Yliopistokoulutuksen avoimuus ja refleksiivisyys : Suomalaisen yliopistoaikuiskoulutuksen rakenteistumisen analyysia

Openness and reflexivity of university education in the analysis of structuration of Finnish university adult education This research has been organised on three levels around a specific theoretical theme of the reflexivity of schooling. The argument developed has the same layered structure. At the first level, within the theoretical disposition of structuration, I develop methodological solutions, which allow the theme of reflexivity to be taken into account in the research concerning the organisational change of schooling. The conceptual work has been carried out in the research setting “morphogenesis vs. structuration”, which was initially formulated by Margaret Archer. Following this setting, structuration is taken to be a concern of the theoretical thinking of both Anthony Giddens and Pierre Bourdieu. The essential results achieved at this research level are presented as developing a synthesis of the theoretical thinking of Giddens and Bourdieu. I am arguing in favour of meta theoretical possibility and the empirical fertility of such a synthesis. The latter is especially the case, when the aim is to grasp the cultural dynamics in the processes of organising schooling. At the second level of empirical-historical theorising about schooling I confine the treatment of the theme of reflexivity to the topic of the openness of university education. While operating through the level of substantive theorising of schooling, I am constructing a cross disciplinary point of view on the phenomenon of openness and its empirical research. This is done in such manner that demonstrates how the structuration approach, understood as synthesising the meta theory of Giddens and Bourdieu, can take into account the theme of the reflexivity of schooling. In the actual empirical part of the study, the third level, I explore the genesis of the Finnish open university. This leads to narrowing down the topic of openness and to focussing on how adult education is organised. The analysis of structuration is supported by the ideal type -like notion of university adult education, since this allows the comparative and historical research strategy required for the task. I argue the importance of such a notion at the level of substantive theorising of schooling. The results of my historical analysis are presented through three articles and a commentary chapter.

Jälkimaterialismi traditiosidonnaisten varmuuksien hajotessa. Voiko Ronald Inglehartin hiljaista arvovallankumousta selittää refleksiivisen modernisaatioteorian kautta?

Tutkimuksessa tarkastellaan Ronald Inglehartin hiljaisen arvovallankumouksen teoriaa refleksiivisen modernisaatioteorian piiristä johdettujen vaihtoehtoisten yhteiskunnallisen epävarmuuden kasvuun liitty-vien selitysmallien kautta. Inglehartin teoria antaa ymmärtää, että modernisaation myötä käynnissä on ollut hiljainen prosessi, jossa aineellisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden parissa kasvavat sukupolvet omaksuvat edeltäjiään jälkimaterialistisempia arvoja. Tutkimuksessa johdetaan Inglehartin teorialle kaksi rinnakkaista selitysmallia, jotka perustuvat Ulrich Beckin ja Anthony Giddensin modernisaatioteoretisoin-teihin. Ensimmäisessä mallissa Inglehartin määrittämää jälkimaterialismia pyritään selittämään Giddensin teorian avulla modernisaation myötä tapahtuvan traditioiden purkautumisen myötä yksilötasolla ilmenevän uudenlaisen autonomian kokemisen kautta, jolloin jälkimaterialismin oletetaan olevan yleisempää sellais-ten ihmisten keskuudessa, jotka traditioista irtautuessaan kykenevät onnistuneeseen itsereflektioon. Empiiristä mallinnusta varten koostetaan faktorianalyysillä kaksi Giddensin teoriaan perustuvaa jälkima-terialismia selittävää muuttujaa, joiden välinen yhteisvaikutus on tilastollisen analyysin keskiössä. Toinen malli perustuu Beckin riskiyhteiskuntateoretisointiin ja perustuu pitkälle kehittyneen modernisaa-tion mukanaan tuomien uudenlaisten riskien ja epävarmuuksien kokemiseen ja olettaa, että huolestunei-suus uudenlaisten riskien ja epävarmuuksien suhteen näkyy suurempana materialististen arvojen omak-sumisena. Selitysmalleja testataan empiirisesti ordinaalisella regression- sekä kovarianssianalyysillä World Values Survey 2005:n, European Values Study 2008:n sekä saksalaisen Political Attitudes, Political Participati-on and Voter Conduct in United Germany –surveyn vuosien 1994-2002 aineistoilla. Empiirisen analyysin perusteella kumpaakaan mallia ei kuitenkaan voida näyttää toteen käytettävissä olevilla aineistoilla. Tut-kimuksessa pyritään siten vielä problematisoimaan tutkimusasetelman operationalisointiin liittyviä on-gelmakohtia survey-aineistojen suhteen mahdollisten jatkotutkimuksien kannalta.