Lentopetrolin hinnanmuutoksilta suojautuminen johdannaisilla Case Jetflite Oy

Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten lentoyhtiöt, kuten case-yritys Jetflite Oy, voivat hyödyntää johdannaisinstrumentteja suojautuessaan polttoainekustannusten nousulta. Tutkielmassa kootaan tietoa eri lentoyhtiöiden riskienhallintastrategioista ja niiden implementoinnissa käytetyistä johdannaissopimustyypeistä. Tutkielmassa pyritään tuottamaan tietoa case-yrityksen johdolle riskienhallintastrategian luomista varten kartoittamalla toteutuneita polttoainekustannuksia Jetfliten ostolaskuista. Lentoyhtiöt voivat määritellä suojausstrategian, jonka mukaisesti määrättynä ajanjaksona haluttu osuus tulevista polttoainehankinnoista suojataan johdannaissopimuksin muun muassa futuureita, optioita ja swappeja käyttäen. Johdannaisia käytetään sekä lähitulevaisuuden polttoainehankintojen suojauksissa että pitkän aikavälin riskienhallintastrategioita toteutettaessa. Koska polttoainekustannukset ovat lentoyhtiöiden toiminnan kannattavuuden kannalta keskeinen kuluerä, on em. kustannusten nousulta suojautuminen lentoyhtiöille myös strateginen menestystekijä.

Korkoriskiltä suojautuminen korkojohdannaisilla kiinteistösijoittamisessa Suomessa

Hallitsevassa markkinatilanteessa finanssikriisin jälkeen kiinteistöistä on tullut entistäkin houkuttelevampia sijoituskohteita. Tämä korostuu etenkin vakailla Pohjoismaisilla markkinoilla, joissa saadut tuotot ja kiinteistöjen hintakehitys ovat pysynyt hyvällä tasolla taantumasta huolimatta. Kiinteistösijoittaminen on varsinaisten kiinteistön oston lisäksi suurelta osin rahoituksen järjestämistä, hinnoittelua sekä hankitun rahoituksen suojaamista. Korkosuojausten rooli ammattimaisessa kiinteistösijoittamisessa on merkittävä, sillä tyypillisesti käytössä on verrattain pieni oma pääoma, jota on kasvatettu suurella velkavivulla. Korkotasojen heilahdukset vaikuttavat suoraan kiinteistösijoittajien saamiin tuottoihin, koska kiinteistöosakeyhtiöissä vuokratuotot ovat vakiot mutta kulut vaihtuvia. Kiinteistösijoittajat ovatkin pyrkineet poistamaan epätasapainon velkojen ja varojen kassavirtojen suhteen käyttämällä korkojohdannaisia. Suomalaisiin kiinteistöihin ammattimaisesti sijoittaneiden sijoittajien käyttämiä korkojohdannaisia tutkittiin kyselytutkimuksen avulla. Kyselyn otos on poikkileikkaus valitusta kohderyhmästä. Saatujen tulosten mukaan ulkomaiset sijoittajat käyttävät korkojohdannaisia korkoriskinsä hallintaan huomattavasti useammin kuin kotimaiset sijoittajat. Suosituimmaksi korkojohdannaiseksi osottautui koronvaihtosopimukset eli korko-swapit. Euroalueen epävakaat talousnäkymät pitänevät korotasot matalina. Suomen pysyminen parhaassa luottoluokituksessa luonee kiinnostusta suomalaisia vakaan tuoton kiinteistösijoitusmarkkinoita kohtaan. Tämä korostunee erityisesti tarkasteltaessa ulkomaisia sijoittajia. Jos korkotasot puolestaan nousevat, voidaan olettaa korkojohdannaisten suosion kasvavan.

Palvelunestohyökkäykset ja niiltä suojautuminen

Palvelunestohyökkäykset ovat yleistyneet muutamassa vuodessa jokapäiväisiksi ilmiöiksi. Ne muodostavat uhan sekä yrityksille että valtiolle, sillä yhteiskunta on yhä riippuvaisempi Internetistä. Suomi onkin ilmoittanut olevansa kyberturvallisuuden kärkimaita vuoteen 2016 mennessä. Kyberpuolustus on lisäksi osa kokonaismaanpuolustusta. Jotta puolustus voidaan rakentaa kestävälle pohjalle, tarvitaan tietoa aiheesta sekä ymmärrystä hyökkäysten ja puolustuksen luonteesta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kvalitatiivista kirjallisuustutkimusta. Lähteinä on käytetty Internetistä saatavia elektronisia artikkeleita, Internet – sivuja sekä muutamia kirjoja. Aiheen luonteesta johtuen, suurin osa lähteistä löytyy vain sähköisessä muodossa ja uutta tietoa julkaistaan jatkuvasti. Useiden lähteiden tiedot ovat ristiriitaisia keskenään, mikä osaltaan vaikeuttaa selkeiden johtopäätöksien tekemistä. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta palvelunestohyökkäysten olevan uhka Suomalaiselle yhteiskunnalle. Kyberpuolustus tulee lisäksi ymmärtää osana kokonaismaanpuolustusta. Verkkotiedustelu- sekä hyökkäyskykyä tulee kehittää puolustuksen yhtenä osa-alueena. Georgian sodan verkkohyökkäykset edustivat hyökkäyksille tyypillistä trendiä, jossa hyökkäykset perustuvat hajautettuihin palvelunestohyökkäyksiin. Hyökkäykset on helppo suorittaa ja ne ovat kustannustehokas tapa saada aikaan vaikutusta kohteessa.

Palvelunestohyökkäyksiltä suojautuminen ja niiden torjuminen

Kybersodankäynnin merkitys on kasvanut viime vuosina merkittävästi, ja yhtenä kyberso-dankäynnin välineenä voidaan käyttää palvelunestohyökkäyksiä. Tässä tutkimuksessa selvi-tän millä menetelmillä palvelunestohyökkäyksiltä voidaan suojautua ja miten niitä voidaan torjua. Tutkimuksen pääkysymyksenä on: Millä menetelmillä voidaan suojautua palvelunes-tohyökkäyksien vaikutukselta? ja alakysymyksiä ovat: Mikä on palvelunestohyökkäys ja mi-ten se toimii? Mitä erilaisia palvelunestohyökkäyksiä on olemassa? Miten eri palvelunesto-hyökkäykset vaikuttavat? Miten palvelunestohyökkäys havaitaan? Tutkielman lähteinä on käytetty pääasiassa aihealuetta käsitteleviä ja sitä sivuuttavia tutkimuksia. Palvelunestohyökkäyksellä (Denial of Service, DoS) tarkoitetaan Internet-palveluun tai muu-hun tietotekniseen palveluun oikeutettujen käyttäjien palvelun käyttämisen estämistä tai huomattavaa hidastamista kuormittamalla joko tietoliikennettä tai itse kohdejärjestelmää. Palvelunestohyökkäykset ovat keskeytyshyökkäyksiä, joilla toisin kuin muilla kyberhyökkä-yksillä ei yleensä pyritä varastamaan tietoa tai asentamaan haittaohjelmia, vaan pelkästään es-tämään palvelun tai järjestelmän käyttö siihen oikeutetuilta käyttäjiltä. Tutkielman tuloksista selviää, että palvelunestohyökkäyksiä vastaan taisteleminen voidaan jakaa kolmeen osaan: hyökkäysten estämiseen, niiden havaitsemiseen sekä hyökkäyksen tor-jumiseen. Tärkeintä palvelunestohyökkäysten välttämisessä on niiden ennaltaehkäisy. Hyväk-si havaittu yleinen tapa ennaltaehkäistä hyökkäyksiä ja parantaa tietoturvallisuutta on pitää tietoverkko yksinkertaisena, hyvin organisoituna ja hyvin ylläpidettynä sekä päivitettynä. Jo-kaiseen eri palvelunestohyökkäystyyppiin löytyy kyllä suojautumis- ja torjuntakeinot, mutta niiden tehokkuutta hyökkäyksen pysähtymiselle ei voida taata. Vaikeimpia palvelunesto-hyökkäyksiä suojautumisen ja torjumisen suhteen ovat hajautetut palvelunestohyökkäykset, koska niitä ei voida suodattaa IP-osoitteen perusteella.

Hintariskeiltä suojautuminen viljakaupassa - viljatermiinit ja niiden käyttö Suomessa

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten viljatermiinejä käytetään Suomessa hintariskeiltä suojautumisen välineenä. Tutkimus on tehty viljantuottajan näkökulmasta. Tutkimusaineistona on käytetty aiheesta aiemmin tehtyä tutkimuskirjallisuutta ja varta vasten kerättyä haastatteluaineistoa. Tuottajien mielestä hintavaihteluilla oli suuri vaikutus tuotannon tulokseen ja kaikki haastatellut olivat miettineet keinoja hintavaihtelujen vaikutusten pienentämiseksi. Termiinikaupan käyttäminen viljan myynnissä on kuitenkin Suomessa melko harvinainen ilmiö. Aiempien tutkimustulosten perusteella ja kerättyyn haastatteluaineistoon perustuen vaikuttaisi siltä, että termiinikaupan vähäiseen käyttöön Suomessa ovat vaikuttaneet ainakin maataloustukien runsas osuus tilojen liikevaihdosta, tiloilla harjoitettava muu ansiotoiminta, sekä runsaat satovaihtelut. Haastatellut tuottajat pyrkivät suojautumaan hintavaihteluilta lähinnä viljaa varastoiden ja koettamalla valita tuotantoon mahdollisimman kannattavia kasveja, joilla hintavaihtelu oli vähäistä. Termiinejä tarjoavat viljantuottajille useat eri viljanostajat. Käytettäessä termiinejä säännöllisesti ja johdonmukaisesti, on termiinikaupalla tuloja tasaava vaikutus. Sen käyttö ei kuitenkaan takaa parempaa tulosta kuin käteiskauppakaan, vaan hyötynä on nimenomaan ennustettavuuden lisääntyminen ja epävarmuuden väheneminen tulovaihteluiden pienentymisen myötä. Termiinikaupasta aiheutuu tuottajalle myös kuluja ja siihen pitäisikin suhtautua kuten vakuutukseen.

Verkkotiedustelulta suojautuminen : verkkotunkeutumisen havainnointi ja esto

Tutkimuksessa tutustutaan verkkotunkeutumisen havainnointi- ja estojärjestelmien toimintaperiaatteisiin ja aktiivisen verkkotiedustelun perusteisiin. Tarkoituksena on saada ymmärrys, kykenevätkö verkkotunkeutumisen havainnointi- ja estojärjestelmät parantamaan suojaa verkkotiedustelua vastaan. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen kirjallisuustutkimus, johon pyrittiin käyttämään käsiteltävien aiheiden perusteoksia. Verkkotunkeutumisen havainnointi- ja estojärjestelmät kykenevät parantamaan tietoverkkojen turvallisuutta ja vähentämään verkkotiedustelun onnistumisen todennäköisyyttä. Järjestelmien täytyy perustua useampaan havainnointiin ja tekniikkaan, koska näiden yhdistelmillä kyetään tuottamaan kattava kuva verkon tapahtumista. Myös vanhempien pääsyntarkistuslaitteiden käyttäminen on välttämätöntä, koska näillä voidaan luoda verkon perusturvallisuus ja vähentää tunkeutumisen havainnointi- ja estojärjestelmien työtä ja resurssivaatimuksia.