136 resultados para maatalous
Resumo:
Tämän tutkielman tarkoituksena on osallistua keskusteluun S-ryhmän johtamiskulttuurista, jossa on viime vuosina alettu korostaa esimiehen ihmisten johtamisen valmiuksia yhtenä tämän päivän ja tulevaisuuden keskeisenä menestyksen tekijänä. Tässä tutkielmassa perehdytään syvä-johtamisen esimiesvalmennukseen. Kohdeorganisaatio on Hankkija-Maatalous Oy. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä Syväjohtaminen DL Oy:n esimiesvalmennus syväjohtamisen keinoin on ja kuinka syvä-johtamisen mukainen esimiesvalmennusprosessi on koettu osallistujien kesken Hankkija-Maatalous Oy:n esimiehille järjestetyssä esimiesvalmennuksessa. Tutkielma on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 10 Hankkija-Maatalous Oy:n ketjuohjauksen esimiehen haastattelusta sekä osuustoimintaa, kohdeorganisaatiota ja syvä-johtamista käsittelevästä kirjallisuudesta. Teemahaastattelut suoritettiin alkukesän 2006 aikana. Tutkimustulokset osoittavat, että syväjohtamisen esimiesvalmennus ei ole pelkästään teoriatasolla toimiva muoti-ilmiö, vaan se antaa konkreettisia työkaluja käytännön esimiestyötä tekeville esimiehille. Osuus-toiminnallinen yritys antaa myös hyvän pohjan pitkäjänteiseen esimiesten ihmistenjohtamisen kehittämiseen.
Resumo:
Kestävämpi maatalous Uudellemaalle projektissa kartoitettiin Uudenmaan maatalouden nykytilaa ja pyrittiin selvittämään millä keinoilla maataloutta voitaisiin muuttaa kestävämmäksi vuoteen 2020 mennessä. Uusimaa on maatalousalueena hyvin kasvinviljelyvaltainen ja viljanviljely on yleisin päätuotantosuunta maatiloilla. Kotieläintalouden merkitys on Uudellamaalla vähäinen, eikä sen odoteta kasvavan lähitulevaisuudessa. Kuitenkin muuhun Suomeen verrattuna hevosia ja hevostaloutta on Uudellamaalla suhteellisen paljon. Ravinnekiertoja Uudenmaan maataloudessa tunnetaan melko huonosti, ja kotieläinten vähäisyydestä johtuen väkilannoitteita käytetään runsaasti. Uudenmaan vesistöt ovat pääosin tyydyttävässä ekologisessa tilassa ja maataloutta pidetään suurimpana yksittäisenä ravinnekuormituksen aiheuttajana. Maatalouden vesiensuojeluun on Uudellamaalla panostettu paljon, mutta työtä vesien tilan parantamiseksi on kuitenkin vielä paljon jäljellä. Projektissa selvitettiin Delfoi-menetelmän avulla asiantuntijoiden näkemyksiä Uudenmaan maatalouden kestävyydestä. Delfoi on tulevaisuudentutkimuksessa käytetty menetelmä. Sen tärkeimmät tunnuspiirteet ovat asiantuntijoiden anonyymius, kyselyn toistuminen sekä palaute. Tämä Delfoi-tutkimus toteutettiin kaksikierroksisena Internet-kyselynä, jossa pyrittiin saamaan tietoa maatalouden ympäristönsuojelun kannalta oleellisista toimenpiteistä ja ohjauskeinoista lähitulevaisuudessa. Tutkimukseen valittiin panelisteiksi 19 Uudenmaan maatalouden parissa työskentelevää asiantuntijaa. Delfoi-tutkimukseen osallistuneet asiantuntijat pitivät kestävämmän maatalouden kannalta tärkeimpinä toimenpiteinä suojavyöhykkeiden lisäämistä, luonnonhoitopeltojen lisäämistä, lanta- ja rehuyhteistyön lisäämistä kotieläin- ja kasvinviljelytilojen välillä, alus- ja kerääjäkasvien viljelyä, syyskylvöisen kasvialan lisäämistä sekä viljelykiertojen lisäämistä. Panelistien mielestä tärkeimmät kestävämmän maatalouden ohjauskeinot lähitulevaisuudessa ovat tilakohtainen ympäristöneuvonta sekä ympäristötuki/ympäristökorvaus.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Selostus: Keskisuomalaisen maatalousmaiseman muutosten GIS-analyysi
Resumo:
Selostus: Maatalous- ja puutarhakasveissa havaitut virukset ja niiden merkitys Suomessa
Resumo:
Selostus: Maanviljelijöiden altistuminen pölyille ja kaasuille nykyaikaisissa navetoissa
Resumo:
Selostus: Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen ja Suomen maatalous
Resumo:
Selostus: Maatalous, fosfori ja veden laatu: alkuperä, kulkeutuminen ja vesistökuormituksen hallinta