden avulla kannustetaan ihmiset terveys- ja kuntoliikunnan harrastamiseen ja erityisesti sen tärkeyden ymmärtämiseen jokapäiväisessä elämässä. Tällä on erittäin suuri merkitys suorituskykyisten sodan ajan joukkojen ylläpitämisessä varsinkin reserviläisten osalta ja se korostuu nykyyhteiskunnassa, jossa fyysistä rasitusta ei enää saa jokapäiväisestä työstä vaan se pitää hankkia liikunnan avulla.

ICT-varautumisen analyysi ja kehittäminen julkisen sektorin virastossa

Lainsäädäntö velvoittaa valtionhallintoa huolehtimaan riittävästä ICT-varautumisesta, jotta yhteiskunnan kriittiset toiminnot ovat turvattu normaaliolojen lisäksi normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. ICT-varautumisen vaatimukset on määrätty VAHTI ICT-varautumisen vaatimukset - ohjeessa. ICT-varautuminen on riskienhallintaan perustuvaa toimintaa, joka liittyy keskeisesti organisaation kokonaisturvallisuuteen, tietohallintoon ja yleiseen varautumiseen. Tutkielman teoriakatsauksessa perehdytään riskienhallintaan ja kokonaisturvallisuuteen painottaen ICT-varautumisen kannalta tärkeitä osa-alueita tietoturvallisuutta ja IT-riskienhallintaa. Kohdeorganisaation ICT-varautumisen toimintajärjestelmää varten kartoitetaan ICT-varautumisen viitekehys. Empiirisessä osiossa toteutetaan tapaustutkimuksena kohdeorganisaation ICT-varautumisen nykytilan suppea analyysi ja laaditaan kehittämisehdotelmana toimintamalli ICT-varautumisen organisoimiseksi ja käyttöönottamiseksi. Tutkielman tuotoksena kohdeorganisaatiolla on systemaattinen organisaation eri tasot huomioiva toimintamalli ICT-varautumisen toteuttamiseksi.

Hankinnan prosessien systemaattinen kehittäminen

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli standardoida ja kehittää hankinnan prosesseja systemaattisesti. Prosessien standardoiminen edesauttaa organisaation itseohjautuvuutta ja parantaa organisaation kyvykkyyttä. Tämä tutkielma tuottaa uutta tutkimustietoa tutkimusaukkoon hankinnan prosessien systemaattisesta kehittämisestä. Tutkielman teoriaosassa käsitellään prosessiajattelua, ISO 9001 standardin vaikutusta hankintatoimintaan, tunnistetaan hankinnan prosesseja ja esitetään erilaisia hankinnan prosesseihin soveltuvia LEAN Six Sigma kehitystyökaluja. Tutkielman empiirinen osio on toteutettu toimeksiantona suurelle teollisuusyritykselle. Tämän tutkielman empiirisessä osiossa on yhdistelty kvalitatiiviselle ja kvantitatiiviselle tutkimukselle ominaisia tutkimusmetodologioita. Tutkimusmetodologioiden yhdisteleminen tuottaa lisäarvoa tutkielman toteutukselle ja parantaa työn luotettavuutta. Tässä tutkielmassa käytetyt tutkimusmenetelmät koostuvat kvantitatiiviselle tutkimukselle ominaisesta kyselystä hankinnan prosessien nykytilan selvittämiseksi sekä kvalitatiivisen tutkimuksen tutkimusmenetelmille ominaisesta tapaustutkimuksesta. Kyselyn avulla muodostettiin analyysi hankinnan prosessien nykytilasta, jonka pohjalta toimeksiantajayritykselle ehdotettiin kehitettäviä hankinnan prosesseja. Lopulliseksi kehityskohteeksi valittu prosessi määriteltiin aivoriihessä kerätyn tiedon perusteella kehityspotentiaalin esille tuovasta nelikentästä. Kehitettävä prosessi asemoitui samalla tapaustutkimuksella tutkittavaksi tapaukseksi. Kehitettäväksi prosessiksi valittiin saapuvan tavaran vastaanotto ja visuaalinen tarkastaminen. Prosessia kehitettiin mallintamalla ja LEAN Six Sigma menetelmiä hyödyntäen. Prosessimallinnuksen sekä LEAN Six Sigma menetelmien tueksi kerättiin tietoa aivoriihistä ja teemahaastatteluista. Tutkielman tuloksena toimeksiantajayritys sai kokonaiskuvan hankinnan prosessien nykytilasta, kehitetyn tavoiteprosessin ja työohjeen saapuvan tavaran vastaanotolle ja visuaaliselle tarkastukselle sekä jatkossa hankinnan prosessien standardoimista ja kehittämistä helpottavan hankinnan prosessin systemaattisen kehittämismallin. Hankinnan prosessin systemaattinen kehittämismalli on uutta tutkimustietoa, joka asemoituu hankinnan prosessien kehittämisen tutkimusaukkoon. Hankinnan prosessin systemaattista kehittämismallia ei tämän tutkielman pohjalta voida yleistää, koska tutkielma on toteutettu toimeksiantajayrityksen lähtökohdista. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että toimeksiantajayritys, muut organisaatiot sekä tutkimuskenttä tarvitsevat lisää tietoa hankinnan prosessien kehittämisestä. Hankinnan prosessien kehittämistä tulisi tutkia enemmän ja erityisesti tässä tutkielmassa esitettyä kehittämismallia tulisi jatkossa testata niin, että kehittämismallin toimivuus voitaisiin yleistää.

Kilpailija-analyysi Keravan ruokaravintoloista

Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda kilpailija-analyysi Keravan keskustan ruokaravintoloista. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli perheyritys HS Ravintolat KY jolla on ollut alustavia suunnitelmia perustaa lounasravintola esimerkiksi Keravalle. Ennen ravintolan perustamista yritys halusi selvittää minkälaisia ravintoloita kyseisillä markkinoilla on. Opinnäytetyössä haluttiin myös tutkia Keravan keskustan ruokaravintoloiden kilpailutilannetta. Lisäksi haettiin vastausta kysymykseen, onko näillä ruokaravintolamarkkinoilla tilaa uudelle yksityiselle lounasravintolalle. Tutkimuksessa kartoitettiin kaikki Keravalla sijaitsevat ravintolat ja jaettiin ne seuraaviin ryhmiin: baarit, pizzeriat, kebabravintolat, pikaruokalat, grillit, kahvilat, kahvilaravintolat, lounasravintolat ja ravintolat. Kilpailija-analyysi tehtiin niistä ravintoloista ja kahviloista jotka sijaitsivat 04200 postitoimialueella eli noin kilometrin säteellä toisistaan Keravan keskustassa. Kaikissa keskustan ravintoloissa ja kahviloissa vierailtiin ja vierailujen aikana vastattiin etukäteen laadittuun kyselylomakkeeseen. Lomakkeessa selvitettiin muun muassa ravintoloiden asiakaskuntaa, tuotevalikoimaa, tavoitteita, oletuksia ja arvomaailmaa. Perustettavan ravintolan tärkeimmistä kilpailijoista tehtiin myös SWOT-analyysi. Tutkimus suoritettiin Keravalla kahtena päivänä syksyllä 2006 ja yhtenä päivänä keväällä 2007. Tutkimustuloksista selvisi, että Keravalla on yhteensä 58 ravintolaksi luokiteltavaa paikkaa joista yli 62% sijaitsee keskustan alueella. Kilpailija-analyysiin kelpuutettiin keskustassa sijaitsevat ravintolat ja kahvilat. Toimipaikkoja löytyi yhteensä 17 ja niistä seitsemän oli kahviloita. Keskustan 10:stä ravintolasta peräti kuusi oli teemaravintoloita ja seitsemästä kahvilasta vain kaksi oli perinteisiksi kahviloiksi luokiteltavia. Lisäksi keskustan ravintolat ja kahvilat olivat erilaistaneet toimintaansa muun muassa pitopalvelulla, kabinettien ja astioiden vuokrauksella sekä yksityistilaisuuksilla. Nämä erilaistamisen toimet kertoivat ravintoloiden välisestä kovasta kilpailusta. Opinnäytetyön teoreettinen osuus käsitteli kilpailija-analyysiä ja erilaisia kilpailija-analyysimalleja. Analyysimalleissa keskityttiin eniten Porterin malliin. Teoriaosuudessa käsiteltiin myös asiakasmarkkinointia ja erityisesti markkinoinnin osa-alueita segmentointia ja asemointia. Opinnäytetyön pohdintaosuudessa mietittiin, minkälaisella ravintolalla tai kahvilalla olisi mahdollisuuksia menestyä Keravan ruokaravintolamarkkinoilla.

Giacomo Puccinin ooppera Tosca : kahden taltioinnin analyysi

Työssäni olen tutkinut kahta Puccinin Tosca-oopperasta tehtyä videotaltiointia, joista toinen on perinteinen lavaesitys ja toinen oopperasta toteutettu ohjattu filmatisointi autenttisilla paikoilla Roomassa. Työni tarkoituksena on perehtyä yksityiskohtaisemmin valittuun oopperaan ja analysoida kahta hyvin erityyppistä taltiointia. Laulupedagogin koulutuksessa perehdymme yleensä vain eri oopperoiden yksittäisiin aarioihin ja opiskelemme ensemblekoulutuksessa erillisiä osia oopperoista. Nämä ovat kuitenkin aina irrallisia osia suuremmasta kokonaisuudesta, tarinasta jonka tapahtumat nivoutuvat yhteen ja tarvitsevat toisiaan muodostaakseen yhtenäisen kokonaisuuden. Työssäni lähdin liikkeelle taustoittamalla oopperan syntyvaiheet ja historialliset taustat sekä luomalla yleiskatsauksen sen juoneen. Sen jälkeen analysoin, minkälaisia uusia ilmentymiä ja mahdollisuuksia oopperaan tuo se, kun perinteisestä lavataltioinnista irtaannutaan ja tehdään siitä filmatisoitu versio. Tarkemmin analysoitavaksi olen valinnut oopperasta muutamia kohtauksia. Pyrin analysoimaan kohtaukset pääroolien - Toscan, Cavaradossin ja Scarpian - valossa. Tallenteet ovat hyvin erilaisia. Kummassakin on sama musiikki ja käsikirjoitus, mutta taidemuotoina toinen edustaa perinteistä lavaesitystä teatterin keinoin. Tällä taltioinnilla ei ole mainittu ohjaajaa. Toinen on kuvattu autenttisilla paikoilla elokuvan keinoin. Yritän pohtia, tekevätkö ohjaajan käyttö ja elokuvan keinot oopperasta helpommin lähestyttävän. Lavataltioinnin ja ohjatun taltioinnin katsojakokemuksessa painottuvat hyvin erilaiset asiat. Lavataltioinnissa musiikilla on hallitseva rooli, kun taas ohjatussa taltioinnissa tarina kaikkine elementteineen nousee musiikin rinnalle ja lopputuloksena on katsojaan voimakkaasti vaikuttava kokonaistaideteos.

Jäsenkategorisoinnin analyysi kulttuurisena metodina

Summary: Membership categorization device as a cultural method

Ajatus käsissämme. Käsityön käsitteen merkityssisällön analyysi

Lectio praecursoria

Koulusaavutusaineiston analyysi asetelmaperusteisilla ja kaksitasoisilla logit-regressiomalleilla

Summary: The analysis of educational data with design-based and two-level logistic regression models