Kuvakulmasta kokemuskulmaan : pohdintoja subjektiviteetista elokuvakerronnassa

Opinnäytetyöni on monimuototyö, joka koostuu kirjallisesta osasta ja teososasta. Kirjallisessa osuudessa tavoitteenani on pohtia subjektiviteetin käsitettä elokuvakerronnassa sekä niitä keinoja ja prosesseja, joilla elokuvan hahmon tunteet siirtyvät katsojan kokemiksi. Tällöin katsojan samastuminen elokuvan hahmoon tai kertojaan - subjektiin - on ensiarvoisen tärkeää ja koen tämän olevan juuri elokuvantekijän keskeinen tavoite. Kuten työni pääotsikko vihjaa, subjektiviteetti elokuvakerronnassa on hyvin laaja käsite, joka voi rakentua monista elementeistä aina puhtaasti teknisistä kuvakulmista monimutkaisempiin kerronnallisiin rakenteisiin. Pyrin selvittämään työssäni tätä rakentumisen prosessia. Kirjallisen osuuden tyylissä olen pyrkinyt pitämään kiinni pohtivasta sävystä ja välttämään tieteellisiä toteamuksia. Kuten työni aihe, on myös lähdemateriaalini melko häilyvää - ehdottomia totuuksia ei juuri ole. On vain erilaisia tulkintoja, jotka puolestaan herättävät loputtomasti lisäkysymyksiä. Käytän lähteinäni kirjallisuutta, jonkin verran verkkomateriaalia sekä esimerkkielokuvia. Teososani on 20-minuuttinen fiktiivinen lyhytelokuva, jonka voi luokitella tyyliltään kokeilevaksi runolliseksi elokuvaksi. Kokeellisuus toteutuu elokuvan kuvakerronnassa, joka perustuu lähes yksinomaan näkökulmakuvien käyttöön. Runollisuuteen puolestaan pyritään elokuvan voimakkaalla visuaalisella tyylillä. Kirjallisessa osuudessa käyn läpi teososaa kertoen ideoista elokuvan taustalla sekä reflektoiden toteutunutta teosta käsikirjoittaja-ohjaajan näkökulmasta. Kirjallisen osan liitteinä on kohtausluettelo sekä hyvin aikaisessa teososan tuotannonsuunnitteluvaiheessa tehtyjä tunnelmapiirroksia, jotka kuvastavat teososan runollista tyyliä. Lisäksi liitteenä on teknisten näkökulmakuvien suunniteltua käyttöä varten laaditusta kuvakäsikirjoituksesta ”karnevaalikohtaus”, jota käsitellään myös kirjallisen osan luvussa 6.1.

Intersubjectivity and poetic translation

O artigo está disponível em livre acesso no link da versão do editor

Décrire et convaincre: rhétoriques visuelles de la cinématographie en médecine [Describe and convince: visual rhetoric of cinematography in medicine]

The tools of visualisation occupy a central place in medicine. Far from being simple accessories of glance, they literally constitute objects of medicine. Such empirical acknowledgement and epistemological position open a vast field of investigation: visual technologies of medical knowledge. This article studies the development and transformation of medical objects which have permitted to assess the role of temporality in the epistemology of medicine. It firstly examines the general problem of the relationships between cinema, animated image and medicine and secondly, the contribution of the German doctor Martin Weiser to medical cinematography as a method. Finally, a typology is sketched out organising the variety of the visual technology of movement under the perspective of the development of specific visual techniques in medicine.

Entering Youthwork Through Love's Many Pathways: A Poetic Rendition

Entering Youth work Through Love's Many Pathways is a text that wanders and digresses to places where, through poetic inquiry and a Spinozist and Sufi framework, the concepts of immanence, love and becoming can be explored. This thesis is framed as a walk through which the researcher / youth worker along with the reader, traverses through five pathways that she considers necessary in cultivating a meaningful relationship with the youth: opening, strength, listening, trust and unconditional compassion. By means of engaging the “self”, this thesis approaches youth work as a field that is relational and socially interconnected. In this sense, this poetic inquiry seeks to rupture predictable patterns of behaviour. One of the ways I do this is through found poetry. Through this specific form of poetic inquiry, I bring together various voices, an assemblage – Rumi, Rilke, Whitman, Lalla, Mirabai and Song of Songs – in order to find my voice and by extension, to help the youth find their voice through a human connection that goes beyond colour, race, gender etc. In other words, my aim is to actualize the experiences of becoming youth worker while being in a field of immanence where similarities are understood and differences respected. My hope is that this project may offer an example of understanding, celebration, and engagement of our mutual differences, while still being able to relate to one another through the many pathways of love.

SUBKAVYA: KATHYA KE VIBHINNA AYAM (POETRY OF SURDAS-DIFFERENT DIMENSIONS OF POETIC CONTENT)

HINDI