Hallituksenmuodostus Saksassa : pohdintoja puoluejärjestelmän pitkän aikavälin kehitystendenssien heijastusvaikutuksista

Abstract: Government formation in Germany : a note of the long-term developments i the German party systems

Yritysjärjestelyiden vaikutus lyhyen aikavälin osaketuottoihin ja pitkän aikavälin kannattavuuteen Suomen markkinoilla

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää yritysjärjestelyiden vaikutuksia Suomen markkinoilla, sekä tutkia onko yritysjärjestelyiden eroavaisuuksilla vaikutusta menestymiseen. Yritysjärjestelyt ryhmitellään maksutavan, koon, kansainvälisyyden ja markkina-arvo/kirja-arvon perusteella. Tutkimuksen aineisto koostuu 31 yritysjärjestelystä, joissa ainakin toinen osapuoli on ilmoitushetkellä ollut listattuna Helsingin pörssiin. Tutkimukseen valitut yritysjärjestelyt ovat tapahtuneet vuosien 1999-2007 välillä. Tutkimus suoritetaan kahdella eri menetelmällä: markkinaperusteisia tuottoja ja yritysten taloudellista informaatiota analysoimalla. Markkinaperusteisia tuottoja tutkitaan epänormaaleiden tuottojen avulla. Taloudelliseen informaatioon perustuvaa kannattavuutta tutkitaan kassavirran ja operatiivisen tuloksen avulla, jotka suhteutetaan yritysten markkina-arvoon ja liikevaihtoon. Empiiristen tulosten mukaan yritysjärjestelyt tuottavat ostettavan yrityksen osakkeenomistajille epänormaaleita tuottoja ja ostavan yrityksen osakkeenomistajille nollatuottoja. Tulokset ovat samankaltaisia kuin kansainvälisellä aineistolla aiemmin saadut. Taloudelliseen informaatioon perustuvat tulokset ovat ristiriitaisia mutta niistä on havaittavissa heikohko menestyminen yhdistymisen jälkeen.

Osakeantien jälkeisten alituottojen anomalia: Lyhyen ja pitkän aikavälin tapahtumatutkimus Ruotsin ja Norjan osakemarkkinoilla

Markkinoiden tehokkuushypoteesin mukaan arvopapereiden hinnat sisältävät kaiken saatavilla olevan informaation ja sijoitusinstrumenttien tuotot vastaavat niiden riskiä. Käytännössä yrityksen sisäpiiri on kuitenkin informaation suhteen etuasemassa markkinoihin nähden. Yritysjohto saattaa pyrkiä hyödyntämään informaatioetuaan järjestämällä osakeannin silloin, kun yrityksen osakekurssi on sisäpiiritiedon perusteella arvioituna liian korkealla tasolla. Rationaalisten sijoittajien tulisi ottaa tämä huomioon osakeanti-ilmoituksen yhteydessä ja osakekurssin tulisi siten päätyä sellaiselle tasolle, ettei osake ole enää ylihinnoiteltu. Aikaisempien tutkimuksien perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että markkinoiden reaktio osakeanteihin on puutteellinen, sillä osakeannin järjestäneiden yritysten osakkeiden on havaittu tuottavan poikkeuksellisen heikosti osakeantia seuraavina vuosina. Mikäli ilmiö on todellinen, on kyseessä merkittävä poikkeama markkinoiden tehokkuudesta, sillä julkisen informaation avulla ei pitäisi pystyä ennustamaan tulevia tuottoja. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin osakeantien jälkeisten alituottojen anomalian esiintymistä Ruotsin ja Norjan osakemarkkinoilla vuosien 2005 ja 2008 välillä järjestettyjen osakeantien yhteydessä. Tutkimus suoritettiin sekä lyhyen että pitkän aikavälin tapahtumatutkimuksena. Aineisto jaettiin osiin sen perusteella, minkä syyn yritykset ilmoittivat osakeannin järjestämiselle. Jaon taustalla oli oletus siitä, että mikäli yritys ilmoittaa käyttävänsä annilla hankitut varat johonkin nimettyyn, täsmälliseen investointiin, on ajoitusmotiivi todennäköisesti muita osakeanteja pienemmässä roolissa. Markkinat reagoivat osakeanteihin keskimäärin voimakkaan negatiivisesti, mutta investointeja varten järjestetyissä osakeanneissa reaktio oli huomattavasti muita osakeanteja lievempi. Pidemmällä aikavälillä ei havaittu juurikaan riskistä poikkeavia tuottoja. Aikaisempaa tutkimusta aiheesta on verrattain runsaasti, joten anomalian todellisuudesta voidaan olla kohtuullisen varmoja. Tutkimusta on kuitenkin tehty jo verrattain pitkän aikaa, joten on oletettavaa, että ilmiö alkaa olla myös sijoittajien tiedossa. Aikaisemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä anomalian mahdollisesta katoamisesta ja nämä viitteet saavat lisätukea tämän tutkimuksen tuloksista. Aikaisempia tutkimuksia voimakkaampi välitön markkinareaktio osakeantiin viittaa siihen, että sijoittajat suojautuvat aiempaa voimakkaammin ylihinnoittelua vastaan. Kumpikaan markkinoista ei kuitenkaan vaikuta olevan täysin tehokas julkisen informaation suhteen, sillä tilastollisesti merkitseviä epänormaaleja tuottoja oli havaittavissa osakeannin ympäristössä. Julkisen informaation käyttökelpoisuus vaikuttaa kuitenkin rajoittuvan osakeannin välittömään läheisyyteen.

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumispolut : Selvitys kotoutumiskoulutuksen opiskelijoiden pitkän aikavälin sijoittumisesta

Koulutusportti – maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen kehittämishanke selvitti työvoimakoulutuksena järjestetyn ja omaehtoisen kotoutumiskoulutuksen syksyllä 2006 aloittaneiden maahanmuuttajien etenemispolkujen eroja. Tavoitteena oli saavuttaa yleiskuva omaehtoiseen (tuolloin ”rinnastettuun”) kotoutumiskoulutukseen ohjautumisesta sekä näihin koulutuksiin osallistuneiden maahanmuuttajien jatkopolkujen eroavaisuuksista verrattuna kotoutumiskoulutuksen työvoimakoulutuksena suorittaneisiin. Aineisto kerättiin URA-tietojärjestelmästä otantaperusteisesti sellaisten Helsingin TE-toimiston maahanmuuttaja-asiakkaiden joukosta, jotka aloittivat kotoutumiskoulutuksen ensimmäisen kerran syksyllä 2006. Verrattiin työvoimakoulutuksen sekä omaehtoisen koulutuksen suorittaneiden ryhmiä toisiinsa. Selvityksen mukaan omaehtoiseen opiskeluun ohjautui hieman erilaisen taustaprofiilin mukaisia maahanmuuttajia kuin työvoimakoulutukseen. Lisäksi verrattiin toisiinsa eri koulutuksiin osallistuneiden tilannetta viiden vuoden kuluttua kotoutumiskoulutuksen suorittamisen jälkeen. Etenemistä tarkasteltiin TE-hallinnon jaotteluin: selvitettiin mm. työttömyyttä ja työllistymistä. Viiden vuoden kuluttua kotoutumiskoulutuksen päättymisen jälkeen työttömien osuus oli varsin pieni sekä työvoimakoulutuksen että rinnastettuja koulutuksia suorittaneilla; rinnastettuja suorittaneissa työttömiä oli hieman enemmän. Samoin kokoaikatyössä oli hieman useammin työvoimakoulutusta kuin rinnastetun koulutuksen suorittanut. Molemmissa ryhmissä noin neljänneksellä TE-toimiston asiakkuus oli kuitenkin päättynyt vailla tietoa syystä. Vuonna 2006 kotoutumiskoulutuksen aloittaneiden tarkastelun tarkoitus oli täydentää Koulutusportti-projektin tekemää vuonna 2010 työvoimapoliittisia ja rinnastettuja kotoutumiskoulutuksia aloittaneiden pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien työmarkkinatilanteen selvitystä. Otannassa työvoimakoulutukseen osallistuneiden ja omaehtoisesti opiskelleiden taustaprofiilien erot olivat pienemmät kuin 2010. Samoin erot työvoimakoulutuksia ja rinnastettuja opintoja suorittaneiden työllistymisen ja jatkopolkujen välillä olivat pienempiä kuin vuoden seurannassa. Viiden vuoden seurannassa erot työvoimapoliittisia kotoutumiskoulutuksia ja rinnastettuja opintoja suorittaneiden työllistymisen ja jatkopolkujen välillä olivat kaventuneet. Vuonna 2012 TE-toimiston asiakkaina oli enää varsin vähän vuonna 2006 kotoutumiskoulutuksen aloittaneita. Ulkomaalaisten asiakkaiden lukumäärän hyvin voimakas kasvu TE-toimistoissa 2006 – 2012 johtuukin ensisijaisesti uusien ulkomaalaisten työnhakijoiden määrän nopeasta kasvusta. TE-toimistoon ilmoittautuvien maahanmuuttajien työllistymispolku on usein pitkä. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna kotoutumisen ja työllistymisen tavoitteet vaikuttavat kuitenkin mahdollisilta saavuttaa.

The Dynamic Relationship between Finnish Stock Market and Commodities

Since different stock markets have become more integrated during 2000s, investors need new asset classes in order to gain diversification benefits. Commodities have become popular to invest in and thus it is important to examine whether the investors should use commodities as a part for portfolio diversification. This master’s thesis examines the dynamic relationship between Finnish stock market and commodities. The methodology is based on Vector Autoregressive models (VAR). The long-run relationship between Finnish stock market and commodities is examined with Johansen cointegration while short-run relationship is examined with VAR models and Granger causality test. In addition, impulse response test and forecast error variance decomposition are employed to strengthen the results of short-run relationship. The dynamic relationships might change under different market conditions. Thus, the sample period is divided into two sub-samples in order to reveal whether the dynamic relationship varies under different market conditions. The results show that Finnish stock market has stable long-run relationship with industrial metals, indicating that there would not be diversification benefits among the industrial metals. The long-run relationship between Finnish stock market and energy commodities is not as stable as the long-run relationship between Finnish stock market and industrial metals. Long-run relationship was found in the full sample period and first sub-sample which indicate less room for diversification. However, the long-run relationship disappeared in the second sub-sample which indicates diversification benefits. Long-run relationship between Finnish stock market and agricultural commodities was not found in the full sample period which indicates diversification benefits between the variables. However, long-run relationship was found from both sub-samples. The best diversification benefits would be achieved if investor invested in precious metals. No long-run relationship was found from either sample. In the full sample period OMX Helsinki had short-run relationship with most of the energy commodities and industrial metals and the causality was mostly running from equities to commodities. During the first sub period the number of short-run relationships and causality shrunk but during the crisis period the number of short-run relationships and causality increased. The most notable result found was unidirectional causality from gold to OMX Helsinki during the crisis period.

Uuden liiketoiminta-alueen arvoverkostot ja potentiaalisten avainasiakkaiden identifiointi

Työn tavoitteena on koota malli uuden toimialan potentiaalisten avainasiakkaiden tunnistamiseksi. Työn tavoitteena on antaa kohdeyritykselle riittävä tietämys Euroopan kosmetiikkateollisuuden pakkausmarkkinoista markkinoille menemisen päätöksen tueksi. Tämä tapahtuu tutkimalla (1) kosmetiikkateollisuuden houkuttelevuutta, (2) arvoverkostoja sekä (3) tärkeimpiä asiakkaita. Työssä kuvataan Euroopan kosmetiikkateollisuuden pakkausmarkkinoita sekä toimialalla toimivia yrityksiä. Perustiedot 160-pakkausvalmistajasta ja 70-kosmetiikkavalmistajasta on taulukoitu matriiseihin, mistä niiden lajittelu ja valinta on mahdollista. Toimittajat ja asiakkaat on yhdistetty julkisissa mainittujen referenssien avulla toisiinsa. Kosmetiikkateollisuuden pakkausvalmistus on lievästi kasvava ja voimakkaasti kilpailtu toimiala. Perlos Oyj:n suurin haaste markkinoilla toimimiseen sen nykyisellä toimintatavalla olisi lääketeollisuustoimialalle tyypillisten kustannusten vähentäminen. Vahva vaihtoehto markkinoille tunkeutumisen strategiaksi on olemassa olevan pakkausvalmistajan tai sopimusvalmistajan hankkiminen. Pitkän aikavälin avainasiakkaiden toimittajaksi pääsee helpoitenhankkimalla kokemusta kosmetiikkatoimialasta pienempien valmistajien kautta.

Henkilöstöraportointi - tunnuslukujen valinta ja seuraaminen henkilöstöstrategian toteuttamisessa, case: UPM-Kymmene Oyj, Voikkaa

Tutkimusalueena on henkilöstöraportointi ja henkilöstötilinpäätöksen tekeminen. Tavoitteena on selvittää henkilöstöraportoinnin tekemisestä saatava taloudellinen hyöty yritykselle. Teoriaosuudessa olen käyttänyt deskriptiivistä tutkimusmenetelmää ja empiriaosuudessa normatiivista. Empiriaosuus on rajattu UPM-Kymmene Oyj:n Voikkaan paperitehtaaseen. Case-organisaatiolle valitaan henkilöstötunnusluvut ja kehitetään sille sopiva henkilöstötunnuslukujen seurannan malli. Tunnusluvut ovat työkaluna analysoitaessa henkilöstön tämän hetkistä rakennetta, laatua ja työhyvinvointia. Pitkän aikavälin tuloksen tekemisessä henkilöstön osaamisella, työkyvyllä ja työmotivaatiolla on suuri merkitys. Osaamisen kehittymistä ja työhyvinvointia on seurattava kyselyillä. Brändilupausten, kuten esim. laadun ja osaamisen kehittämisen seurannassa voidaan myös hyödyntää henkilöstöraportoinnin tuottamia tunnuslukuja. Henkilöstöraportointi tuottaa informaatiota eri sidosryhmille: omistajat, sijoittajat, henkilöstö, asiakkaat, pankit, analyytikot ja toimittajat.

Yhteiskuntavastuu Suomen metsäteollisuudessa

Tutkimuksessa tarkastellaan yritysten yhteiskuntavastuuta Suomen metsäteollisuudessa. Tutkimuksessa yhteiskuntavastuuta tarkastellaan kolmen suomalaisen metsäteollisuusyrityksen kautta. Valitut metsäteollisuusyritykset ovat Stora Enso, Upm-Kymmene ja Metsäliitto. Aihetta on lähestytty aiheeseen liittyvän kirjallisuuden, yritysten vuosikertomusten sekä Kauppalehden artikkeleiden kautta. Yrityksen vuosikertomukset käsittävät noin kymmenen vuoden ajan jakson ja Kauppalehden artikkeleita on tutkittu kahden vuoden ajalta. Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla suomalaisten metsäteollisuusyritysten yhteiskuntavastuuta. Tutkimustulokset osoittavat, että Kauppalehden artikkeleiden ja vuosikertomuksissa kerrottujen asioiden välillä ei ole täysin selkeää yhteyttä. Näyttää siltä, että Kauppalehden artikkelit antavat taustatietoa vuosikertomuksissa tapahtuneille asioille. Kauppalehden artikkeleista käy ilmi, että suomalaiset metsäteollisuusyritykset ovat joutuneet viime vuosina käsittelemään vaikeina pidettyjä yhteiskuntavastuuta koskevia aiheita. Suomessa metsäteollisuusyritysten pitkän aikavälin trendinä on ollut siirtää tuotantoa pois kotimaasta halvan työvoiman sekä energian maihin. Näyttää siis siltä, että yhteiskuntavastuuta pidetään vielä nykyäänkin yrityksissä erillisenä käsitteenä ja pakollisenatoimintona pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa. Sidosryhmät ovat myös nousseet yhä suurempaan rooliin yritysten yhteiskuntavastuu asioissa. Aineistosta voidaan päätellä, että Kauppalehden artikkeleissa tuotetaan erilaista todellisuutta yhteiskuntavastuusta kuin yritysten vuosikertomuksissa.