Puutavaranosturin teleskooppipuomin kehittäminen ultralujilla teräksillä toteutettavaksi

Diplomityössä on tutkittu ultralujien terästen käyttömahdollisuuksia puutavaranosturin puomirakenteissa. Työn tavoitteena on ollut suunnitella uusi puomikonstruktio, joka on kevyempi kuin aiemmat ratkaisut, mutta täyttää kuitenkin sovellettavien standardien asettamat vaatimukset väsymisen, staattisen kestävyyden ja stabiliteetin suhteen. Työ on tehty vertailemalla erilaisten uusien profiilien ja rakenneyksityiskohtien ominaisuuksia toisiinsa ja vanhaan rakenteeseen. Vertailukriteereinä on käytetty elastista taivutuskapasiteettia, kriittistä lommahduskuormaa, väsymislujuutta sekä hitsaus- ja materiaalikustannuksia. Työn lopputuloksena saatiin ehdotus uudeksi teleskooppipuomiksi, joka on noin 8 % kevyempi kuin nykyinen ratkaisu.

Järjestelmätoimittajan sopimusriskien hallinta: Case Oy Teräs-Astra Ab

Järjestelmätoimittaja toimii yritysten muodostamassa yhteistyöverkostossa. Sillä on alihankkijansa ja osatoimittajansa samalla, kun se toimittaa tuotantoaan päähankkijalle. Yhteistyöhön pohjautuvissa toimitussopimuksissa jatkuvat muutokset ovat normaalia toimintaa. Tutkimusmenetelmänä käytetään empiiristä ja normatiivista tutkimusta. Empiiria koostuu järjestelmätoimittajana toimivan caseyrityksen sopimusten tarkastelusta ja sopimuksia laativien henkilöiden haastatteluista. Normatiivinen osuus muodostuu kirjallisuuskatsauksen pohjalta syntyvästä eri teorioita yhdistävästä synteesistä. Työssä kartoitetaan toimitussopimusten riskejä ja ne minimoiva sopimustekniikka. Tavoitteena on laatia caseyritykselle tarkistuslista sopimusten laadintaan. Parhaimmat keinot sopimusriskien hallintaan ovat luotettavien kumppanien valinta, toimintojen onnistunut integrointi, yhteistyötaidot ja kyky joustaa yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Tämän lisäksi sopimuksissa erityishuomiota tulisi kiinnittää muutosten hallintaan.

Teräs moottoreista

kuv., 13 x 21 cm

Erikois-teräs automobiili-, moottori y. m. teollisuutta varten

kuv., 10 x 15 cm

Détection de protéines par diffusion Raman exaltée par effet de pointe (TERS)

La concentration locale des messagers chimiques sécrétés par les cellules peut être mesurée afin de mieux comprendre les mécanismes moléculaires liés à diverses maladies, dont les métastases du cancer. De nouvelles techniques analytiques sont requises pour effectuer ces mesures locales de marqueurs biologiques à proximité des cellules. Ce mémoire présentera le développement d’une nouvelle technique basée sur la réponse plasmonique sur des leviers AFM, permettant d’étudier les réactions chimiques et biologiques à la surface des leviers grâce au phénomène de résonance des plasmons de surface (SPR), ainsi qu’à la diffusion Raman exaltée par effet de pointe (TERS). En effet, il est possible de localiser l’amplification du signal Raman à la pointe d’un levier AFM, tout comme le principe de la diffusion Raman exaltée par effet de surface (SERS) basée sur la diffusion de la lumière par des nanoparticules métalliques, et permettant une large amplification du signal Raman. La surface du levier est recouverte d’une nano-couche métallique d’or, suivi par des réactions biologiques pour l’immobilisation d’un récepteur moléculaire, créant ainsi un biocapteur sur la pointe du levier. Une détection secondaire utilisant des nanoparticules d’or conjuguées à un anticorps secondaire permet également une amplification du signal SPR et Raman lors de la détection d’antigène. Ce mémoire démontrera le développement et la validation de la détection de l’immunoglobuline G (IgG) sur la pointe du levier AFM.Dans des projets futurs, cette nouvelle technique d’instrumentation et d’imagerie sera optimisée grâce à la création d’un micro-détecteur protéique généralement adapté pour l’étude de la communication cellulaire. En intégrant le signal SPR à la microscopie AFM, il sera alors possible de développer des biocapteurs SPR couplés à une sonde à balayage, ce qui permettra d’effectuer une analyse topographique et de l’environnement chimique d’échantillons cellulaires en temps réel, pour la mesure des messagers moléculaires sécrétés dans la matrice extracellulaire, lors de la communication cellulaire.

Case study part 1: how to calculate appropriate deterministic long-term toxicity to exposure rates (TERs) for birds and mammals

In the European Union, first-tier assessment of the long-term risk to birds and mammals from pesticides is based on calculation of a deterministic long-term toxicity/exposure ratio(TERlt). The ratio is developed from generic herbivores and insectivores and applied to all species. This paper describes two case studies that implement proposed improvements to the way long-term risk is assessed. These refined methods require calculation of a TER for each of five identified phases of reproduction (phase-specific TERs) and use of adjusted No Observed Effect Levels (NOELs)to incorporate variation in species sensitivity to pesticides. They also involve progressive refinement of the exposure estimate so that it applies to particular species, rather than generic indicators, and relates spraying date to onset of reproduction. The effect of using these new methods on the assessment of risk is described. Each refinement did not necessarily alter the calculated TER value in a way that was either predictable or consistent across both case studies. However, use of adjusted NOELs always reduced TERs, and relating spraying date to onset of reproduction increased most phase-specific TERs. The case studies suggested that the current first-tier TERlt assessment may underestimate risk in some circumstances and that phase-specific assessments can help identify appropriate risk-reduction measures. The way in which deterministic phase-specific assessments can currently be implemented to enhance first-tier assessment is outlined.