Measuring productivity growth when technological change is biased - a new index and an application to UK agriculture

Productivity growth is conventionally measured by indices representing discreet approximations of the Divisia TFP index under the assumption that technological change is Hicks-neutral. When this assumption is violated, these indices are no longer meaningful because they conflate the effects of factor accumulation and technological change. We propose a way of adjusting the conventional TFP index that solves this problem. The method adopts a latent variable approach to the measurement of technical change biases that provides a simple means of correcting product and factor shares in the standard Tornqvist-Theil TFP index. An application to UK agriculture over the period 1953-2000 demonstrates that technical progress is strongly biased. The implications of that bias for productivity measurement are shown to be very large, with the conventional TFP index severely underestimating productivity growth. The result is explained primarily by the fact that technological change has favoured the rapidly accumulating factors against labour, the factor leaving the sector. (C) 2004 Elsevier B.V. All rights reserved.

Measuring productivity in state and local government.

Mode of access: Internet.

Measuring productivity of Federal Government organizations.

Mode of access: Internet.

A circular Malmquist-type index for measuring productivity

This paper develops two new indices for measuring productivity in multi-input multi-output situations. One index enables the measure of productivity change of a unit over time while the second index makes it possible to compare two units on productivity at the same or different points in time. Productivity in a single input single output context is defined as the ratio of output to input. In multi-input multi-output contexts this ratio is not defined. Instead, one of the methods traditionally used is the Malmquist Index of productivity change over time. This is computed by reference to the distances of the input-output bundles of a production unit at two different points in time from the efficient boundaries corresponding to those two points in time. The indices developed in this paper depart form the use of two different reference boundaries and instead they use a single reference boundary which in a sense is the most efficient boundary observed over two or more successive time periods. We discuss the assumptions which make possible the definition of such a single reference boundary and proceed to develop the two Malmquist-type indices for measuring productivity. One key advantage of using a single reference boundary is that the resulting index values are circular. That is it is possible to use the index values of successive time periods to derive an index value of productivity change over a time period of any length covered by successive index values or vice versa. Further, the use of a single reference boundary makes it possible to construct an index for comparing the productivities of two units either at the same or at two different points in time. This was not possible with the traditional Malmquist Index. We decompose both new indices into components which isolate production unit from industry or comparator unit effects. The components themselves like the indices developed are also circular. The components of the indices drill down to reveal more clearly the performance of each unit over time relative either to itself or to other units. The indices developed and their components are aimed at managers of production units to enable them to diagnose the performance of their units with a view to guiding them to improved performance.

Price-cap regulation in the English and Welsh water industry:a proposal for measuring productivity performance

Privately owned water utilities typically operate under a regulated monopoly regime. Price-cap regulation has been introduced as a means to enhance efficiency and innovation. The main objective of this paper is to propose a methodology for measuring productivity change across companies and over time when the sample size is limited. An empirical application is developed for the UK water and sewerage companies (WaSCs) for the period 1991-2008. A panel index approach is applied to decompose and derive unit-specific productivity growth as a function of the productivity growth achieved by benchmark firms, and the catch-up to the benchmark firm achieved by less productive firms. The results indicated that significant gains in productivity occurred after 2000, when the regulator set tighter reviews. However, the average WaSC still must improve towards the benchmarking firm by 2.69% over a period of five years to achieve comparable performance. This study is relevant to regulators who are interested in developing comparative performance measurement when the number of water companies that can be evaluated is limited. Moreover, setting an appropriate X factor is essential to improve the efficiency of water companies and this study helps to achieve this challenge.

Productivity change in the water industry in England and Wales:application of the meta-Malmquist Index

This paper uses a meta-Malmquist index for measuring productivity change of the water industry in England and Wales and compares this to the traditional Malmquist index. The meta-Malmquist index computes productivity change with reference to a meta-frontier, it is computationally simpler and it is circular. The analysis covers all 22 UK water companies in existence in 2007, using data over the period 1993–2007. We focus on operating expenditure in line with assessments in this field, which treat operating and capital expenditure as lacking substitutability. We find important improvements in productivity between 1993 and 2005, most of which were due to frontier shifts rather than catch up to the frontier by companies. After 2005, the productivity shows a declining trend. We further use the meta-Malmquist index to compare the productivities of companies at the same and at different points in time. This shows some interesting results relating to the productivity of each company relative to that of other companies over time, and also how the performance of each company relative to itself over 1993–2007 has evolved. The paper is grounded in the broad theory of methods for measuring productivity change, and more specifically on the use of circular Malmquist indices for that purpose. In this context, the contribution of the paper is methodological and applied. From the methodology perspective, the paper demonstrates the use of circular meta-Malmquist indices in a comparative context not only across companies but also within company across time. This type of within-company assessment using Malmquist indices has not been applied extensively and to the authors’ knowledge not to the UK water industry. From the application perspective, the paper throws light on the performance of UK water companies and assesses the potential impact of regulation on their performance. In this context, it updates the relevant literature using more recent data.

Toimintolaskennan käyttö tuottavuuden mittaamisessa

Työn tavoitteena oli perehtyä toimintolaskennan ja tuottavuuden teoriaan, sekä erityisestitoimintolaskennan hyödyntämiseen tuottavuuden mittaamisessa. Työssä pyrittiin selvittämään, miten tämä yhteys ilmenee käytännön tilanteissa. Aluksi työssä esitellään toimintolaskennan ja tuottavuuden teoriaa, minkä jälkeen selvitetään toimintolaskennan ja tuottavuuden mittauksen yhteyksiä. Tämä tapahtuu sekä käytännön esimerkkien että teorian pohjalta. Työssä on pyritty hyödyntämään artikkeleita työelämän eri sektoreilta ja myös eri aihealueisiin liittyen. Käsiteltäviksi artikkeleiksi on rajattu selkeimmin toimintolaskennan ja tuottavuuden yhteyttä kuvaavia tekstejä. Keskeisinä tuloksina voidaan mainita toimintolaskennan hyödyllisyys tuottavuuden mittaamisessa toimintojentasolla. Toimintolaskenta tarjoaa relevanttia tietoa toimintojen resursseista eli panoksista ja suoritteista eli tuotoksista. Näitä tarvitaan tuottavuuden mittaamisessa ja parantamisessa. Lisäksi toimintolaskenta korostaa prosessinäkökulmaa, joka takaa prosessien jatkuvan parantamisen, mihin myös tuottavuustyö tähtää.Toimintolaskennan ja tuottavuuden mittaamisen avulla voidaan resursseja kohdistaa tehokkaammin. Tärkeää on toimintolaskennan tuoma monipuolinen informaatio, jonka avulla on mahdollista kehittää yrityksen kokonaisvaltaista toimintaa.

KUNNOSSAPIDON SUORITUSKYVYN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN

Työn tavoitteena oli kehittää kunnossapitoyritykselle toiminnan tuottavuuden ja tehokkuuden mittausjärjestelmä. Ensin etsittiin teorian avulla ne sopivat suorituskykymittarit ja tekijät, joiden avulla yrityksen suorituskykyä voidaan luotettavasti ja ymmärrettävästi seurata. Apuna työnkulussa käytettiin kunnossapidon henkilökunnalle suunnattuja kirjallisia ja suullisia haastatteluja. Haastatteluiden avulla selvitettiin kunnossapidon suorituskyvyn mittauksen nykytila sekä mahdollisia kehityskohteita. Haastatteluihin ja kirjallisuuteen pohjautuen päätettiin yritykselle rakentaa suorituskykymittaristo. Mittaristoksi valittiin tuottavuus- eli tavoitematriisi, joka on toimiva työkalu mittareiden seurantaan. Se on helppokäyttöinen ja selkeä. Lisäksi matriisi antaa tulosindeksin avulla kokonaiskuvan kunnossapidon tasosta. Tavoitematriisi koostuu eri menestystekijöistä sekä näiden menestystekijöiden tunnusluvuista eli mittareista. Menestystekijöiksi valittiin: taloudellisuus, tuotantojärjestelmän tehokkuus, kustannusrakenne, kunnossapidon suunnittelu sekä häiriönkorjaus. Menestystekijöillä on jokaisella kolmesta kuuteen mittaria. Tavoitematriisin käyttö ja seuranta tapahtuu yksinkertaisen sovellusohjelman avulla. Mittariston kehittäminen on pitkä ja vaativa prosessi. Mittareita, niiden tavoitearvoja sekä menestystekijöitä tulee säännöllisin väliajoin tarkastaa, jotta kehitys on oikean suuntaista. Mittariston käyttöönotto ja käyttö edellyttävät kaikilta työntekijöiltä motivaatiota toiminnan kehitykseen sekä pitkäjänteisyyttä, sillä matriisin tarjoamat hyödyt ovat näkyvissä vasta kuukausien päästä.

Operatiivisen toiminnan liikevaihdon seurantajärjestelmä

Tämä työ tehdään Steveco Oy:lle sataman operatiivisen toiminnan aiheuttamien kulujen ja tuottojen seurantaan. Työssä käsitellään automaattisen liikevaihdon laskennan ongelmia ja ratkaisuja. Työssä sivutaan myös työajanseurannan sosiaalisia vaikutuksia työntekijöihin, sekä esitetään keinoja ongelmatilanteiden välttämiseksi. Työn tuottavuuden mittaamiseksi on kehitetty matemaattisia malleja, joita voidaan soveltaa organisaatiossa työtehojen mittaamiseksi. Työssä esitellään näitä malleja sekä pohditaan niiden soveltamista. Työssä esitetään malli automaattiseen liikevaihdon ja kulujen laskentaan sekä siihen liittyviä teknisiä ratkaisuja. Työn lopussa todetaan että automaattinen liikevaihdon ja kulujen seurantajärjestelmä on mahdollista rakentaa ja tuloksessa päästään hyvin tarkkaan arvioon lopullisesta liikevaihdosta. Arvion tarkkuus riippuu operatiivisten järjestelmien käyttötavoista sekä työnohjauksen menettelytavoista.

Tuottavuuden mittaaminen ja johtaminen Etelä-Karjalan keskussairaalassa

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, miten tuottavuustietoa voidaan hyödyntää johtamisen tukena ja kuinka tuottavuustietoa tällä hetkellä hyödynnetään Etelä-Karjalan keskussairaalassa (EKKS). Tuottavuuden mittaamisessa hyödynnetään Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuosittain julkaisemassa Hoito-toiminnan tuottavuus -tilastossa käytettävää tuottavuuden mittaamismenetelmää, jossa panoksina ovat sairaalan tai erikoisalan hoitotoiminnasta aiheutuneet kustannukset ja tuotoksina NordDRG-ryhmittelijän avulla painotetut hoitojaksot ja käynnit. Tutkimuksessa arvioitiin tuottavuuden mittaamiseen liittyvien mahdollisten virhetekijöiden vaikutusta sairaalan tuottavuuteen EKKS:n tapauksessa ja tämän perusteella tunnistettiin, miten THL:n julkaisemaa tuottavuustilastoa ja sisäistä tuottavuustietoa voidaan hyödyntää sairaalan johtamisen tukena. Pääasiallisena aineistona työssä käytettiin EKKS:n henkilöstön haastatteluja ja sairaalan taloudellisia raportteja sekä THL:n julkista ja julkaisematonta aineistoa. THL:n kehittämän hoitotoiminnan tuottavuuden mittaamismenetelmän havaittiin soveltuvan yksittäisen sairaalan käyttöön tietyin muutoksin. Vaadittavien muutosten lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin taustatekijät, jotka THL:n tuottavuustilaston ja sisäisen tuottavuustiedon tulkitsijan tulee ottaa huomioon. EKKS:n tuottavuustietojen keruussa havaittiin kehittämiskohteita, joita paran-tamalla tuottavuustiedon luotettavuutta ja hyödynnettävyyttä voidaan edelleen kehittää. Tuottavuustiedon hyödyntämistä voidaan niin ikään edelleen kehittää EKKS:ssa.

Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan. Suomen kirjoitetun yleiskielen morfosyntaktisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus

Tämän tutkimuksen kohde on suomen kirjoitetun yleiskielen morfosyntaktisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus. Tutkimuksen tärkein päämäärä on selvittää, kuinka ahkerasti erilaisia suomen kielen suomia mahdollisuuksia käytetään uusien yhdyssanojen muodostuksessa. Käytännöllistä produktiivisuutta kartoittava tutkimus täydentää kielioppien ja sanastonkuvausten antamaa kuvaa kielestä. Tutkimuksen kohteena oleva kielimuoto on kaikille kielenkäyttäjille yhteinen kirjoitettu yleiskieli. Tutkimusaineisto koostuu 28 091 uudesta yhdyssanasta, jotka on kerätty painetun median kielestä vuosina 2000–2009. Aineiston pohjana on Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanastotietokanta, johon poimitaan uusia ja uudella tavalla käytettyjä sanoja ensisijaisesti sanakirjatyön ja kielenhuollon tarpeisiin. Tutkimusaihetta lähestytään useiden yhdyssanan osien muotoa, sanaluokkaa, määrää ja pituutta koskevien alakysymysten kautta. Tutkimus etenee yksittäisten muut-tujien käsittelystä muuttujien keskinäisiä suhteita tarkasteleviin malleihin. Tutkimuksessa käytetään kaksivaiheista metodia: Metodin ensimmäinen askel on uudessa sanastossa havaittujen rakenteiden tyyppifrekvenssin tilastollinen analyysi. Toinen askel on varsinkin matalafrekvenssisten tai tilastollisessa analyysissa muuten poikkeavaksi osoittautuneiden rakenteiden kvalitatiivinen tarkastelu. Metodi on kehitetty tätä tutkimusta varten, sillä aiemmin produktiivisuuden mittaamisessa käytetyt menetelmät eivät sellaisenaan sovi suomen kielen yhdyssanarakenteiden tutkimukseen. Tutkimusmetodien kehittäminen on tutkimuksen keskeinen tavoite. Tutkimus osoittaa, että suomen kielen uudet yhdyssanat ovat rakenteeltaan homogeenisempiä, kuin aiempia kielenkuvauksia lukemalla voisi olettaa. Uusi suomen kielen yhdyssana on todennäköisimmin kahdesta substantiivista yhdistämällä muodostettu substantiivi, jonka alkuosa on nominatiivissa eikä kongruoi jälkiosan kanssa. Ennakko-oletusta huomattavasti yleisempiä ovat myös prefiksinkaltaisella alkuosalla alkavat yhdyssanat. Genetiivialkuiset yhdyssanat puolestaan ovat ennakko-oletusta harvinaisempia. Kaikki kieliopillisesti mahdolliset yhdyssanarakenteet eivät ole lainkaan produktiivisia kielenkäytön tasolla. Tutkimus on luonteeltaan kielen rakennetta kartoittavaa perustutkimusta. Tutkimustulosten tärkeimmät sovellusalat ovat kieliteknologia ja sananmuodostuksen opetus. Tutkimus avaa useita näkökulmia jatkotutkimukselle.

Productividad, eficiencia y tecnologías de la información y de la comunicación: Aplicación empírica a la industria española

ste trabajo estudia la contribución de las tecnologías de la información y de la comunicación al crecimiento de la industria española, durante el periodo 1990-1999. Se aplica la descomposición del crecimiento de Solow (1957) y para el análisis de productividad se usa la metodología de fronteras estocásticas. Se encuentra que la mayor contribución es en la producción de las ramas TIC-manufacturas y éstas no tienen efectos spillover significativos. También se destaca el escaso efecto sobre la productividad del progreso técnico incorporado en capital físico.

Entry, re-location and growth in the Swedish wholesale trade industry

Wholesale trade has an intermediate position between manufacturing and retail in the distributional channel. In modern economies, consumers buy few, if any, products directly from manufacture or producer. Instead, it is a wholesaler, who is in direct contact with producers, buying goods in larger quantities and selling them in smaller quantities to retailers. Traditionally, the main function of a wholesaler has been to push goods along the distributional channel from producer to retailer, or other nonend user. However, the function of wholesalers usually goes beyond the process of the physical distribution of goods. Wholesalers also arrange storage, perform market analyses, promote trade or provide technical support to consumers (Riemers 1998). The existence of wholesalers (and other intermediaries) in the distributional channel is based on the effective and efficient performance of distribution services, that are needed by producers and other members of the supply chain. Producers usually do not enjoy the economies of scale that they have in production, when it comes to providing distributional services (Rosenbloom 2007) and this creates a space for wholesalers or other intermediaries. Even though recent developments in the distributional channel indicate that traditional wholesaling activities now also compete with other supply chain organizations, wholesaling still remains an important activity in many economies (Quinn and Sparks, 2007). In 2010, the Swedish wholesale trade sector consisted of approximately 46.000 firms and generated an annual turnover of 1 300 billion SEK (Företagsstatistiken, Statistics Sweden). In terms of turnover, wholesaling accounts for 20% of the gross domestic product and is thereby the third largest industry. This is behind manufacturing and a composite group of firms in other sectors of the service industry but ahead of retailing. This indicates that the wholesale trade sector is an important part of the Swedish economy. The position of wholesaling is further reinforced when measuring productivity growth. Measured in terms of value added per employee, wholesaling experienced the largest productivity growth of all industries in the Swedish economy during the years 2000 through 2010. The fact that wholesale trade is one of the important parts of a modern economy, and the positive development of the Swedish wholesale trade sector in recent decades, leads to several questions related to industry dynamics. The three topics that will be examined in this thesis are firm entry, firm relocation and firm growth. The main question to be answered by this thesis is what factors influence new firm formation, firm relocation and firm growth in the Swedish wholesale trade sector?

Innovation and economic performance of the firms in the service sector: relevant issues and open problems

This thesis is a collection of essays related to the topic of innovation in the service sector. The choice of this structure is functional to the purpose of single out some of the relevant issues and try to tackle them, revising first the state of the literature and then proposing a way forward. Three relevant issues has been therefore selected: (i) the definition of innovation in the service sector and the connected question of measurement of innovation; (ii) the issue of productivity in services; (iii) the classification of innovative firms in the service sector. Facing the first issue, chapter II shows how the initial width of the original Schumpeterian definition of innovation has been narrowed and then passed to the service sector form the manufacturing one in a reduce technological form. Chapter III tackle the issue of productivity in services, discussing the difficulties for measuring productivity in a context where the output is often immaterial. We reconstruct the dispute on the Baumol’s cost disease argument and propose two different ways to go forward in the research on productivity in services: redefining the output along the line of a characteristic approach; and redefining the inputs, particularly analysing which kind of input it’s worth saving. Chapter IV derives an integrated taxonomy of innovative service and manufacturing firms, using data coming from the 2008 CIS survey for Italy. This taxonomy is based on the enlarged definition of “innovative firm” deriving from the Schumpeterian definition of innovation and classify firms using a cluster analysis techniques. The result is the emergence of a four cluster solution, where firms are differentiated by the breadth of the innovation activities in which they are involved. Chapter 5 reports some of the main conclusions of each singular previous chapter and the points worth of further research in the future.