Organisaation uudistumiskyvyn kehittäminen, Case: Stora Enso

Tutkielman tavoitteena oli selvittää case-organisaatio Stora Enson Anjalan paperitehtaan uudistumiskyky, toiminnan strategianmukaisuus sekä vahvuudet ja kehitettävät osa-alueetuudistumiskyvyssä. Tutkielmassa käytettiin kvantitatiivista tutkimusotetta. Aineisto kerättiin kahdella eri mittarilla: KM-Factor¿ ¿ uudistumiskyvyn mittarilla ja organisaation muutoskyvyn mittarilla. KM-Factor¿ ¿mittarin avulla kerättiin tietoa organisaation suhteiden, tiedonkulun, osaamisen ja johtamisen nyky- ja tavoitetilasta erilaisissa tietoympäristöissä. Muutoskyvyn mittarin avulla kerättiin tietoa organisaation uudistumiskyvystä kuuden sitä kuvaavan ominaisuuden, strategisen kyvykkyyden, johtajuuden, ajan hyödyntämisen, verkostoituneisuuden, tiedon johtamisen ja oppimissuuntautuneisuuden perusteella. Mittaukset suoritettiin helmikuussa 2006 ja niiden kohteena oli Stora Enson Anjalan paperitehtaan koko henkilöstö. Kahden uudistumiskyvyn mittarin tulokset analysoitiin ja niitä vertailtiin keskenään. Tällä tavalla pyrittiinmyös lisäämään tutkimuksen validiteettia. Mittaustulokset purettiin sanalliseenmuotoon ja niistä raportoitiin case-organisaatiolle. Mittausten mukaan case-organisaation uudistumiskyky oli hieman keskitasoa heikompi. Toiminnan vahvuuksia olivat yksimielisyys muutostarpeista ja tilanneherkkyys. Merkittävimmät toiminnan heikkoudet löytyivät nykyisestä toimintatavasta, joka ei ollut strategian mukainen, ja innovaatiopotentiaalista, joka oli hyvin alhainen. Kehittämisen tarpeita löytyi sekä johdon että henkilöstön suhteiden ja yhteistyön osalta. Koko organisaation tulisi lisätä yhteistyötä ulkopuolisten tahojen ja sidosryhmien kanssa. Organisaatiossa tulisi miettiä, miten strategia saataisiin selkeästi viestittyä myös johtoa alemmille tasoille. Johto painotti liikaa autoritääristä johtamista, kun taas henkilöstöltä odotettaisiin enemmän vastuunottoa toiminnastaan. Organisaatiossa tulisi saada nykyistä avoimemmin ja itsenäisemmin ilmaista omia näkemyksiään, toimia aloitteellisesti ja luoda uusia ideoita toiminnan kehittämiseksi. Innovatiivisuudesta ja parannusehdotuksista tulisi myös palkita paremmin.

Strategisen osaamisen määrittely ja arviointi, Case: Finnsteve Oy, Helsinki

Tutkielman tarkoituksena oli ydinosaamisen ja strategisen osaamisen määritteleminen ja arvioiminen. Tavoitteena oli selventää sekä organisaation johdon ja keskijohdon näkemyksiä siitä mitä strateginen kyvykkyys on sekä tehdä osaamisten arvioinnin yhteydessä perustyötä henkilöstön strategisten osaamisten kehittämiseksi. Case- organisaationa tutkimuksessa oli Finnsteve Oy, Helsingin, Turun ja Kotkansatamissa toimiva Suomen toiseksi suurin satamaoperaattori. Tutkimuksessa käytettiin tiedonkeruumenetelmänä lomakekyselyä yhdis-tettynä kvalitatiiviseen teemahaastatteluun. Ydinosaamisten määrittelyssä käytettiin ryhmätyömenetelmää. Tutkimusongelmia peilattiin sekä resurs-siperusteiseen että ydinosaamisen teorioihin. Tutkimuksessa saatiin selvä kuva siitä, miten ydinosaamisen määrittely käytännössä voidaan yrityksessä toteuttaa. Koska kyseessä oleva yritys tuottaa satamapalveluja, on palvelutapahtuman reagointinopeus, tehok-kuus, joustavuus ja oikea-aikaisen informaation tuottaminen asiakkaille yrityksen kannalta ehdottoman tärkeää. Mikäli yritys haluaa säilyttää maineensa joustavana ja asiakkaiden toiveisiin nopeasti reagoivana yrityksenä sen on kyettävä kannustamaan henkilöstöään innovointiin. Innovoinnit johtavat parhaimmillaan prosessi-innovaatioihin ja sitä kautta sisäisen tehokkuuden paranemiseen jaasiakastyytyväisyyteen.

Organisaation strateginen kyvykkyys uudistumiseen

Tämän Pro Gradun tavoitteena oli selvittää organisaation strategisen kyvykkyyden merkitys organisaation uudistumiselle. Strateginen kyvykkyys käsitellään tässä työssä seuraavien strategisen johtamisen teorioiden kautta: toimialan taloustiede, resurssiperustainen näkemys, evoluutioteoria organisaation muutoksesta, tietoperustainen näkemys sekä dynaamisten kyvykkyyksien näkemys. Yrityksen uudistumiskyky ymmärretään tässä työssä yrityksen kyvyksi oppia ja kehittää uutta tietopääomaa sekä tuottaa uusia innovaatioita. Tutkimuksen empiirisen osan tarkoituksena oli selvittää case-yrityksen strategisen kyvykkyyden tämän hetkinen taso ja kuinka strategista kyvykkyyttä uudistumiseen voidaan mitata. Empiirinen tutkimus suoritettiin case-tutkimuksena ja siinä käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen lähestymistapa on kuvaileva, joten siinä ei ole asetettu tutkimushypoteeseja. Kvantitatiivinen osuus suoritettiin selainpohjaisena kyselynä. Kvalitatiivinen osuus suoritettiin teemahaastatteluin ja sen tarkoituksena oli syventää ymmärrystä caseyrityksen strategiseen kyvykkyyteen. Tämän tutkimuksen tärkein tulos oli havainto, että oppimisella ja uuden tiedon luonnilla on selvä yhteys yrityksen innovointiin ja uudistumiseen. Lisäksi havaittiin, että yrityksen ulkoisen toimintakentän ja asiakkaiden tarpeiden tuntemuksella on vaikutusta strategiseen kyvykkyyteen.

Tiedon omaksumiskyky projekteissa

Julkisten organisaatioiden toimintaympäristöt muuttuvat ja monimutkaistuvat. Julkisen sektorin organisaatiot joutuvat myös omaksumaan uusia tapoja toimia yhä nopeammin. Julkiset organisaatiot tekevät kehittämistyötä paljon projektien kautta, jolloin projektijohtamisen osaamisesta on muodostumassa myös julkisen sektorin organisaatiolle tärkeä strateginen kyky. Julkisen sektorin projektijohtamiseen liittyy luonnollisesti samoja vaikuttavia ominaispiirteitä ja taustavaikuttajia, kuin julkisen sektorin johtamisessa yleensä. Kaikissa projekteissa on yksi yhteinen tekijä – tieto. Organisaation kyky omaksua tietoa on tärkeä ominaisuus, jonka kehittämiseen organisaation tulisi kiinnittää huomiota. Projekteissa erityisesti, jossa toteutetaan nopeasti usean henkilön ja organisaation osaamisesta ja tiedosta koostuvia kompleksisia ja monimutkaisia kokonaisuuksia, on omaksumiskyvyllä erityinen merkitys. Omaksumiskyky on dynaaminen prosessi, johon vaikuttaa niin yksilön kyky tunnistaa arvokasta tietoa, yhdistää ja omaksua sitä sekä organisaation kyky muuttaa omaksuttu tieto sellaiseen muotoon, että siitä on hyötyä organisaatiotasolla. Tämän tutkimuksen aiheena on tieto ja tiedon omaksuminen projekteissa. Tavoitteena on tutkia julkisen kuntaorganisaation projektijohtamisessa olevaa tietoa ja organisaatioon liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat tiedon omaksumiseen projekteissa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka empiirinen osuus suoritettiin tapaustutkimuksena kunnallisessa organisaatiossa. Tutkimusaineisto hankittiin haastattelemalla seitsemää organisaation projekteissa toimivaa projektipäällikköä tai projekteihin osallistunutta henkilöä. Tutkimuksen mukaan organisaation projekteissa syntyvän tiedon on useimmiten tunnistettu, mutta välttämättä sen omaksumista edellyttäviin ja tukeviin mekanismeihin ei vielä ole riittävästi kiinnitetty huomiota eikä kehitetty, joten projekteissa syntyvän tiedon hyödyntäminen ei välttämättä toteudu organisaatiotasolla. Projekteissa oleva tieto on organisaation kehittämiseen ja projektien kehittämiseen liittyvää tietoa, jota tulisi hyödyntää niin yksilö-, projekti- kuin myös organisaatiotasolla.

What does professionalisation mean? Perceptions of professionalisation in swiss sport federations

Introduction: Organisational changes in sports federations are often associated with a drift from a volunteer driven to an increasingly business-like phenomenon (Shilbury & Ferkins, 2011). This process of transfor-mation is be called as “professionalization”. Accordingly, professionalization seems to be an appropriate strategy for sport organisations in order to meet organizational pressure due to challenges of a more complex and dynamic changing environment adequately. Despite the increasing research interest and the attempts for systematization on the phenomenon of professionalization it still remains unclear what does the term professionalization exactly mean (Dowling et al., 2014). Thus, there is a lack of a consistent concept of professionalization that is needed in order to explore different facets and perspectives of this phenomenon more validly. Against this background following question emerged: What is the suitable concept of professionalization for analyzing the actual ongoing processes of change, adaption or transformation in sport federations? Methods: Dealing with this question, following two-step approach was choosen: (1) In a first step a scholar’s perspective at professionalisation of sport organisations will be displayed in order to explore both the common ground as well as divergences and inconsistencies in previous approaches. Therefore, a literature review is indicated. (2) In a second step, and in contrast to previous studies we will consider a practical point of view by a so called second-order observation of experts to gain valuable insights into current thinking and acting towards professionalization in sport federations. In doing so, a hermeneutical approach is used, which is about understanding the meaning of contexts by grasping the everyday world, and draw insight and meaning from it (Shilbury et al., 2013). Accordance with hermeneutics, the explorative interpretive knowledge of expert interviews was used. The interviews were conducted with a sample of six selected experts, who have both dedicated insider knowledge and the overall view of all Swiss sport federations. Results and discussion: The summaries of literature review could be categorized into two research currents. The one defines professionalization as a structural process towards professional status of occupations. The other defines it in a broader sense as an organisational change towards a business-like approach. Whereas the first perspective there is a broad scientific consensus that second isn’t that clear, however. Explorative analysis of interview data reveals different themes in relation to professionalization of sports federation. First theme deals with a changed philosophy as more strategic alignment towards for-profit, efficiency and quality orientation. Second theme refers to paid work associated with more competence orientation and balanced governance between paid and voluntary work. Third theme deals with acting shift towards more rationalization and efficiency by implementation of innovative management and communication tools. Based on findings of both our review of scholar`s perspective as well insights from experts we will provide – in the sense of synthesis – a more clear understanding of what does professionalization mean that can be useful in terms of further studies. References: Dowling, M., Edwards, J. & Washington, M. (2014). Understanding the concept of professionalisation in sport management research. Sport Management Review, 17 (4), 520–529. Shilbury, D., Ferkins, L. & Smythe, L. (2013). Sport governance encounters: Insights from lived experiences. Sport Management Review, 16,349–363. Shilbury, D., & Ferkins, L. (2011). Professionalisation, sport governance and strategic capability. Managing Leisure, 16, 108–127.

What does professionalization mean? Developing a conceptual framework of professionalization in sports federations

Professionalization seems to be an appropriate strategy for sports organizations to meet organizational pressure due to challenges of a more complex and dynamic changing environment (e.g. Shilbury & Ferkins, 2011). However, despite the increasing number of studies attempting to disclose professionalization in sports organizations, it still remains unclear, what the term professionalization actually mean, and which aspects a suitable concept of professionalization for studying the phenomena should consist in (Dowling et al., 2014). To bridge this gap, we firstly display scholars’ perspective of professionalization in sports organizations in order to explore the common ground as well as divergences in previous approaches. We will then consider practical views of Swiss experts to gain valuable insight, as pointed out by Slack (2014), into current thinking and acting towards professionalization in sports federations in Switzerland. In semi-structured interviews, we asked six experts, who accompany the professionalization processes of Swiss national sports federations, about their subjective understanding of professionalization, and its characteristics. The interviews were analyzed applying hermeneutic approach to systematically reconstruct the observed characteristics of professionalization resulting in three main topics: (1) changed management philosophy, (2) specialization and functional differentiation, and (3) management tools. Based on the literature review as well as insights from the Swiss experts, we will provide a synthesis of crucial aspects for developing a conceptual framework of professionalization that can be useful for further studies. References Dowling, M., Edwards, J., & Washington, M. (2014). Understanding the concept of professionalisation in sport management research. Sport Management Review, 17, 520-529. Shilbury, D., & Ferkins, L. (2011). Professionalisation, sport governance and strategic capability. Managing Leisure, 16, 108-127. Slack, T. (2014). The social and commercial impact of sport, the role of sport management. European Sport Management Quarterly, 14, 454–463.

Strategic Airlift Capability (SAC) Puolustusvoimien kolmen päätehtävän näkökulmasta

Tutkimuksessa tarkasteltiin vuonna 2009 toimintansa käynnistävää kansainvälistä ilmakuljetusyhteistyöhankketta Strategic Airlift Capability (SAC) puolustusvoimien kolmen päätehtävän näkökulmasta. Strategic Airlift Capability on 10 Nato-maan sekä Ruotsin ja Suomen välinen yhteistyösopimus, jolla varmistetaan raskas ilmakuljetuskyky jäsenmaiden käyttöön seuraavaksi 26 vuodeksi. Raskas ilmakuljetuskyky tuotetaan kolmella SAC-järjestelyn jäsenmaiden yhteisesti omistamalla Boeing C-17 Globemaster III strategisella kuljetuslentokoneella. Tutkimuksen päätutkimuskysymys oli seuraava: Mitkä ovat keskeisimmät SAC-järjestelyn mahdollisuudet ja haasteet puolustusvoimien kolmen päätehtävän näkökulmasta ja mitä toimenpiteitä nämä edellyttävät puolustusvoimilta? Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin logistiikan tutkimukseen hyvin soveltuvaa abduktio-menetelmää, jossa teorian kehittäminen ja empiirisen tutkimusaineiston analysointi ja testaus vuorottelevat. Tutkimusasetelma oli hermeneuttinen. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin menetelmänä aineistopohjaista sisällönanalyysiä. Kahdella Delfoi-menetelmään perustuvalla kyselyllä selvitettiin puolustushallinnon sekä muiden hallinnonalojen ja siviilitoimijoiden näkemyksiä SAC-järjestelystä. Tutkimuksen yhtenä menetelmänä oli SWOT-analyysi.

Relational architecture and relational capability: organisational levers to support strategic supplier relationships

The resource based view of strategy suggests that competitiveness in part derives from a firms ability to collaborate with a subset of its supply network to co-create highly valued products and services. This relational capability relies on a foundational intra and inter-organisational architecture, the manifestation of strategic, people, and process decisions facilitating the interface between the firm and its strategic suppliers. Using covariance-based structural equation modelling we examine the relationships between internal and external features of relational architecture, and their relationship with relational capability and relational quality. This is undertaken on data collected by mail survey. We find significant relationships between both internal and external relational architecture and relational capability and between relational capability and relational quality. Novel constructs for internal and external elements of relational architecture are specified to demonstrate their positive influence on relational capability and relationship quality.

Miként befolyásolják a stratégiai gondolkodásmódok a vállalat innovativitását? (How can strategic mindsets influence innovative capability of the firm?)

A stratégiai gondolkodásmód a szervezetben működő egyének olyan kognitív sémáinak összessége, melyek alapjaiban befolyásolják a szervezet üzleti lehetőségeivel kapcsolatos feltevéseiket, valamint ezáltal a vállalati stratégiát és innovációt. Jelen tanulmány egy koncepcióalkotó munka, mely négy alapvető stratégiai gondolkodásmódot azonosít, amelyek mindegyike sajátos módon kapcsolódik az innovációhoz. Későbbi empirikus vizsgálathoz kapcsolódóan három feltevést azonosít, melyek a következőek: 1. Minél dinamikusabb a vállalat stratégiai gondolkodásmódja, annál radikálisabb innovációs kezdeményezéseket támogat. 2. Időben a vállalatok (a stabilitásra való törekvésük miatt) a statikusabb stratégiai gondolkodásmód felé mozdulnak el. 3. Minél konzisztensebb a vállalat stratégiai gondolkodásmódja, annál nagyobb mértékben kerül megvalósításra a tervezett stratégia. _____ Strategic mindset is the sum of those cognitive patterns of a group of individuals in an organization which fundamentally influence their assumptions about business opportunities. Four types of strategic mindsets can be distinguished which fundamentally influence the strategy and innovation capability of the firm. This paper is a conceptual framework which describes three assumptions such as 1. the more dynamic strategic mindset results the more radical innovation strategy; 2. in time strategic mindsets become more static; and 3. the more consistent strategic mindsets inside the firm, the greater possibility of the intended strategy is implemented. By this way it is a first step of a future research examining why start-up companies can lose their innovation capability and why large firms can keep it?

Individual decision-making by top executives as a valuable resource for strategic management – A resource-based view and dynamic capability approach

Strategy is highly important for organisational success and the achievement of competitive advantage. Strategy is dynamic and it depends on accurate individual decision-making from medium and high-level managers and executives. Since managers always formulate strategy, its formulation depends mostly on their assertive decisions. Making good decisions is a complex task, even more in today’s business world where a large quantity of information and a dynamic environment forces people to decide without having complete information. As Shafir, Simonson, & Tversky (1993) point out, "the making of decisions, both big and small, is often difficult because of uncertainty and conflict". In this paper the author will explain a basic theoretical framework about top manager's individual decision-making, showing how complex the process of making high-impact decisions is; then, he will compare this theory with one of the most important streams in strategic management, the Resource-Based View (RBV) of the firm. Finally, within the context of individual decision-making and the RBV stream, the author will show how individual decision makers in top management positions constitute a valuable, rare, non-imitable and non-substitutable resource that provides sustained competitive advantage.

Exploring the role of market learning capability in competitive strategy

It has been argued that a firm's capacity to learn from its market is a source of both innovation and competitive advantage. However, past research has failed to conceptualize market-focused learning activity as a capability having the potential to contribute to competitive advantage. Prior innovation research has been biased toward technological innovation. However, there is evidence to suggest that both technological and non-technological innovations contribute to competitive advantage reflecting the need for a broader conceptualization of the innovation construct. Past research has also overlooked the critical role of entrepreneurship in the capability building process. Competitive advantage has been predominantly measured in terms of financial indicators of performance. In general, the literature reflects the need for comprehensive measures of organizational innovation and competitive advantage. This paper examines the role of market-focused learning capability in organizational innovation-based competitive strategy. The paper contributes to the strategic marketing theory by developing and refining measures of entrepreneurship, market-focused learning capability, organizational innovation and sustained competitive advantage, testing relationships among these constructs.

Trust, alliance management capability and the alliance management function: A comparative analysis of Portuguese SMEs

Strategic alliances represent a key driver for internationalization and growth, being the purpose of this work project to better understand the intertwined relationship between trust and the existence of an alliance management position. Previous research supports the positive impact of such position in stock market returns. However, little attention has been given to the impact of such position on the level of trust in the collaborative arrangement, which is deemed to be a key driver for alliance success. A qualitative comparative case-study of three Portuguese SMEs is used to draw conclusions from the literature to real life business cases and it demonstrates the positive impact of an alliance management position on trust.