B-learning quality: dimensions, criteria and pedagogical approach

Measuring the quality of a b-learning environment is critical to determine the success of a b-learning course. Several initiatives have been recently conducted on benchmarking and quality in e-learning. Despite these efforts in defining and examining quality issues concerning online courses, a defining instrument to evaluate quality is one of the key challenges for blended learning, since it incorporates both traditional and online instruction methods. For this paper, six frameworks for quality assessment of technological enhanced learning were examined and compared regarding similarities and differences. These frameworks aim at the same global objective: the quality of e-learning environment/products. They present different perspectives but also many common issues. Some of them are more specific and related to the course and other are more global and related to institutional aspects. In this work we collected and arrange all the quality criteria identified in order to get a more complete framework and determine if it fits our b-learning environment. We also included elements related to our own b-learning research and experience, acquired during more than 10 years of experience. As a result we have create a new quality reference with a set of dimensions and criteria that should be taken into account when you are analyzing, designing, developing, implementing and evaluating a b-learning environment. Besides these perspectives on what to do when you are developing a b-learning environment we have also included pedagogical issues in order to give directions on how to do it to reach the success of the learning. The information, concepts and procedures here presented give support to teachers and instructors, which intend to validate the quality of their blended learning courses.

The competitive position of the Nordic wood industry in Germany : intangible quality dimensions

Abstract

Internet banking service quality:an investigation of interrelationships between construct dimensions

Service quality measurement in Internet banking services is an area of growing interest to researchers and managers. This research investigates the interrelationships between the dimensions comprising the Internet banking service quality construct through structural equation modelling. Five Internet service quality dimensions are identified: access, web interface, trust, attention and credibility. Credibility is modelled as an outcome of the causal variables of access, web interface, trust and attention. Trust and attention emerges as key dimensions in explaining the credibility dimension. Access is found to be a common antecedent of trust, attention and Web interface dimensions. Implications from the findings are offered.

Evaluating the quality and the success of online courses

Measuring the quality of a b-learning environment is critical to determine the success of a b-learning course. There are a lot of materials related to the quality process, namely different approaches and perspectives but none of them is specific of the product of a b-learning context. In this paper we identify the indicators that should be analyzed in order to determine the quality of a b-learning course, since its success reflect not only the student’s perception, but also what should be taken into account. B-Learning environments are relatively new and combine educational characteristics with technological elements that support the learning process and the training delivery. Our main objective is to know what a high quality b-learning environment is in students’’ perception and what are the main quality dimensions of these courses, in the perspective of the products and services offered. After a literature review concerning the quality process and in particular the b-learning quality field, a structure that provides the main elements that should be evaluated by students when we are measuring the quality and the success of b-learning product/services was created. The structure obtained was applied to a case study of the Polytechnic Institute of Oporto. Results presented will help institutions to deliver services with more quality and improve their long-term competitiveness.

Audit quality: Attributes, private safeguards and the role of regulation

This article examines the private mechanisms used to safeguard quality in auditing, with a view to defining rules capable of facilitating the performance of market forces. An outline is given of a general theory of private quality assurance in auditing, based on the use of quasi-rents to self-enforce quality dimensions. Particular attention is paid to the role of fee income diversification as the key ingredient of private incentives for audit quality. The role of public regulation is then situated in the context defined by the presence of these safeguard mechanisms. This helps in defining the content of rules and the function of regulatory bodies in facilitating and strengthening the protective operation of the market. By making sense of the interaction between regulation, quality attributes and private safeguards, the analysis helps to evaluate the relative merits of different regulatory options.

Service Quality of ASPs (Application Service Providers): Case of an E-accounting Service

Service quality has been a hot topic in services marketing research since the ‘80s. Although it has been widely researched in the B2C context, as well as there is some research in the B2B side, it has received very little attention specifically in the context of the ASP (Application Service Provider) business model. The thesis uses streams of service quality literature in B2C and B2B as well as research of the ASP model to form a comprehensive understanding of service quality in the context of the ASPs. The empirical part consists of a case study of Netvisor, a fast-growing Finnish ASP providing e-accounting services. The key findings are that some traditional service quality dimensions seem to apply also in the ASP context and the relative importance of some dimensions differs with regard to different customer levels. Suggestions are made to improve the service quality of the case company.

A total quality management methodology for universities

This research document is motivated by the need for a systemic, efficient quality improvement methodology at universities. There exists no methodology designed for a total quality management (TQM) program in a university. The main objective of this study is to develop a TQM Methodology that enables a university to efficiently develop an integral total quality improvement (TQM) Plan. ^ Current research focuses on the need of improving the quality of universities, the study of the perceived best quality universities, and the measurement of the quality of universities through rankings. There is no evidence of research on how to plan for an integral quality improvement initiative for the university as a whole, which is the main contribution of this study. ^ This research is built on various reference TQM models and criteria provided by ISO 9000, Baldrige and Six Sigma; and educational accreditation criteria found in ABET and SACS. The TQM methodology is proposed by following a seven-step metamethodology. The proposed methodology guides the user to develop a TQM plan in five sequential phases: initiation, assessment, analysis, preparation and acceptance. Each phase defines for the user its purpose, key activities, input requirements, controls, deliverables, and tools to use. The application of quality concepts in education and higher education is particular; since there are unique factors in education which ought to be considered. These factors shape the quality dimensions in a university and are the main inputs to the methodology. ^ The proposed TQM Methodology is used to guide the user to collect and transform appropriate inputs to a holistic TQM Plan, ready to be implemented by the university. Different input data will lead to a unique TQM plan for the specific university at the time. It may not necessarily transform the university into a world-class institution, but aims to strive for stakeholder-oriented improvements, leading to a better alignment with its mission and total quality advancement. ^ The proposed TQM methodology is validated in three steps. First, it is verified by going through a test activity as part of the meta-methodology. Secondly, the methodology is applied to a case university to develop a TQM plan. Lastly, the methodology and the TQM plan both are verified by an expert group consisting of TQM specialists and university administrators. The proposed TQM methodology is applicable to any university at all levels of advancement, regardless of changes in its long-term vision and short-term needs. It helps to assure the quality of a TQM plan, while making the process more systemic, efficient, and cost effective. This research establishes a framework with a solid foundation for extending the proposed TQM methodology into other industries. ^

Dive Tourism: Evaluating Service Quality

Through the application of importance- performance analysis (/PA), the author investigated the conceptualization and measurement of service quality for tour operators in the scuba diving industry Findings from a study of consumer perceptions of service quality as they relate to a dive tour operator in Western Australia revealed the core service quality dimensions hat need to be improved for the operator and demonstrated the values and relative simplicity of the importance-performance analyses for dive tour operators generally

Talking about quality: exploring how ‘quality’ is conceptualized in European hospitals and healthcare systems

BACKGROUND: Conceptualization of quality of care - in terms of what individuals, groups and organizations include in their meaning of quality, is an unexplored research area. It is important to understand how quality is conceptualised as a means to successfully implement improvement efforts and bridge potential disconnect in language about quality between system levels, professions, and clinical services. The aim is therefore to explore and compare conceptualization of quality among national bodies (macro level), senior hospital managers (meso level), and professional groups within clinical micro systems (micro level) in a cross-national study. METHODS: This cross-national multi-level case study combines analysis of national policy documents and regulations at the macro level with semi-structured interviews (383) and non-participant observation (803 hours) of key meetings and shadowing of staff at the meso and micro levels in ten purposively sampled European hospitals (England, the Netherlands, Portugal, Sweden, and Norway). Fieldwork at the meso and micro levels was undertaken over a 12-month period (2011-2012) and different types of micro systems were included (maternity, oncology, orthopaedics, elderly care, intensive care, and geriatrics). RESULTS: The three quality dimensions clinical effectiveness, patient safety, and patient experience were incorporated in macro level policies in all countries. Senior hospital managers adopted a similar conceptualization, but also included efficiency and costs in their conceptualization of quality. 'Quality' in the forms of measuring indicators and performance management were dominant among senior hospital managers (with clinical and non-clinical background). The differential emphasis on the three quality dimensions was strongly linked to professional roles, personal ideas, and beliefs at the micro level. Clinical effectiveness was dominant among physicians (evidence-based approach), while patient experience was dominant among nurses (patient-centered care, enough time to talk with patients). Conceptualization varied between micro systems depending on the type of services provided. CONCLUSION: The quality conceptualization differed across system levels (macro-meso-micro), among professional groups (nurses, doctors, managers), and between the studied micro systems in our ten sampled European hospitals. This entails a managerial alignment challenge translating macro level quality definitions into different local contexts.

Avaliação da satisfação dos utentes dos serviços farmacêuticos da Unidade Local de Saúde do Norte Alentejano

Mestrado em Intervenção Sócio-Organizacional na Saúde - Área de especialização: Políticas de Administração e Gestão de Serviços de Saúde.

Success Factors of an Enterprise Resource Planning System

Työn tarkoituksena oli tutkia yrityksen eri yksiköiden toiminnaohjausjärjestelmiä sekä verrata niiden menestystekijöitä Adelakunin malliin tietojärjestelmien laatuulottuvuuksista. Siinä järjestelmän kokonaislaatu jaetaan liiketoiminnalliseen, tekniseen ja käyttäjän kokemaan laatuun. Tulosten perusteella oli myös tavoitteena kehittää kyseisen toiminnanojausjärjestelmän kehittämistä varten malli onnistumistekijöiden keskinäisestä riippuvuudesta. Tutkittavista järjestelmistä ja niiden käytöstä kerättiin tietoja käyttöönottoprojektien dokumentaatiosta, haastatteluin, kyselylomakkein ja järjestelmäanalyysein. Sekä loppukäyttäjät että yritysjohto olivat kyselyjen ja haastattelujen kohderyhmänä. Saatuja tietoja arvioitiin Adelakunin kolmiulotteisen tietojärjestelmän laatutekijämallin mukaisesti ja keskeisiä menestystekijöitä etsittiin. Tutkituissa tapauksissa tietojärjestelmien menestyksen taustalta löytyi alan kirjallisuuden kanssa yhtäpitäviä tekijöitä. Myös Adelakunin laatu-ulottuvuusmalli osoittautui validiksi tutkituissa tapauksissa. Keskeisten menestystekijöiden välisistä vuorovaikutussuhteista rakennettiin malli, jota voidaan hyödyntää kyseisen järjestelmän jatkokehityksessä.

Tietovaraston tietojen laatu ja arvo

Tutkielman tarkoituksena on tutkia case -organisaationa toimivan Tiehallinnon kahden tietovaraston, kuntotietorekisterin ja tiesääjärjestelmän tietojen laatua ja arvoa sekä selvittää, mitkä ominaisuudet näihin vaikuttavat ja miten nämä koetaan tällä hetkellä. Näiden ominaisuuksien tunnistaminen auttaa organisaatiota parantamaan tietovarastoidensa tietojen laatua, joka taas lisää niistä saatavaa arvoa. Tutkimus- ja tiedonkeruumenetelminä käytetään kvalitatiivista teemahaastattelua sekä kvantitatiivista web-pohjaista kyselylomaketta. Tutkimuksessa saatiin kuva kohdeorganisaation tietovarastojen tietojen koetusta laadusta ja arvosta ja siitä mistä nämä koostuvat. Tietovaraston tietojen laatuun ja arvoon vaikuttivat selvästi eri laatuominaisuudet. Tietovarastoilla on laatuominaisuuksia, joita käyttäjät pitävät tärkeinä ja joiden he kokevat korkealaatuisina tuottavan heille hyötyä. Tietovaraston käyttäjien työtehtävät, odotukset ja tarpeet määrittävät koetun laadun tason. Tietovaraston tietojen arvo muodostuu käyttäjän kokeman hyödyn ja laadun perusteella. Tietovaraston tietojen laatuominaisuuksiin, kuten esimerkiksi käytettävyyteen, virheettömyyteen ja saatavuuteen pystytään vaikuttamaan, koska nämä ovat kiinteästi tietovaraston tekniseen toteutukseen liittyviä tekijöitä. Tietovarastojen tietojen hyötyyn ja sen kautta koettuun arvoon ei pystytä suoraan vaikuttamaan, muuten kuin laatuominaisuuksia parantamalla.

Päivittäistavarakaupan rahahuollon tehostaminen asiakaslähtöisesti

Tutkielman tavoitteena oli tutkia, miten päivittäistavarakaupan rahahuoltoa voidaan tehostaa ja samalla ottaa huomioon yritysasiakkaiden tarpeet. Tutkielman teoriaosan lähdeaineistona käytettiin lähinnä asiakkaiden tarpeita, palvelun laatua, asiakastyytyväisyyttä, asiakassuhteita, prosesseja sekä palveluiden tuottavuutta käsitteleviä tieteellisiä tutkimuksia, kirjallisuutta ja artikkeleita. Tutkimuksen lähestymistapa on kuvaileva eli deskriptiivinen ja tutkimusmenetelmä kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen. Empiirisessä osassa tavoitetta lähestyttiin tutkimalla alustavien teemahaastattelujen avulla Nordean päivittäistavarakaupan toimialaan kuuluvien yritysasiakkaiden rahahuoltotarpeita ja yrityksille tärkeitä tyytyväisyystekijöitä. Päätutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista kysely-tutkimusta kyseiselle kohderyhmälle. Kysymyslomake laadittiin tutkielman teorian ja esihaastattelujen pohjalta. Tutkimusaineistoa analysoitiin SPSS for Windows –tilasto-ohjelmalla. Empiirisessä tutkimuksessa havaittiin, että vastaajien kokonaistyytyväisyys Nordean rahahuoltopalveluihin oli melko hyvä. Sen sijaan palvelun laatua ei koettu hyvänä, sillä yritysten odotukset palvelujen laatu-ulottuvuuksista ja palveluun liittyvistä tekijöistä olivat korkeammat kuin heidän kokemuksensa niistä. Tämä synnytti laatukuiluja (esim. palvelujen hyvä hinta-laatu-suhde, niiden selkeä hinnoittelu ja sopimusten selkeys). Rahahuoltopalvelut vastaavat parhaiten niiden yritysten tarpeita, jotka käyttävät palveluita. Tärkeimpänä tilityksiin kohdistuvana tekijänä pidettiin rahojen hyvittämistä nopeasti tilille. Rahahuollosta vastaavan pankin valintaan vaikuttaa eniten rahahuoltopalvelujen keskittäminen muiden raha-asioiden kanssa samaan pankkiin. Pankin rahahuoltopalvelujen tehostamiseksi suunnittelemat toimenpiteet ja yritysten mielipiteet niistä eroavat toisistaan. Pankin tuleekin ottaa yritysten rahahuoltotarpeet huomioon parantaessaan sisäistä kustannustehokkuutta ja tehostaessaan rahahuoltoprosessia. Asiakkaiden tyytyväisyys täytyy säilyttää ja ohjeistaa asiakkaat toimimaan rahahuollon osalta tehokkaasti ja järkevästi.

Internet pankkipalveluiden markkinointi ja laatuarviointi pk-yritysten näkökulmasta - Case: Handelsbanken

Internet pankkipalveluiden laatuun kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Pankkipalveluiden siirtyessä Internetiin pankit pitävät Internet pankkipalveluiden laatua yhä tärkeämpänä kilpailuelementtinä. Vuosittain tehtävät tutkimukset ja niiden tutkimustulokset Internet pankkipalveluiden laadusta kuvaavat palveluiden kehitystä ja tämänhetkistä tilannetta. Pk-yritysten saaman palvelun laadun arviointi onkin erittäin tärkeää tuottoisan asiakassegmenttinsä ansiosta. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää Handelsbankenin Internet pankkipalveluiden laatu ja sen ulottuvuudet pk-yrityksille, palvelun markkinoinnin viitekehyksessä. Tutkielman teoreettinen osa perustuu Internet pankkipalveluiden laatua ja toimivuutta käsittelevään tieteelliseen kirjallisuuteen ja artikkeleihin. Empiirisessä osassa tutkitaan sitä, mistä ulottuvuuksista palvelun laatu markkinoinnin kontekstissa muodostuu ja mikä on laadun ulottuvuuksien suhde asiakastyytyväisyyteen ja kehitysmahdollisuuksiin. Empiiriseen tutkimukseen kuuluu kaksi eri osa-aluetta, haastattelututkimus sekä elektronisella kyselylomakkeella toteutettu kyselytutkimus, jossa muun muassa selvitettiin pk-yritysten käsityksiä eri laadun ulottuvuuksista sekä heidän kokemuksiaan palvelun laadusta. Tutkimusote on kvantitatiivinen ja osin myös kvalitatiivinen. Perinteisten pankkipalveluiden laadun ulottuvuuksien lisäksi tutkimuksen tuloksista havaittiin, että Internet pankkipalveluiden laadun uusia ulottuvuuksia ovat palvelualttius, yksilöllinen ja kehittyvä palvelu, palvelun luotettavuus, käytettävyys, saavutettavuus, ”rahoille vastinetta” ja turvallisuus. Tutkimustulokset osoittavat, että Internet pankkipalveluiden laadulla ja etenkin havaituilla uusilla ulottuvuuksilla on yhteys pk-yritysten asiakastyytyväisyyteen.

Palvelun laadun dimensiot ja asiakastyytyväisyys osuuskuntamuotoisissa opinnoissa

Saimaan ammattikorkeakoulun uudessa Luotsi-toimintamallissa opiskelijat oppivat yritysten antamia toimeksiantoja toteuttamalla. Opiskelijat perustavat oman osuuskuntamuotoisen tiimiyrityksen. Suuri osa opetussuunnitelman opintojaksoista toteutetaan tehden asiakasprojekteja. Tutkielman päätavoitteena on selvittää, mitkä ovat palvelun laadun dimensiot osuuskuntamuotoisissa opinnoissa ja millaisina opiskelijat ne kokevat. Tavoitteina on myös käsitellä tapaa, joilla palvelun laatu muodostuu korkeakouluissa sekä tutkia miksi asiakastyytyväisyyttä mitataan ja millaiseksi se koetaan. Teorian pohjalta päädytään tarkastelemaan viittä koulutuksen dimensiota, jotka ovat osa korkeakoulun palvelun laatua ja vaikuttavat asiakastyytyväisyyteen: opetussuunnitelma, oppimisympäristöt, opetusmenetelmät, ohjaus ja opetus sekä osaamisen arviointi. Empiirisen tutkimuksen kohderyhmänä on Luotsi-mallissa aloittanut liiketalouden pilottiryhmä. Tutkimuksessa käytetään kyselylomaketta sekä teemahaastattelua ryh-mälle. Kyselylomake koostuu 108 kysymyksestä, jotka on jaettu kolmeen osaan: tärkeyden, odotusten ja nykytilan arviointiin seitsenportaisella Li-kert-asteikolla. Haastattelun avulla syvennetään aineistoa. Tulokseksi saadaan attribuuttien ja dimensioiden tärkeysjärjestys sekä arvot nykytilalle, odotuksille ja niiden erotukselle. Tulosten pohjalta nostetaan esiin attribuutit, jotka tarvitsevat eniten kehitystoimia. Tutkimusten perusteella voidaan todeta, että eniten kehitystä vaatii ope-tussuunnitelma ja siihen välillisesti liittyvät attribuutit muista dimensioista. Suurin kynnys Luotsi-toimintamallin onnistumiselle on saavuttaa opiskelijoiden ja opettajien välille toimiva keskusteluyhteys sekä kehittää jatkuvasti opetussuunnitelmaa työelämälähtöisemmäksi.