Reconciling value estimates from the discounted cash flow model and the residual income model

This paper examines why practitioners and researchers get different estimates of equity value when they use a discounted cash flow (CF) model versus a residual income (RI) model. Both models are derived from the same underlying assumption -- that price is the present value of expected future net dividends discounted at the cost of equity capital -- but in practice and in research they frequently yield different estimates. We argue that the research literature devoted to comparing the accuracy of these two models is misguided; properly implemented, both models yield identical valuations for all firms in all years. We identify how prior research has applied inconsistent assumptions to the two models and show how these seemingly small errors cause surprisingly large differences in the value estimates. [ABSTRACT FROM AUTHOR]

THE ROLE OF EARNINGS PERSISTENCE IN VALUATION ACCURACY AND THE TIME HORIZON

ABSTRACT Based on the assumption that earnings persistence has implications for both financial analysis and compensation contracts, the aim of this paper is to investigate the role of earnings persistence assuming that (i) more persistent earnings are likely to be a better input to valuation models and (ii) more persistent earnings are likely to serve as a proxy for long-term market and managerial orientation. The analysis is based on Brazilian listed firms from 1995 to 2013, and while we document strong support for the relevance of earnings persistence in financial analysis and valuation, we fail to document a significant relationship between earnings persistence and long-term value orientation. These results are sensitive to different specifications, and additional results suggest that firms' idiosyncratic risk (total risk) is relevant to explain the focus on short-term outcomes (short-termism) across firms. The main contribution of this paper is to offer empirical evidence for the relevance of accounting numbers in both valuation and contractual theories in an emergent market.

A Simple Accounting-based Valuation Model for the Debt Tax Shield

This paper describes a simple way to integrate the debt tax shield into an accounting-based valuation model. The market value of equity is determined by forecasting residual operating income, which is calculated by charging operating income for the operating assets at a required return that accounts for the tax benefit that comes from borrowing to raise cash for the operations. The model assumes that the firm maintains a deterministic financial leverage ratio, which tends to converge quickly to typical steady-state levels over time. From a practical point of view, this characteristic is of particular help, because it allows a continuing value calculation at the end of a short forecast period.

Decision-usefulness of ideal cost- and ideal value accounting for valuation and stewardship

This paper contrasts the decision-usefulness of prototype accounting regimes based on perfect accounting for value, i.e. ideal value accounting (IVA), and perfect matching of cost, i.e. ideal cost accounting (ICA). The regimes are analyzed in the context of a firm with overlapping capacity investments where projects earn excess returns and residual income is utilized as performance indicator. Provided that IVA and ICA systematically differ based on the criterion of unconditional conservatism, we assess their respective decision-usefulness for different valuation- and stewardship-scenarios. Assuming that addressees solely observe current accounting data of the firm, ICA provides information which is useful for valuation and stewardship without reservation whereas IVA entails problems under specific assumptions.

Kolmen arvonmääritysmallin herkkyysanalyysi

Työssä tutkitaan kolmen arvonmääritysmallin herkkyyttä tiettyjen parametrien muutoksille. Työssä on käytetty Discounted Dividends Modelia, Discounted Cash Flows Modelia ja Residual Income Modelia. Lisäksi työssä pohditaan saatujen tulosten vaikutusta yrityksen päätöksentekoon.

Modelos de presupuestación de capital en finanzas corporativas y utilidad de los mismos

La siguiente investigación describe una aproximación teórica al tema de los modelos de presupuestación de capital, el objetivo fundamental se basa en comprender su enfoque e importancia al momento de tomar decisiones de inversión por parte de los directores de una empresa, así como de prever los efectos de esta en un futuro. Al respecto, y sobre la base de que los modelos de presupuestación de capital son herramientas para analizar posibles erogaciones de capital por parte de una empresa, es necesario para efectos del presente proyecto de investigación, definir sus diferentes modelos desde lo teórico y metodológico, explicando los diferentes conceptos relacionados con el tema. Así mismo, se explican algunos de los indicadores financieros utilizados en las compañías para medir y estimar la “salud financiera” de la empresa, además de puntualizar su impacto en la perdurabilidad de las entidades, lo cual permite dar una visión más general sobre la importancia que trasciende de los indicadores financieros, generando un impacto positivo en la evolución o crecimiento de la organización. En complemento, la investigación aborda la presupuestación de capital de manera particular aplicado en la gestión empresarial, sean estas privadas o públicas (estatal y gubernamental). En este sentido, se abordan conceptos elaborados por diferentes académicos en los que se exponen algunas aproximaciones respecto al posible mejoramiento de la presupuestación para los sectores a los que pertenecen determinadas entidades. Finalmente, se presenta de manera explícita las conclusiones que surgieron a lo largo de la construcción del documento de investigación, con el fin de dar cumplimiento concreto al objetivo general del trabajo, el cual constituye una respuesta a la pregunta de investigación que se enunciará en el desarrollo del documento.

Determinants Of Firm Terminal Value: The Perspective Of North American And European Financial Analysts

Company valuation models attempt to estimate the value of a company in two stages: (1) comprising of a period of explicit analysis and (2) based on unlimited production period of cash flows obtained through a mathematical approach of perpetuity, which is the terminal value. In general, these models, whether they belong to the Dividend Discount Model (DDM), the Discount Cash Flow (DCF), or RIM (Residual Income Models) group, discount one attribute (dividends, free cash flow, or results) to a given discount rate. This discount rate, obtained in most cases by the CAPM (Capital asset pricing model) or APT (Arbitrage pricing theory) allows including in the analysis the cost of invested capital based on the risk taking of the attributes. However, one cannot ignore that the second stage of valuation that is usually 53-80% of the company value (Berkman et al., 1998) and is loaded with uncertainties. In this context, particular attention is needed to estimate the value of this portion of the company, under penalty of the assessment producing a high level of error. Mindful of this concern, this study sought to collect the perception of European and North American financial analysts on the key features of the company that they believe contribute most to its value. For this feat, we used a survey with closed answers. From the analysis of 123 valid responses using factor analysis, the authors conclude that there is great importance attached (1) to the life expectancy of the company, (2) to liquidity and operating performance, (3) to innovation and ability to allocate resources to R&D, and (4) to management capacity and capital structure, in determining the value of a company or business in long term. These results contribute to our belief that we can formulate a model for valuating companies and businesses where the results to be obtained in the evaluations are as close as possible to those found in the stock market

LAAJENNUS- JA KORVAUSINVESTOINTIEN JÄLKI TARKKAILU PÄÄOMAVALTAISESSA TEOLLISUUDESSA

Työn tavoitteena on selvittää pääomavaltaisen teollisuudenalan yritysten käyttämiä investointien suunnittelu- ja jälkitarkkailumenetelmiä. Työn keskeisintä aluetta ovat operatiiviset tuottavuusinvestoinnit, kuten laajennus- ja korvausinvestoinnit. Tutkimuksen teoriaosassa käsitellään investointiprosessia ja siihen kiinteästi liittyviä käsitteitä ja toimintoja. Myös käytetyimpien investointilaskentamenetelmien laskentakaavat esitetään. Muita työssä käsiteltäviä aiheita ovat mm. laskentakorkokannan määrittäminen, riskin huomioiminen investointihankkeissa ja reaalioption käsite. Työssä keskitytään eri laskentamenetelmien tulosten antaman informaation tulkintaan. Työssä selvitetään mm. pääoman tuottoasteen (ROI), hyötykustannussuhteen, nykyarvomenetelmän (NPV) ja sisäisen koron menetelmän (IRR) tulosten tulkitsemista. Työssä selvitetään myös käsitteet: taloudellinen lisäarvo (EVA) ja jäännöskate (RI). Työssä tutkitaan investointiprosessia investoinnin jälkitarkkailun kannalta, eli miten mahdollistetaan luotettava ja systemaattinen investoinnin jälkitarkkailu. Myös jälkitarkkailulla saavutettavan tiedon hyödyntämiseen otetaan kantaa. Yhden haasteen työhön asettaa tutkittavan teollisuudenalan konsernien suuri koko. Investointilaskentamenetelmiä on osattava käyttää monipuolisesti. Investointien jälkitarkkailu on huomioitava jo suunnitteluvaiheessa. Yleisesti ottaen yritysten tulisi lisätä nykyarvomenetelmän käyttöä. Jälkitarkkailussa havaittuihin poikkeamiin täytyy reagoida mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Suunnittelun ja jälkitarkkailun apuna voidaan käyttää asiantuntijoista koottua arviointiryhmää. Suuren konsernin on tärkeää kiinnittää huomiota investointien suunnittelu- ja jälkitarkkailutoimintojen yhtenäistämiseen eri tuotantoyksikköjen sisällä. Työn ensisijainen kohdeyritys, UPM-Kymmene Oyj, on yksi maailman suurimmista metsäteollisuusyrityksistä. Tutkimuksen empiirisen osan teossa oli mukana UPM-Kymmenen lisäksi kolme muuta suurta suomalaista pääomavaltaisella teollisuudenalalla toimivaa yritystä: M-Real, Outokumpu ja Stora Enso. Tutkimukseen osallistuneiden yritysten investointiprosessin läpivientiin liittyviä ajatuksia ja toimintamalleja selvitettiin haastattelemalla investointisuunnittelun parissa toimivia henkilöitä.

Tunnuslukujen monimuotoisuus: ROI, RI ja EVA

Tässä työssä käsitellään sijoitetun pääoman tuottoprosentin, jäännöskatteen ja taloudellisen lisäarvon historiaa, käsitteitä ja käyttöä. Erityisesti keskitytään näistä tunnusluvuista käytettyjen määritelmien moninaisuuteen. Aluksi tutustutaan tunnuslukujen historiaan ja määritelmiin. Tämän jälkeen tutkitaan niiden käyttömahdollisuuksia johdon ja rahoituksen laskentatoimessa. Lopuksi tutkitaan empiirisen aineiston avulla näiden tunnuslukujen käyttöä yrityksissä. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti syntyi 1900-luvun alussa Yhdysvalloissa, josta se levisi maailmanlaajuiseksi. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on suosittu tunnusluku sen helppokäyttöisyyden ansiosta. Rahoituksen laskentatoimen puolella on annettu tarkat ohjeet sijoitetun pääoman tuottoprosentin laskemiseksi, koska sen esittäminen ulkoisessa tiedottamisessa on joillekin yrityksille lakisääteistä. Johdon laskentatoimessa ei ole olemassa sääntöjä tämän tunnusluvun laskemiseksi, ja se voidaan laskea yrityksen haluamalla tavalla. Jäännöskate on ensimmäisen kerran mainittu kirjallisuudessa jo 1700-luvun loppupuolella, mutta sen käytöstä tuli yleisempää vasta 1900-luvulla. Jäännöskate ei kuitenkaan koskaan saavuttanut suurta suosiota, eikä sitä nykyään juuri käytetä. Jäännöskatteeseen pohjautuva taloudellinen lisäarvo nousi julkisuuteen, kun Stern Stewart & Co. rekisteröi sen tuotemerkikseen 1980-luvun lopussa. Verrattuna jäännöskatteeseen taloudellinen lisäarvo vastaa paremmin yrityksen todellista arvonmuodostusta. Näiden tunnuslukujen laskenta ei ole lakisääteisiä, joten kaikki yritykset voivat laskea ne omalla tavallaan. Jäännöskatetta ja taloudellista lisäarvoa käytetään lähinnä johdon laskentatoimessa, mutta vähitellen ne ovat siirtymässä myös rahoituksen laskentatoimeen.

Net-surplus as a useful tool to analyse financial information in co-op societies

This paper aims to analyse a sample of Galician co-ops to verify whether or not it is possible to deduce different financial behaviours among co-op partners from the amount of net-surplus. To this end, our study adds net-surplus to the variation registered in some account entries so that other residual incomes yielded by the co-op may be considered. The distribution of these revenues shows that partners do not usually choose to fully anticipate residual incomes. This reveals that some firms follow a positive net-surplus strategy, which is actually different from the null net-surplus strategy asserted by the classical financial theory. Furthermore, results show that differences between both strategies are statistically significant. This opens a path to future research on determinants explaining why co-op partners voluntarily renounce to anticipating these residual incomes. Such behaviour only arises when yearly accounts render a positive result, thereby making the accounting net-surplus a useful tool to analyse financial information in co-op societies.

Topics in climate change risk

In this Thesis, we analyze how climate risk impacts economic players and its consequences on the financial markets. Essentially, literature unravels two main channels through which climate change poses risks to the status quo, namely physical and transitional risk, that we cover in three works. Firstly, the call for a global shift to a net-zero economy implicitly devalues assets that contribute to global warming that regulators are forcing to dismiss. On the other hand, abnormal changes in the temperatures as well as weather-related events challenge the environmental equilibrium and could directly affect operations as well as profitability. We start the analysis with the physical component, by presenting a statistical measure that generally represents shocks to the distribution of temperature anomalies. We oppose this statistic to classical physical measures and assess that it is the driver of the electricity consumption, in the weather derivatives market, and in the cross-section of equity returns. We find two transmission channels, namely investor attention, and firm operations. We then analyze the transition risk component, by associating a regulatory horizon characterization to fixed income valuation. We disentangle a risk driver for corporate bond overperformance that is tight to change in credit riskiness. After controlling a statistical learning algorithm to forecast excess returns, we include carbon emission metrics without clear evidence. Finally, we analyze the effects of change in carbon emission on a regulated market such as the EU ETS by selecting utility sector corporate bond and, after controlling for the possible risk factor, we document how a firm’s carbon profile differently affects the term structure of credit riskiness.

The use of contingent valuation for evaluating protected areas in the developing world: Economic valuation of Morro do Diabo State Park, Atlantic Rainforest, Sao Paulo State (Brazil)

The Brazilian Atlantic Rainforest is internationally recognised as one of the most biodiverse and threatened tropical forests in the world [Myers, N., Mittermeier, R.A., Mittermeier, C.G., da Fonseca, G.A.B., Kent, J., 2000. Biodiversity hotspots for conservation priorities. Nature 403, 853-858]. The Seasonal Semi-Deciduous Forest is among the most fragmented and threatened biomes of the Atlantic Rainforest Domain. The largest remnant of this biome (35,000 ha) is protected by the Morro do Diabo State Park (MDSP), situated in the area known as the Pontal do Paranapanema, in Sao Paulo State, Brazil. Despite its environmental importance, the park is under political, economic and demographic pressure. The main aim of our research was to estimate the population`s willingness to pay (WTP) for the conservation of MDSP and for the Atlantic Rainforest`s remnants in Sao Paulo State as a whole, by means of the contingent valuation method (CVM). The results featured a high incidence of null WTP and of protest votes. Nevertheless, the population is willing to pay US$ 2,113,548.00/year (R$ 7,080,385.00/year) for the conservation of the MDSP (use and existence values), or US$ 60.39 ha/year (R$ 202.30/ha/year). The results indicate that the preservation value is strongly associated to the population`s ability to pay, increasing with income levels. Qualitative research questions showed that the population considers protected areas to be very important. Still, the valuation of MDSP revealed a gap between the government budget allotted to the park and the value assigned to the area by the public. (C) 2007 Elsevier B.V. All rights reserved.