Teollisen palvelun arvon määritys: menetelmät ja asiakasnäkökulma

Tavoitteena on perehtyä palvelukäsitteen luonteeseen teollisen tuotannon toimialalla ja selvittää, miten ja millä menetelmillä yritykset voisivat mitata teollisen palvelun arvoa. Koska varsinaisia arvon mittaamismenetelmiä ei teollisen palvelun saralla vielä ole, pyritään tässä työssä soveltamaan perinteisiin palvelukonsepteihin käytettyjä arvonmääritysmenetelmiä. Pyrkimyksenä on antaa eväitä teollisen palveluntarjoajalle, joiden avulla kehittää palvelua vastaamaan paremmin asiakkaan tarpeita. Työssä perehdytään teollisen palvelun käsitteeseen ja siihen mistä sen arvo muodostuu, yritys- ja asiakasnäkökulmista. Näiden tietojen perusteella yritetään löytää menetelmiä joiden avulla asiakkaan kokemaa arvoa voitaisiin määrittää. Työn tuloksena löydettiin yksittäisiä menetelmiä, arvoon vaikuttavien tekijöiden määrittämiseen. Kirjallisuudesta löytyi myös yksi kokonaisvaltainen menetelmä, jolla palvelun arvoa voidaan mitata. Kaikkiin arvoon vaikuttaviin tekijöihin ei ole olemassa määritysmenetelmiä. On myös pohdittava ovatko nämä menetelmät yhdistettävissä. Tästä syystä jatkotutkimusta tällä saralla on tehtävä.

The value of digitalization of services in the new service development

The purpose of this thesis is to study factors that have an impact on the company’s capabilities to identify and analyze the value of digitalization of services during the early stages of service development process and evaluate them from the perspective of a case company. The research problem was defined: “How digitalization of services affects delivering the services of the future?” The research method of this thesis was based on the qualitative case study which aimed to study both company’s and customer’s set of values. The study included a literature review and a development study. The empirical research part consisted of analyzing three existing services, specifying a new digital service concept and its feasibility analysis as part of a business requirement phase. To understand the set of values, 10 stakeholder interviews were conducted and earlier customer surveys were utilized, and additionally, a number of meetings were conducted with the case company representatives to develop service concept, and evaluate the findings. The impact of the early stages of service development process discovered to reflect directly in the capabilities of the case company to identify and create customer value were related to the themes presented in the literature review. In order to specify the value achieved from the digitalization the following areas of strategic background elements were deepened during the study: Innovations, customer understanding and business service. Based on the findings, the study aims to enhance the case company’s capability to identify and evaluate the impact of the digitalization in delivering services of the future. Recognizing the value of digital service before the beginning of the development project is important to the businesses of both customer and provider. By exploring the various levels of digitalization one can get the overall picture of the value gained from utilizing digital opportunities. From the development perspective, the process of reviewing and discovering the most promising opportunities and solutions is the key step in order to deliver superior services. Ultimately, a company should understand the value outcome determination of the individual services as well as their digital counterparts.

What do Sports Sponsors Really Want? The effects of service quality, service value and customer satisfaction on behavioral intentions in sports sponsorship context

The aim of this Master’s thesis was to study the antecedents of customer satisfaction and behavioral intentions and their relative relationships in the sports sponsorship context. The possible antecedents under investigation in the current research are service value and service quality. As the academic background in the sports sponsorship literature is still rather modest there was a need for further empirical testing. The theoretical part of the research builds on the existing services marketing literature with sports sponsorship and business-to-business contexts in mind. The empirical study focused on the case company Liiga-SaiPa Oy. The data for the empirical analysis was collected via quantitative online survey. The total sample consisted of 357 the case company’s business customers and a total of 80 usable responses were collected. The data was analyzed by using statistical analysis software, SPSS. According to the results of the empirical analysis the most important antecedent of behavioral intentions in the underlying context is customer satisfaction. Also service value was found to have a direct and positive relationship with behavioral intentions. Moreover no indirect relationships through satisfaction were found between service quality and service value and behavioral intentions. However both constructs of service value and service quality were diagnosed to have a direct and positive effect on customer satisfaction. Service quality was also found to be a direct antecedent of service value with other service value benefits. However a contradicting finding with the current literature was, that service value sacrifices were not found to have a significant relationship with overall service value perceptions.

Dokumenttielokuva - journalismia vai taidetta? : tutkimuskohteena Lapinlahden Arvo

Opinnäytetyöni on monimuototyö, joka koostuu Lapinlahden sairaalasta kertovasta dokumenttielokuvasta ja kirjallisesta tutkielmasta, jossa perehdyn taiteen ja journalismin väliseen maastoon selvittääkseni, mikä audiovisuaalisesta tuotteesta tekee journalismia, mikä taas rakentaa siitä teoksen eli taidetta. Koko dokumentin ja dokumenttielokuvan käsite on monimerkityksellinen ja sitä käytetään monessa yhteydessä. Ainoastaan televisiolevitykseen tuotetut dokumentit rinnastetaan usein journalismiin, kun taas elokuvateattereissa esitettävät teokset luokitellaan usein taiteeksi. Opinnäytetyössäni yritän selvittää tämän rajanvedon syitä ja valottaa dokumentin suhdetta sekä taiteeseen että journalismiin. Tutkimuksessani paneudun lähinnä dokumenttielokuvan sisällöllisiin ominaisuuksiin, en vertaile niinkään tuotantoprosessin teknillisiä eroja, enkä elokuvaopin lainalaisuuksien toteutumista tai toteutumatta jäämistä. Pohdin dokumenttielokuvan dokumentaarista ulottuvuutta ja ristiriitaa journalistisen todellisuuspyrkimyksen ja taiteelle tyypillisen tulkinnan vapauden välillä. Lähestyn kysymystä ensin teoreettisesta näkökulmasta. Tutkin sen jälkeen omaa työtäni ohjaajana ja oman työni tulosta, Lapinlahden Arvo -dokumenttielokuvaa, peilaten selvittämiäni lainalaisuuksia. Onko Lapinlahden Arvo - dokumenttielokuva journalismia vai taidetta? Muuttuuko teos taiteeksi, jos sitä voi katsella valkokankaalta? Mikä teoksesta tekee taidetta, ja kuka voi määrittää muut tai itsenä taiteilijaksi?

Päätoimittaja Arvo Tuominen 7/9 1960

Kirje

Rovasti Arvo Ohinen 21/1 1963

Kirje

Puolustusministeri Arvo Pentti 16/8 1965

Kirje

Chefredaktör Arvo Tuominen 23.4.1970 Tammerfors

Kirje

Metsäneuvos Arvo Kivelä 29/3 1957

Kirje 29.3.1957

Kouluneuvos Arvo Inkilä 4/12 1957

Kirje 4.12.1957

Kirjailija Arvo Salo 2/5 1972 Helsinki

Kirje 2.5.1972

Maanviljelijä Arvo Moilanen 27/4 1970

Kirje 27.4.1970

Päätoimittaja Arvo Tuominen 11/10 1971

Kirje 11.10.1971

Varapuheenjohtaja Arvo Hautala 21/3 1971

Kirje 21.3.1971