Market Opportunities for Paper Industry in Radio Frequency Identification

The paper industry has been experiencing remarkable structural changes since paper demand growth has ceased and some markets are declining. One reason behind the declined demand is the Internet, which has partially substituted the newspaper as a source of information. Paper products alone can no longer provide livelihood, and the paper industry has to find new business areas. In this research, we studied radio frequency identification (RFID), and the market opportunities it could provide for paper industry. The research combined a quantitative industry analysis and qualitative interviews. RFID is a growing industry in the beginning of its life cycle, in which value chains and technologies still evolve significantly. The industry is going to concentrate on the future, and in the long term RFID-identifiers will probably be printed on paper substrate or directly onto products. Paper industry has the chance to enter the RFID industry, but it has to obtain the required competences, for example through acquisitions. The business potential RFID offers to paper industry is inadequate, and while reviewing new strategic options, the paper industry must consider more options, for example the entire printed intelligence.

Ihmisapinoiden älykkyys ja testit

Kirjoittaja kiittää Markku Javanaista TT-lehdessä 5/2004 olleesta artikkelista "Gorillan älykkyysosamäärä 70-95" -tieteellinen myytti?

Ihmisapinoiden älykkyys ja testit

Kirjoittaja kiittää Juha Valstetta TT-lehdessä 6/2004 olleista kommenteista artikkeliinsa (TT 5/2004)

Voiko älykkyys selittää kulttuurien kehitystä?

Kirjallisuusarvostelu

Painettu kausiesite kulttuuripalveluiden markkinointiviestinnässä

Kausiesitteisiin saatetaan käyttää suuri määrä resursseja ja niitä voidaan painattaa useita tuhansia kappaleita vuodesta toiseen, tietämättä esitteen tehokkuutta. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tutkia painetun kausiesitteen roolia nykypäivänä kulttuuripalveluiden markkinointiviestinnässä. Esitteen roolia lähestyttiin tarkastelemalla, miten kulttuuripalveluita käyttävät tulevat tietoisiksi kulttuuripalveluista ja ohjaavatko esitteet tapahtumavalintaa. Tämän lisäksi selvitettiin, ketkä kausiesitteitä käyttävät, miten esitteitä käytetään sekä käyttäjien mielipiteitä esitteistä. Tutkielman toimeksiantajana toimi Helsingin kulttuurikeskus. Tutkielmassa tutkittiin kulttuurikeskuksen toimipaikkojen syksyn 2013 kausiesitteitä. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostui kulttuuripalvelusta, kulttuuripalvelun tuotteistamisesta ja markkinoinnista. Lisäksi käsiteltiin kausiesitteen määritelmää, suunnitteluprosessia sekä muita kulttuuripalvelun keskeisimpiä markkinointiviestinnän välineitä. Tutkimus oli tapaustutkimus, jossa käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusotetta. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin lomakehaastattelua yksilöhaastatteluna ja täsmäryhmähaastattelua ryhmähaastatteluna. Yksilöhaastattelulla haastateltiin 87 kävijää, joista 14 osallistui ryhmähaastatteluun. Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että painetun kausiesitteen tarpeellisuus kulttuuripalveluiden markkinointiviestinnässä riippuu käyttäjän osallistumisaktiivisuudesta kulttuuritapahtumiin: mitä enemmän käy tapahtumissa, sitä enemmän kausiesitteellä on merkitystä. Kausiesite myy edelleen lippuja ennakkoon, luo positiivista kuvaa tapahtumista sekä herättää kiinnostusta ja innostusta tapahtumia kohtaan. Kausiesite ei kuitenkaan tavoita kaikkia kävijöitä, joten muita markkinointiviestinnän kanavia on kehitettävä, erityisesti verkkomainontaa.

Somen kielinen d. Martinus Lutherin Pienembi catechismus saxan kielen jälken ojettu, a Canuto Carelio Vijdeburgio. Ja hänen culutuxellans painettu Stockholman caupungis

Arkit: A-K4.