LAAJENNUS- JA KORVAUSINVESTOINTIEN JÄLKI TARKKAILU PÄÄOMAVALTAISESSA TEOLLISUUDESSA

Työn tavoitteena on selvittää pääomavaltaisen teollisuudenalan yritysten käyttämiä investointien suunnittelu- ja jälkitarkkailumenetelmiä. Työn keskeisintä aluetta ovat operatiiviset tuottavuusinvestoinnit, kuten laajennus- ja korvausinvestoinnit. Tutkimuksen teoriaosassa käsitellään investointiprosessia ja siihen kiinteästi liittyviä käsitteitä ja toimintoja. Myös käytetyimpien investointilaskentamenetelmien laskentakaavat esitetään. Muita työssä käsiteltäviä aiheita ovat mm. laskentakorkokannan määrittäminen, riskin huomioiminen investointihankkeissa ja reaalioption käsite. Työssä keskitytään eri laskentamenetelmien tulosten antaman informaation tulkintaan. Työssä selvitetään mm. pääoman tuottoasteen (ROI), hyötykustannussuhteen, nykyarvomenetelmän (NPV) ja sisäisen koron menetelmän (IRR) tulosten tulkitsemista. Työssä selvitetään myös käsitteet: taloudellinen lisäarvo (EVA) ja jäännöskate (RI). Työssä tutkitaan investointiprosessia investoinnin jälkitarkkailun kannalta, eli miten mahdollistetaan luotettava ja systemaattinen investoinnin jälkitarkkailu. Myös jälkitarkkailulla saavutettavan tiedon hyödyntämiseen otetaan kantaa. Yhden haasteen työhön asettaa tutkittavan teollisuudenalan konsernien suuri koko. Investointilaskentamenetelmiä on osattava käyttää monipuolisesti. Investointien jälkitarkkailu on huomioitava jo suunnitteluvaiheessa. Yleisesti ottaen yritysten tulisi lisätä nykyarvomenetelmän käyttöä. Jälkitarkkailussa havaittuihin poikkeamiin täytyy reagoida mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Suunnittelun ja jälkitarkkailun apuna voidaan käyttää asiantuntijoista koottua arviointiryhmää. Suuren konsernin on tärkeää kiinnittää huomiota investointien suunnittelu- ja jälkitarkkailutoimintojen yhtenäistämiseen eri tuotantoyksikköjen sisällä. Työn ensisijainen kohdeyritys, UPM-Kymmene Oyj, on yksi maailman suurimmista metsäteollisuusyrityksistä. Tutkimuksen empiirisen osan teossa oli mukana UPM-Kymmenen lisäksi kolme muuta suurta suomalaista pääomavaltaisella teollisuudenalalla toimivaa yritystä: M-Real, Outokumpu ja Stora Enso. Tutkimukseen osallistuneiden yritysten investointiprosessin läpivientiin liittyviä ajatuksia ja toimintamalleja selvitettiin haastattelemalla investointisuunnittelun parissa toimivia henkilöitä.

The aim of the thesis is to survey the methods of how to plan and follow-up the investments in the capital-intensive industry. The operative productivity investments, like the expansion and replacement investments, are the most salient topics of this work. The investment project is generally contemplated in the theoretical part of the work. The main things which are associated with the investment projects and the most popular investment calculation methods are also introduced. Other topics of the work are the determination of the imputed rate of interest, the risk management in the investments and the concept of a real option. The thesis concentrates on the interpretation of the outcomes of the investment calculations. The interpretation of the outcomes of the methods is examined in the work. Methods examined: Return On Investment (ROI), Net Present Value (NPV) and Internal Rate of Return (IRR). Attention is also paid to the method of Economic Value Added (EVA) and Residual Income (RI). The main goal of the thesis is to find out what the companies have to keep on eye on, when they follow-up the investments. One focus of the work is to find out how to utilize the results of the follow-up system. The huge size of the companies in the capital-intensive industry makes this work more challenging. It is essential to know how to diversely use investment appraisal methods. Follow-up on investments must be taken into account already in the planning phase. Generally, companies should increase the use of the present-value method. Companies must react as soon as possible once they observe discrepancies during the course of follow-up. An assessment group made up of experts can be used as a planning and follow-up aid. It is important for a large corporation to focus its attention on harmonising the planning and follow- up functions within different production units. The target company of the work, UPM-Kymmene, is one of the largest forest industry companies in the world. Also other three large Finnish companies of the capital-intensive industry participated in the empirical part of the work. These other companies are M-Real, Outokumpu and Stora Enso. An interview was the method employed in the empirical part of the thesis.