Yliopistokoulutuksen avoimuus ja refleksiivisyys : Suomalaisen yliopistoaikuiskoulutuksen rakenteistumisen analyysia

Openness and reflexivity of university education in the analysis of structuration of Finnish university adult education This research has been organised on three levels around a specific theoretical theme of the reflexivity of schooling. The argument developed has the same layered structure. At the first level, within the theoretical disposition of structuration, I develop methodological solutions, which allow the theme of reflexivity to be taken into account in the research concerning the organisational change of schooling. The conceptual work has been carried out in the research setting “morphogenesis vs. structuration”, which was initially formulated by Margaret Archer. Following this setting, structuration is taken to be a concern of the theoretical thinking of both Anthony Giddens and Pierre Bourdieu. The essential results achieved at this research level are presented as developing a synthesis of the theoretical thinking of Giddens and Bourdieu. I am arguing in favour of meta theoretical possibility and the empirical fertility of such a synthesis. The latter is especially the case, when the aim is to grasp the cultural dynamics in the processes of organising schooling. At the second level of empirical-historical theorising about schooling I confine the treatment of the theme of reflexivity to the topic of the openness of university education. While operating through the level of substantive theorising of schooling, I am constructing a cross disciplinary point of view on the phenomenon of openness and its empirical research. This is done in such manner that demonstrates how the structuration approach, understood as synthesising the meta theory of Giddens and Bourdieu, can take into account the theme of the reflexivity of schooling. In the actual empirical part of the study, the third level, I explore the genesis of the Finnish open university. This leads to narrowing down the topic of openness and to focussing on how adult education is organised. The analysis of structuration is supported by the ideal type -like notion of university adult education, since this allows the comparative and historical research strategy required for the task. I argue the importance of such a notion at the level of substantive theorising of schooling. The results of my historical analysis are presented through three articles and a commentary chapter.

Tämä tutkimus on jäsennetty kolmitasoisesti koulutuksen refleksiivisyyden teoreettisen teeman ympärille. Kehitetyllä argumentilla on siis kerroksinen rakenne. Ensimmäisellä tasolla kehitän rakenteistumisen teoreettisessa dispositiossa metodologista ratkaisua tuon teoreettiseen teeman huomioimiseksi koulutuksen organisaatiomuutoksen tutkimuksessa. Käsitetyö on toteutettu Margaret Archerin aikanaan muotoilemassa ”morfogenesis vs. rakenteistuminen” asetelmassa, jota seuraten rakenteistumisen ajatus koskettaa sekä Anthony Giddensin että Pierre Bourdieun teoreettista ajattelua. Tämän tutkimustason keskeiset tutkimustulokset esitän Giddensin ja Bourdieun tuotannon syntetisoivana kehittelynä. Argumentoin tällaisen synteesin metateoreettisen mahdollisuuden ja empiirisen hedelmällisyyden puolesta. Jälkimmäinen pätee erityisesti silloin, kun päämääränä on koulutuksen organisoitumisen prosessien kulttuurisen dynamiikan syvempi ymmärtäminen. Tutkimuksen toisella - koulutuksen empiirishistoriallisen teorian – tasolla rajaan teoreettisen teeman yliopistokoulutuksen avoimuuteen. Sisällökkään koulutuksen teorian kautta, rakennan poikkitieteellisen tutkimusnäkökulman avoimuuden ilmiöön siten, että samalla havainnollistan, kuinka Giddensin ja Bourdieun metateoriaa yhdistelevä lähestymistapa voi huomioida koulutuksen refleksiivisyyden teeman. Kolmannella tutkimustasolla yliopistokoulutuksen avoimuuden varsinainen empiirinen tutkimus selventää suomalaisen avoimen yliopiston genesistä. Tämä johtaa avoimuuden teeman rajaamiseen ja kohdennukseen aikuiskoulutuksen organisoitumisen suunnassa. Rakenteistumisen analyysia tuetaan vertailevan tutkimusstrategian mahdollistavan ideaalityyppisen yliopistoaikuiskoulutuksen käsitteen avulla. Historiallisen analyysin tulokset on esitetty kolmen osajulkaisun kautta ja niitä kommentoivassa luvussa, jotka ovat osa tätä teoreettisesti painotettua tutkimusta. Tutkimus tarjoaa koulutuksen politiikasta kiinnostuneille refleksiivisemmän tarkastelutavan aineksia. Varsinkin koulutuksen horisontaalin organisoitumisen analyysi aikuiskoulutuksen järjestelyjen suunnassa saa työstä tukea.